Perjantai 24.5.2019

Hämmästys leviää Suomen työllisyysluvusta: ”Tätä ei kukaan ekonomisti osannut ennustaa”

Luotu: 
24.1.2019 10:33
Päivitetty: 
24.1.2019 10:35
  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
    Ekonomistit kehuvat odotettua parempia työllisyyslukuja. Kuvituskuva.
|

Suomen työllisyysaste oli joulukuussa 72,5 prosentissa, kertoo Tilastokeskuksen julkistama työvoimatutkimus. Kyseessä on trendiluku.

Työllisiä oli vuoden 2018 joulukuussa 2 553 000, mikä oli 84 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisiä miehiä oli 56 000 ja naisia 28 000 enemmän kuin vuoden 2017 joulukuussa.

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n johtavan ekonomistin Sami Pakarisen mukaan lukemat ovat ”todella hyvät”.

Hän iloitsee erityisesti siitä, että työllisyys kohenee nuorten 25–34-vuotiaiden miesten joukossa.

 

 

Myös Säästöpankin pääekonomisti Timo Vesala nostaa esiin nuorten miesten työllisyyskehityksen sähköpostikommentissa. Nuorten miesten työllisyysaste nousi vuoden aikana eniten, kolme prosenttiyksikköä. Koko hallituskaudella kuitenkin ylivoimaisesti eniten on noussut 55-64-vuotiaiden työllisyysaste, 6,4 prosenttiyksikköä.

Nuorten miesten alhainen työllisyys on yhdistetty muun muassa valtiosihteeri Martti Hetemäen arvioissa Suomen syntyvyyden nopeaan laskutrendiin.

”Tätä kannattaa nyt suurella mielenkiinnolla seurata ennen kaikkea siitä syystä, kuinka reagoi alhaiseen syntyvyyteen”, Pakarinen toteaa tviitisään.

Hypon pääekonomistin Juhana Brotherusin mukaan myönteistä on erityisesti se, että työllisyyskasvu näyttää tulevan enimmäkseen kokoaikaisista työsopimuksista.

”Valetyöllinen ei selitä suurinta nousua”, hän sanoo.

 

 

Työttömyysasteen trendi oli joulukuussa edelleen laskussa 6,6 prosentissa. Marraskuussa lukema oli 7,1 prosenttia.

Työttömiä oli vuoden 2018 joulukuussa 146 000, mikä oli 82 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömiä miehiä oli 72 000 ja naisia 74 000.

Kausivaihtelusta puhdistamaton työllisyysaste oli joulukuussa 72,1 prosenttia ja työttömyysaste 5,4 prosenttia. Miesten työllisyysaste nousi 73,8 prosenttiin ja naisten työllisyysaste 70,3 prosenttiin.

Pitkän aikavälin kehityksen suunta sekä suhdannevaihtelu ovat paremmin havaittavissa trendiluvuista kuin tasoittamattomista kuukausiluvuista.

Hallituksen tavoite täyttyi marraskuussa

Työllisyysasteen trendi kohosi marraskuussa tasan 72 prosenttiin. Vielä lokakuussa se oli 71,8 ja syyskuussa 71,7 prosenttia.

Työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin on ollut Juha Sipilän (kesk) hallituksen keskeisimpiä tavoitteita.

LUE MYÖS: Näkökulma: Sipilän hallitus onnistui työllisyydessä, vaikka todennäköisyydet olivat vastaan

Pääministeri totesi marraskuussa kun tavoite täyttyi, että on ”keveiden tuuletusten paikka autotallissa”.

LUE MYÖS: Sipilän hallituksen suuri tavoite täyttyi viimein: Työllisyysaste 72 %

Hallituksen aloittaessa työnsä keväällä 2015 työllisyysasteen trendi oli alle 68 prosentissa. Tuolloin asetettua työllisyystavoitetta pidettiin hankalana saavuttaa.

