Sunnuntai 19.5.2019

Tyly tuomio Suomen kokeilulle: ”Merkittävä naula perustulon arkkuun”

Luotu: 
8.2.2019 10:43
  • Kuva: Alma Talent / Petteri Paalasmaa
    Kuva
    ”Perustulo ei edes äärimmäisillä kannustimilla lisää työllisyyttä. Vakava asia ja naula perustulon arkkuun”, tyrmää Asmo Maanselkä.
|

Suomen perustulokokeilun alustavat tulokset ovat herättäneet kriittistä keskustelua julkisuudessa. Kela ja sosiaali- ja terveysministeriö kertoivat alustavista tuloksista tänään. Niiden mukaan kokeilu ei lisännyt ensimmäisen kokeiluvuoden aikana osallistujien työllisyyttä, mutta perustuloa saaneet kokivat kuitenkin hyvinvointinsa kokeilun päättyessä paremmaksi kuin vertailuryhmään kuuluneet. LUE LISÄÄ: Suomen ”poikkeuksellinen yhteiskuntakokeilu” – Luvut perustulokokeilusta julki

Kristillisdemokraattien puoluesihteeri Asmo Maanselkä kritisoi Twitterissä:

”Perustulo ei edes äärimmäisillä kannustimilla lisää työllisyyttä. Vakava asia ja naula perustulon arkkuun. Työntötekijöiden ( karenssien, velvoittavuuksien) poistaminen vaikuttaa selkeästi negatiivisesti haluun ottaa työtä vastaan. Mikä kumoaa selkeästi kannustimien vaikutukset.”

 

 

”Perustulokokeilun työllisyysvaikutukset olivat verrokkiryhmään nähden muuttumattomat tai jopa  negatiiviset. Se oli merkittävä naula perustulon arkkuun”, Maanselkä kirjoittaa blogissaan.

LUE PUHEENVUOROSTA: Asmo Maanselkä: Negatiivinen tulovero on jatkuvasti kokeilussa

Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen harmittelee koeasetelman vaikutuksia.

”Olisi kyllä kovin mukavaa, jos koeasetelma olisi mahdollistanut työnteon kannustimien parantamisen ja vastikkeettomuuden vaikutusten erottelun. Nyt näiden tulosten perusteella on hyvin vaikea tehdä mitään johtopäätöksiä”, Kärkkäinen kommentoi Twitterissä.

 

 

Vihreiden kunnallispoliitikko Osmo Soininvaara tulkitsee sen sijaan, että perustulokokeilussa vertailuryhmän velvollisuus ottaa työtä vastaan ei edistänyt työllistymistä eikä perustulo laiskottelua. Professori Roope Uusitalo vastaa Soininvaaralle:

”Mielenkiintoinen tulkinta. Entä vaihtoehtoinen: Radikaali työn vastaanottamisen kannustimien parantaminen ei lisännyt työllisyyttä.”

 

 

”Osmo, voitko todella sanoa noin? Aivan hyvin voi olla niin, että perustulo edisti laiskottelua patistuksen poistumisen kautta, mutta vaikutus kompensoitui paremman työntekokannustimen (substituutiovaikutuksen) kautta”, kommentoi myös kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok).

 

 

Perustulokokeilua johtanut tutkimusprofessori Olli Kangas myönsi tiedotustilaisuudessa, että kokeilu ei ollut paras mahdollinen, mutta piti sitä kuitenkin vahvana.

Kangas toivoi lisää kokeiluita ja piti negatiivisen tuloveron mallia hyvänä pohjana niille. LUE LISÄÄ: Iso askel Suomessa 1.1.2019 – Perustulokokeilun johtaja: Negatiivista tuloveroa voitaisiin nyt kokeilla

Maanselkä on kriittinen tämänkin suhteen.

”Perustulokokeilun jälkeen on ryhdytty haikailemaan negatiivisen tuloveron suuntaan. Käytännössä puhdas negatiivinen tulovero on perustulo. Negatiivinen tarkoittaa suomeksi käänteinen. Tuloveroon yhdistettynä se tarkoittaa ”kääntäen” että saa rahaa jos tulot on pienet, menettää rahaa jos tulot on suuret. Näin Suomessa jo toimitaan. Saa etuuksia jos ei ole tuloja ja menettää palkastaan rahaa verotuksen muodossa, jos on riittävät ansiotulot”, hän kirjoittaa.

