Maanantai 27.5.2019

”Suomeen tarvitaan vero, joka maksetaan kaivoksen sijaintikunnalle” – Keskustan kaivostyöryhmän vetäjä vaatii nopeita korjauksia

Luotu: 
9.1.2019 08:32
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    ”Yleisen kaivos- tai louhintaveron sijaan on selvitettävä kaivoksen sijaintikunnalle maksettava vero, jonka peruste voisi olla esimerkiksi kaivosyhtiön rikasteesta saama nettotuotto (net smelter return). Toinen vaihtoehto olisi sijaintikunnan kiinteistöveroon perustuva kaivosvero”, Markus Lohi linjaa.
|

Pääministeripuolue keskustan kaivospoliittisen työryhmän vetäjä Markus Lohi kirjoittaa blogissaan kaivoslain muutostarpeista. Kaivoslaki on noussut vilkkaaseen julkiseen keskusteluun viime aikoina liittyen australialaisyhtiö Dragon Miningin toimintaan.

Lisäksi oppositiosta on nostatettu uutta keskustelua myös CETA-sopimuksesta, joka liittyy myös kaivoslakiin. Sopimuksen hyväksyessään eduskunta edellytti yksimielisesti, että hallituksen tulee käynnistää välittömästi kaivoslain uudistamisen arviointi ja tuoda tarvittavat muutosesitykset eduskunnan hyväksyttäviksi niin, että muutokset voidaan saattaa voimaan tällä vaalikaudella. 

LUE TARKEMMIN:

”Uskomatonta röyhkeyttä” – Kansanedustajat: Sipilän hallitus tilasi kaivoslain selvityksen yksityiseltä alan lobbarilta

Kansanedustaja ihmettelee keskustajohtajan ”hyökkäystä” – ”Tiedoksi Kulmunille, että kyse on koko eduskunnan huolesta”

Tällä hetkellä näyttää siltä, että uudistuksia ei tällä hallituskaudella ole tulossa. Ministeriön tilaama, kritiikin kohteeksi joutunut selvitys päätyi lopputulokseen, että muutoksille ei ole tarvetta.

Keskustelussa kaivoslaista suunnataankin jo katseita tuleviin hallitusneuvotteluihin ja seuraavaan vaalikauteen. Uuden Suomen tiedon mukaan keskusta aikoo julkaista kaivospoliittisen ohjelman vielä ennen kevään eduskuntavaaleja.

”Kaivosalaa koskeviin lakiin tarvitaan nopeasti täsmäkorjauksia”, Markus Lohi kirjoittaa.

Keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmuni linjasi Uuden Suomen haastattelussa eilen tiistaina, että ympäristövakuustasojen muutos olisi nopein tapa reagoida kaivoslainsäädännön puutteisiin. Lisäksi Kulmuni liputti tuottoihin perustuvan kaivosveron puolesta.

Kaivospoliittista työryhmää vetävä Lohi on samoilla linjoilla.

”Tarvitsemme uutta lainsäädäntöä varmistamaan, että kaikissa, myös mahdollisissa kaivosten konkurssitilanteissa, kaivosalueen ennallistaminen tai mahdolliset ympäristövahingot eivät jää veronmaksajien kontolle. Tämä edellyttää myös nykyisen ympäristövahinkovakuutuksen uudistamista”, Lohi kirjoittaa.

Lohen mukaan keskusta haluaa myös turvata paikallisten ihmisten vaikutusmahdollisuuksia, minkä vuoksi eri lupa-, arviointi- ja osallistumisprosesseja tulee yhdistää.

”Tarvitsemme myös verojärjestelmän, jossa suomalainen yhteiskunta hyötyy enemmän kallioperässä olevista mineraalivarannoista. Kaivoksen perustamisesta ja kaivostoiminnan päättymisestä aiheutuu pitkäaikaisia vaikutuksia kaivospaikkakunnille. Erityisesti kaivostoiminnan loppumisesta syntyy sijaintipaikkakunnan elinkeinorakenteeseen muutoksia. Siksi Suomeen tarvitaan kaivosvero, joka maksetaan kaivoksen sijaintikunnille”, Lohi linjaa.

”Yleisen kaivos- tai louhintaveron sijaan on selvitettävä kaivoksen sijaintikunnalle maksettava vero, jonka peruste voisi olla esimerkiksi kaivosyhtiön rikasteesta saama nettotuotto (net smelter return). Toinen vaihtoehto olisi sijaintikunnan kiinteistöveroon perustuva kaivosvero”, Lohi jatkaa.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) pohti niin ikään hiljattain Ylen aamu-tv:ssä, että veron pitäisi kohdistua rikasteeseen.

Vihreät puolestaan esittää louhintaveroa, jota ”peritään louhitun kiviaineksen määrän perusteella”.