”Näin positiivista työllisyyskehitystä ei varmaan kukaan ekonomisti osannut ennustaa”, sanoo Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen Twitterissä.

 

 

Työllisyysasteen on arvioitu kohentuneen osittain kiky-sopimuksen ja työttömyysturvan niin sanotun aktiivimallin vuoksi. Vauhtia on tuonut myös maailmantalouden ja sitä seuraavan Suomen kasvuvire. Maailmantalouden kasvun hidastuminen ja kasvava riski odotettuakin nopeammastakin alamäestä voivat hidastaa tai jopa pysäyttää viime vuosien myönteisen työllisyyskehityksen.

Suomen talouden kasvuvauhdin ennakoidaan pankkien ja ennustelaitosten uusimmissa katsauksissa hidastuvan tänä vuonna alle kahteen prosenttiin ja jatkuvan tulevina vuosina hitaana.

”Kolikon kääntöpuoli on, että viime vuonna työtuntien kasvu oli todennäköisesti selvästi tuotannon kasvua voimakkaampaa eli tuottavuuden kasvu pysähtyi. Näin ei tyypillisesti kovin pitkään jatku, mikä viittaa siihen, että työllisyydessä kovin nousupyrähdys on nyt joksikin aikaa nähty”, Säästöpankin Vesala sanoo.

LUE MYÖS: Työministeri Lindströmiltä tilitys – ”Miten onnistuu 75%:n työllisyys, jos tämän hallituksen uudistukset saaneet maan yleislakon partaalle?”

Jaa artikkeli:

Kommentit

Tuiccu Karhu

Ystävällisesti ilmoittaisin, että Suomessa on n. 500 000 työtöntä, joista 70 000 on täysin työkyvyttömiä.
Tempputyöllistettyjä siis n. 200 000.
Näkeehän sen jo siitäkin, että verotulot eivät kasva, mutta myönnettyjen tukien määrä jatkaa koko ajan kasvuaan.
Se siitä työllisyydestä.

Risto Salonen

Suomessa on työtätekeviä noin 2.5 miljoonaa. Jos oletetaan palkkojen nousseen 2 prosenttia, niin aitoa palkkojen kasvua jää yli neljä prosenttia eli 4 prosenttia 2.5 miljoonasta on 100 000.
Miten sen selitätte näsäviisaat muuta kuin kasvaneena työllisyyteen.

Jari Eeva

Työllisten prosentti on se, mistä puhutaan. Vähemmälle huomiolle jää se, kuka lasketaan työlliseksi. Kokoaikatyöllisiksi luetaan myös provisiopalkatut, vaikka ei tienaisi työllään euron euroa. Siis palkalla, saatikka sillä, että elääkö palkallaan, ei ole mitään merkitystä työllisten prosentissa.

Veijo Murtomäki

Tämä on luultavimmin suurta sumutusta, sillä ns. työllistyneisiin lasketaan monilla eri turhakekursseilla olevia, ilmaistyötä tekeviä, 48 t k2–3 kk:ssa jotain tekeviä jne. Varmaan n. 50.000 ihmistä on siivottu tilastonikkaroinnein työllisiksi, jotka ovat tekevinään työtä ja saavinaan palkkaa. Mutta tämä ei ole ainoa asia, missä hallituksemme huiputtaa kansalaisia.

Pentti Westerholm

Tilastokeskus on laskenut työttömyystilastoja vuosikymmeniä samoilla kriteereillä.Joten
tilasto on vertailukelpoinen aikaisempiin vuosiin vertailussa.Mikä siinä nyt harmittaa kun ihmisillä on töitä?Enemmän kuin vuosikymmeniin.Kesätyöntekijöitäkin ensisuvelle firmat rekrytoivat oikein kilpailuhenkisesti.