Maanselkä on aiemmin vertaillut Suomen tukia ja etuusjärjestelmää etenkin Ruotsiin. LUE LISÄÄ: Puoluesihteeri selvitti: Näin ankara Ruotsi on sosiaaliturvan saajille – Suomessa lapsiperheelle 500 €/kk enemmän

LUE MYÖS:

Vihreät: 300 €/kk -perustulo heti, 600 €/kk myöhemmin

”Ei tietenkään jos on töissä!” – Juha Sipilä riehaantui perustulosta, ja nyt keskustan malli on julki

Ulostulo Sipilän perustulomallista: ”Keskustan puoluekokouksen yli on kävelty”

Zyskowiczin ja Niinistön riita: Vihreiden mallin laskenut ekonomisti kertoo totuuden ”miljardilaskusta” – verotetaan pois

Jaa artikkeli:

Kommentit

Topi Rantakivi

@1. Ehdotapa suoraan 0 euroa kuukaudessa, niin eiköhän sillä saa kuka tahansa liikkeelle, ryöstelyretkeille ja myymisiä mustaan pörssiin? Näin Suomi nousee kiitoon myydessään mitä tahansa outoja, rikollisia tavaroita netissä virratessa ja lyödään leimat "hyväksytty".

Itse olen pyöritellyt sitä, onkohan kukaan miettinyt sitä vaihtoehtoa, että mitäpä jos perustulo olisikin määritelty lakiin esimerkiksi maksimissaan 3-5 vuodeksi per jokainen suomalainen 18 vuodesta 65 ikävuoteen välillä?

Siis laissa olisi oikeus käyttää tuo määrä perustulovuosia (esim. 600 e/kk/netto + vuosittaiset indeksikorotukset), ja sitten jokainen voisi itse omasta tilanteestaan katsoen valita sen ajankohdan milloin käyttää nuo omat perustulovuotensa.

Eli voisi perustuloa nostaa opiskellessaan, työttömyysjaksojen ja vanhempainvapaiden tai asevelvollisuuden tms. jaksojen aikana. Valinta olisi vapaa ja kun vuodet olisivat käytetty, niin that's it.

Tämä ei tietenkään poissulkisi pääsääntöisesti muuta tukipolitiikkaa, vaan tämä järjestely otettaisiin siihen oheen niin, että kun tulot nousevat tiettyyn rajaan asti, annettu perustulo leikkautuukin pois.

Ja ne henkilöt, jotka eivät ole käyttäneet näitä perustulovuosia kokonaan, saisivat eläkkeensä päälle jonkun palkkion "hyväkuntoisuudestaan ja työnsankaruudestaan"

Mitäpä tuumitte tästä?

Tässä olisi yhdistettynä keppiä ja porkkanaa ;)

Daniel Malinen

Kuvailemasi kaltainen "kolmenvuoden perustulo" olisi järkevintä käyttää opiskeluun heti samantien. Nykyisin pelkällä peruskoulupohjalat ei saa töitä edes toisenasteen opiskelujen ajaksi. Mutta entä sitten jos jää opintojen jälkeen työttömäksi tai joskus ikävuosien 16-70 välillä, pitäisikö ottaa ennemmin se riski että jää työttömäksi ja jättää ennemmin opiskelematta? Tämä on mielenkiontoinen pähkinä, sillä huonosti suunniteltu perustulo saisi nuoret lykkäämään peruskoulun jälkeistä toisenasteenopintoja. Ei voida olettaa ja tyydyttäytyä siihen että kaikkien niorten vanhemmilla on halua tai kykyä rahoittaa omien lastensa opiskelua vai onko mielestäsi oikein että lapsi saa kärsiä siitä että vanhemmat kituuttaa pienipalkkaisessa työssä tai työttöminä juuri silloin kun lapsen pitäisi mennä opiskelemaan?

Erkki Johansson

Hupsu kuvitelma parantaa työllisyyttä jollakin toimenpiteellä joka kohdistuu työttömiin. Jos työpaikkoja ei ole, työllistyminen on mahdotonta!

Luulisi tämän nyt olevan ymmärrettävää jopa poliitikoille, mutta taisin olla väärässä.

Tarja Laakso

Minusta perustulon tärkein idea on se, että sen avulla voisi poistaa byrokratiaa, eli sen pitäisi olla "automaattinen", sen pitäisi korvata vähintäänkin suurin osa tarveharkintaisista tukimuodoista ja kaikki ne "automaattiset" tukimuodot, joissa tarvitaan virkamieskuntaa tuen hakemisen pyörittämiseen eli juurikin sen tyyppiset kuin työttömyyskorvaus, asumistuki jne. mutta siis lisäksi erityisesti toimeentulotuki tarveharkintaisena tukena.