LUE MYÖS:

Kaivoslaki: Keskustajohtaja ihmettelee vihreiden käytöstä – ”Ikävää ja halpaa”

Tapaus Dragon Mining ”nosti niskakarvat pystyyn” – Ministeri Lintilä Ylellä: Asia lain mukaan kunnossa

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Timo Kekäläinen

Kyllä aloittaa kun raaka-aineiden tarve ja hinnat tarpeeksi kohoavat, huoli pois. Siihen asti mineraalit ovat hyvässä tallessa.

Valitettavasti esimerkiksi Siilinjärven fosforivarat alkavat olla lopussa siinä vaheessa kun kysyntä maailmanlaajuisesti alkaa käydä kuumana.

Kai Lähteenmäki

Jep, kaivostoiminnan aloittaminen kestää helposti 10vuotta, on malminetsintää, prosessointikokeita, kaivossuunniittelua, tunnelien tekoa ,..
Varmin tapa ryssiä tulevat (palkka)tulot, urakoitsija palkkiot, ym,verot, on vaatia etukäteen muutama sata miljoonaa vakuusmaksuja 10 vuodeksi.
Jonkinmoinen etukäteisvakuutus lienee mahdollinen saada ongelmien varalla.
Ydinjäteyhtiöillä on jo kasassa monta mrd- aika turhien riskien varalta, ns ydinjätteet on 10-20 v kuluttua arvokasta raakaainetta uusille nopeille voimaloille.

Veroja voi alkaa kerätä kun kannattava toiminta on käynnissä esim break-eventin jälkeen progressivinen tulovero 5-30% katteesta?

Timo Kekäläinen

A. Vastuun kaivostoiminnan seurauksista tulee luonnollisestikin olla lähtökohtaisesti ja jakamattomasti kaivosyhtiöllä.

B. Tämän asian varmistamisesta on vastuu sillä, joka luvan myöntää. Luvan myöntäjän tulee olla myös velvollinen valvomaan kaivosyhtiön tekemistä ja oikeutettu puuttumaan siihen tarvittaessa.

C. Mikäli asiat menevät pieleen ja kaivosyhtiötä ei saada hoitamaan sille kuuluvia asiota, on vastuu tilanteen korjaamisesta luvan myöntäjällä. Luvan myöntäjä on käytännössä valtion instanssi.

Ajatukseni siitä minkälaisella kokonaisuudella mineraalivarojen luovuttamisesta kaivosyhtiölle voisi ehkä kerätä tuloja ja korvauksia myös Suomeen:

1. Valtio perii maksun kaivostoiminnan kohteena olevan metallin tai muun aineen arvon perusteella.

2. Kunta perii kiinteistöveroa mukaillen kaivosveroa, joka perustu kaivoksen käytössään tarvitseman maapinta-alan sekä maasta louhitun tai nostetun maa-aineksen määrään. Kunta joutuu käytännössä rakentamaan ja ylläpitämään kaivoksen vuoksi jonkin verran kunnallistekniikkaa, jonka vuoksi vero on perusteltu. Eikä varmaan haittaa jos kuntalaisetkin vähän saavat helpotusta veronmaksuunsa kaivostoiminnan vuoksi.

3. Maan omistaja saa maa-alueensa antamisesta kaivoskäyttöön korvausta osana kunnan keräämää kaivoskiinteistöveroa ja on luonnollisestikin oikeutettu saamaan maa-alueen takaisin käyttöönsä sen jälkeen kun kaivostoiminta lakkaa ja maa-alue on ennallistettu kaivostoiminnan jäljiltä tulevaa käyttöä varten tarkoituksenmukaiseen tilaan. Maanomistaja voi toki myös vaihtoehtoisesti myyydä maa-alueensa.

4. Erillinen ympäristövahinkojen varalta otettava vakuutusmaksu on myös harkinnan arvoinen asia.

Näin voisimme siis nylkeä karhun, jonka kaatoreissuun ei ole vielä edes lähdetty.

Kai Lähteenmäki

Louhintaveroa?
Sitä pitäisi periä myös muilta louhintaa harrastavilta tahoilta
- teiden ja katujen rakentajat
- uusien kaupungin osien rakentajilta
- omakotitalojen rakentajilta,
...
Louhinnan haitat?
Se koskee kaikkea rakentamista ?

Etelä-Suomessa on graniittisessa kallioperässä runsaasti uraania tyttäreineen- paikoittelen säteilee aika penteleesti...Hgissä oli Radon terveyskylpylöitä 100v sitten.
Radonin arvioidaan aiheuttavan n 50 kuolemaa vuodessa, tupakan lisänä n +1% lisää

Mutta älkää nyt hyvät hölmöt ryssikö hyvinvointiyhteikunnan rahoituspohjaa- se kun syntyy pääosin vientiteollisuudesta...