Pasi Käyhkö
Vastaus kommenttiin #19

Miten nämä keskustalaiset ja kokoomuslaiset sitten kryssivät Suomen talouden vuosina 2008-2009? Bruttokansantuote rojahti alas 7,5% vuonna 2009. Senkin he osasivat. Se logiikka?.
Valtion velkaantuminen alkoi alkoi silloin.

Pentti Westerholm
Vastaus kommenttiin #25

Pasi näin pääsi käymään ,silloin oli valtionvarainministerinä politiikan tähdenlento Jyrki Katainen.Todella valtionvelkaa lisättiin hurjasti.Hänen vakuutteluista huolimatta tultiin alas kuin lehmän häntä.Brysseliin tulikin sitten kiire.Siitä on opittu,nyt olemme vuodessa 2019..

Pasi Käyhkö
Vastaus kommenttiin #28

Kylläpä oli ja pääministerinä Matti Vanhanen.
Tarkoitan, että kummassakin niin talouden notkahduksessa kuin nousussa olisivat mitkä puolueet tahansa olleet hallituksessa niin samalla tavalla olisi käynyt.
Suomen talous lepää lähes täysin vientiin. Sisämarkkinoiden paino on tässäkin hyvin pieni.
Kiitos edellisen hallituksen teollisuuden yhteisöveron alentamisen. Sekä Jan Vapaavuoren "telakkajunailun" Saksaan.
Pekkarinenhan olisi halunnut rahoittaa Intialaista konkurssikypsää telakkaa.

Ilkka Paananen
Vastaus kommenttiin #29

Katainen oli suuri vitsi. Poika retosteli pääuutisissa, ettei Usasta alkanut romahdus koske Suomea. Vain täysin elämästä vieraantunut ei päivääkään eläissään oikeita töitä tehnyt poliittinen broileri voi suustaan tuollaista päästää. Toinen vaihtoehto tuolle oli: Kokoomus pettää aina.

Jari Eeva

Voi, kyllä itse kullakin olisi mukavaa, kun olisi työ, josta saadulla palkalla tulisi toimeen. En voi kuitenkaan Tilastokeskuksen " kyselytutkimuksen" lukuja käyttävien ministereiden sumutuksen takia iloita. Luin Työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskatasuksen joulukuulta 2018. Todellinen työttömyysaste on 13 %. " Laajan työttömyyden eli työttömien työnhakijoiden ja (aktivointi)palveluissa olleiden yhteismäärä oli joulukuun lopussa 372 900". Tilastokeskuksen joulukuun työttömyysaste on 5,4 %, eli 146 000. TEM: n mukaan joulukuussa oli 256 600 työtöntä (nousua marraskuulta 27 100) + palveluissa (työtömyyspäivärahan saajia) 116 400 = 373 000. Sadan heitto jonkun kalkylaattorissa, mutta se on pieni murhe sumutukseen verrattuna. Karenssissa olevat eivät virallisesti ole työttömiä, koska heille ei makseta työttömyyspäivärahaa. Tilastojen ulkopuolella, " vapaina" eläviä työikäisiä löytyy myös, mutta se on heidän valintansa.

Mikko Järvinen

Kaikki tilastot eivät mairittele .
Itsemurhiin kuolleiden määrä on kasvanut jo kahtena vuonna peräkkäin (2016-2017). Nähtäväksi jää kasvaako myös itsemurhiin kuolleiden määrä koko tämän hallituskauden ajan. Täysin tulottomia nuoria on jo yli 100 000 määrä on tuplaantunut muutamassa vuodessa. Leipäjonot ovat pidempiä kuin koskaan. Psykiatrisen erikoissairaanhoidon potilaiden määrä on kasvanut ennätysvauhtia jo kahtena vuonna peräkkäin. Pelkällä sosiaaliturvalla töitä tekee jo yli 500 000 henkilöä vuositasolla rajua kasvua edellisvuosista. Toimeentulotukea maksetaan jo yli 400 000 henkilölle. Työttömyyskorvausta maksetaan yli 320 000 henkilölle. Yleistä asumistukea saa jo yli 400 000 ruokakuntaa. Aina vain suurempi osa toimeentulosta kustannetaan sosiaaliturvalla tuntuu siltä että palkat halutaan siirtää kokonaan veronmaksajien maksettaviksi. Pienempiä palkkoja ja pienempää sosiaaliturvaa. Työttömiltä evätään yhä useammin oikeus toimeentuloon. Kaikki tämä toki kohentaa työllisyyttä mutta millä kustannuksella?