Jos tuon tukiviidakon pyörittämiseen tarvittavat virkamiehet "joutuisivat" tukirahojen pyörittämisen sijaan alkamaan palvelemaan / neuvomaan jne. asiakkkaitaan ja aikaa myöten niiden määräkin vähenisi, kustannukset putoaisivat ja voisi jopa työttömillekin löytyä töitä (ongelma kun lienee kuitenkin suurimmaksi osaksi siinä, ettei niitä työpaikkoja löydy, halua työntekoon kyllä olisi, ja toisaalta työnantajatkin ehkä saisivat apua, jos saisivat apua niiden työntekijöiden löytämiseen).

Ja jos suuri osa automaattisesta tuesta perittäisiin verojen muodossa niiltä, jotka työssä käyvät, eli toki veroja voi korottaa saman verran kuin maksetaan perustulona automaattisesti, silloinhan perustulo on lisäksi kustannusneutraali ja ihmisilläkään siis eivät käytettävissä olevat tulot muuttuisi, tai jopa vähentäisi kustannuksia.

Mutta tästä asiastahan ei kukaan perustulon vastustaja halua kuulla sanaakaan...

Toki jo tuossa kokeilussa esille tullut erittäin tärkeä asia, eli hyvinvoinnin lisääntyminen, näyttää olevan poliitikkojen mielestä täysin turha näkökulma asiaan, ja vaikka nyt jo tulos näytti, ettei perustulo ainakaan heikennä työn vastaanottamishalukkuutta, saadaan sekin käännettyä päinvastaiseksi. Tosin olin lukevinani että työtä tehtiin halvemmalla, kun työnteko lisääntyi, mutta tulot pienenivät...

Jaakko Aalto

Ja kuinka arvelet niiden harkinnanvaraisia tukia ja asumistukia saavien pärjäävän, jotka eivät sillä perustulolla selviä? Erilaisten hallintomnojen osuus Kelan budjetissa on jossakin 3 % tasossa, joten niillä säästöillä ei kovin kumoisia perustuloja rahoiteta. Siitä taitaa riittää suomalaisille tasan jaettuna suunnilleen satanen/nenä vuodessa.

Tarja Laakso

Eikös se juuri kannustaisi työntekoon, jos et elä sillä rahalla, joka sinulla on käytettävissä. Tietenkin perustulon tason täytyy olla sellainen, että sillä pystyy elämään (niukasti / juuri ja juuri) - siihen ei taida riittää tuo nyt esillä ollut vajaa 600 euroa (tosin vastannee toimeentulotukea).
Ja tietenkin jotkut ryhmät, kuten vammaiset, tulisi huomioida erikseen. Mutta jos edes se suuri valtaosa suomalaista saatais pois työllistämästä byrokraatteja niihin oikeasti tuottaviin töihin - johon ei työttömien nöyryyttäminen omasta mielestäni kuulu...

En usko, että tuohon mainitsemaasi 3% Kelan hallinnollisista kuluista kuuluvat työvoimaneuvojat jne. ja niiden työmäärähän tässä vähenisi, ei Kelan johtajien (toki niidenkin kustannusten soisi vähenevän, sillä budjetin hallinnolliset kulut eivät todellakaan kata kaikkia edes hallinnollisia kuluja, kun niitä siirretään suorittavaa työtä tekevien riesaksi... todellisuudessahan hallinnolliset kulut saattavat hyvinkin liikkua jossain pitkälti yli 50%, muistan lukeneeni esimerkiksi että sairaanhoitajien työstä julkishallinnon puolella 70% on hallinnollista työtä).

Jaakko Aalto
Vastaus kommenttiin #11

Jos 600 euroa/kk ei riitä, niin olkoon sitten 800 euroa, mikä tekee suunnilleen 10 000 euroa/nenä/vuosi eli pyörein luvuin 50 miljardia. Ja sillä ei päästäisi eroon noista byrokratian 500 miljoonasta, koska ne eniten työtä sitovat harkinnanvaraiset tuet pitäisi sittenkin säilyttää. Ja tämä lasku siinä uskossa, että ilmaista rahaa saavat rientäisivät kilvan töihin.

Ei tunnu kovin hienolta idealta.