Jari-Jukka Annala

En ymmärrä, miten tämä kusetus uppoaa itseään fiksuina pitäviin ihmisiin. Tilastokeskuksen sivuilta löytyy tieto siitä, miten tilastot tehdään. Työlliseksi lasketaan jokainen - vaikka vain tunnin viikossa - työtä tekevä. Tilastokeskuksen tilastoista löytyy myös se tieto, että tehtyjen työtuntien määrä ei ole juurikaan laskettu.

Toinen työllisyysasteeseen liittyvä ongelma on siinä, että ihmiset eivät tule palkallaan toimeen. Tämä tarkoittaa sitä, että sosiaalimenot vain kasvavat, vaikka työllisyys väitteiden mukaan kohenee. Päättäjillä ei tunnu olevan mitään huolta siitä, että syntyvät työpaikat ovat osa-aikaista tai pätkätyötä. Puhumattakaan niistä työssä käyviksi lasketuista, jotka tekevät yhdeksän euron päiväpalkalla tuettua tai työkokeiluun liittyvää työtä. Vieressä tekee toinen ihminen samaa työtä saaden siitä normaalin palkan.

Pekka Pylkkönen
Vastaus kommenttiin #17

Kisaat näemmä "eniten valheita yhteen kommenttiin"-sarjassa.

Suoraan tilastokeskukselta:

"Työllisten tekemien työtuntien määrä vuoden 2018 neljännellä neljänneksellä oli 2,4 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin."

Suoraan Kelan tilastoista (2017 tuoreempaa ei vielä ole olemassa):

"Työttömyysturvan menojen kasvu taittui usean vuoden nousun jälkeen las-
kuun vuonna 2016. Lasku voimistui vuonna 2017 erityisesti ansioturvan
osalta, jonka etuusmenot laskivat vuoden takaiseen verrattuna 15,6 %. Pe-
rusturvan menot laskivat 2,0 %. Korvattujen etuuspäivien määrä väheni an-
sioturvassa 13,3 % ja perusturvassa 1,3 %"

Yhtään ainutta "9 euron päiväpalkalla" olevaa, kurssitettavaa, työkokeilussa olevaa, kuntouttavassa työtoiminnassa olevaa EI LASKETA Suomessa työlliseksi.

Mikä ihmisiä vaivaa kun pitää valehdella jatkuvasti?

Jari Eeva
Vastaus kommenttiin #22

P.P., sinulla kun tilastoja ja prosentteja löytyy, niin mihin sarjaan kuuluvat nuo 9 €:n kulukorvauksella kuntouttavassa työtoiminnassa olevat? Lisäksi: mikä oli laajan työttömyyden piirissä olevien ihmisten lukumäärä Suomessa joulukuussa 2018?

Seppo Hartikainen

Ottakaa huomioon että "temppu työllistetyt" ovat olleet jo perusmassassa alusta saakka eikä heidän määrä ole lisääntynyt radikaalisti. Propakandastanne huolimatta positiivista kehitystä on tapahtunut ja reilusti. Kumpaa uskoa enemmän teidän mutu viestintäänne vai tilastokeskuksen perusteltua tietoa? Korjattavaa on joka asiassa se on selvä mutta menkää tekemään se jos teillä on ratkaisu siihen älkääkä vain räksyttäkö. Parempi tämä kehityssuunta kuin päinvastainen sitten sitä vasta kusessa oltais.