Tarja Laakso
Vastaus kommenttiin #14

Ja jos jokainen työssäkäyvä suomalainen maksaa veroina 0 - 800 euroa enemmän kuussa kuin tähän asti (ehkä joku vaikkapa 800 - 1000 euroa enemmän), verotulot kasvavat sen 10 000 euroa / nenä / vuosi, samaan aikaan siis suomalainen saa sen 10 000 euroa / nenä / vuosi puhtaana käteen. Eikö se ole +/- 0 niin suomaiselle kuin valtiolle - ja siten jos tuosta 500 miljoonasta, jos palkkojen osuus oli yli puolet ja lisäksi ostopalvelut 11% - jos vaikka noista saadaan vähentymään puolet, tukiviidakon pyörittäminen tulee sen 200 - 300 miljoonaa euroa halvemmaksi vuodessa. Eli kustannussäästöt olisivat sen 200 - 300 miljoonaa vuodessa - ei suinkaan nousua vaan laskua.

Eli jos normipalkkaa saava maksaa oman osuutensa pois veroina, jää jäljelle se 15,3miljardia maksettavaa niille, jotka eivät saa työstään niin paljon palkkaa, että siitä voisi verottaa sen 800 euroa. Mutta se sama raha on siis tänä päivänä verotettu meiltä veronmaksajilta - niin myös jatkossa. Käytännössä siis vain tuo sama osuus - niiden ihmisten perustulo, joka ei tienaa riittävästi maksaakseen veroina perustulonsa.

Jaakko Aalto
Vastaus kommenttiin #15

Jos jokainen saa 10 000 euroa käteen ja maksaa 10 000 euroa lisää veroja, niin mitä järkeä siinä on. Ei se ainakaan byrokratiaa vähennä. Eiköhän se järki löytyisi siitä tukiviidakon yksinkertaistamisesta ilman ylimääräisiä kiemuroita jotka jakavat sekä tarvitsijoille että ei-tarvitsijoille ja keräävät rahaa niin niiltä joilla on kuin niiltäkin, jotka sen rahan olisivat tarvinneet.

Pentti Westerholm

Rahan jakaminen ilmaiseksi on turmioon johtava reitti.Yhä useampi kikkailisi perustulon kanssa.Tehden lisäksi pimeää työtä lisäansiona.Pärjäsi paremmin kuin vakituisessa työssä oleva ja ilman verorasitusta.Maakuntauudistuksen myötä kunnat voisi velvoittaa kaikki kykenevät tekemään työtä mistä maksetaan verollista korvausta.Tekemätöntä työtä maakunnista löytyy, se ei tekemällä lopu.

Jaakko Ruuska

Rahaa haetaan ilmaiseksi aina kun sitä annetaan yritystukina yrityksille jotka maksavat osakkeen omistajille voittoa (esim laivavarustamot suomessa). Rahaa jaetaan vastikkeetta aina kun osakkeen omistaja saa osinkotuloa sillä osinkotulo ei edellytä työpanosta. Rahaa jaetaan myös vastikkeetta kun esim metsänomistaja myy puita metsästä (puut kasvavat ilman työpanosta). Pistetään siis pääomatulon vero ja osinkojen verotus 100 % sekä kaikki yritystuet nollille. Silloin voidaan velvoittaa myös vastikkeita sosiaalitukiin. Muussa tapauksessa nakuttaminen vastikkeettomuudesta on p puhetta.

Teppo Oikari

Osakkeenomistaja saa sijoittamalleen pääomariskille tuottoa.

Puiden myyjä on kyllä tehnyt paljon investointeja sekä erinäisiä työsuoritteita ennenkuin talousmetsästä se puu pois kannetaan.

Huomaa hyvin että sinulla ei ole kyllä minkäänlaista käsitystä kummastakaan lajista, koska kateus, laiskuus ja ideologia.

Markku Koivisto

Tota ne tuossa itärajan takana kokeilivat ja kehitteliväy tuommoisen setsemänkymmentä vuotta. Muttei se toiminut. Joskus oli jonkin verran tavaraa mutta huonosti rahaa ostaa, toisinaan taas hyvin rahaa, muttei tavaraa mitä ostaa. Yleisin asumismuoto koko ajan kommunalka eli yhteisasuminen osakeittiön kera. Sitten se otti ja romahti. Ei syntynyt sosialistista ihmistä, joka olisi sopeutunut tyytyväisenä tuohon.

Markku Koivisto

Tota ne tuossa itärajan takana kokeilivat ja kehitteliväy tuommoisen setsemänkymmentä vuotta. Muttei se toiminut. Joskus oli jonkin verran tavaraa mutta huonosti rahaa ostaa, toisinaan taas hyvin rahaa, muttei tavaraa mitä ostaa. Yleisin asumismuoto koko ajan kommunalka eli yhteisasuminen osakeittiön kera. Sitten se otti ja romahti. Ei syntynyt sosialistista ihmistä, joka olisi sopeutunut tyytyväisenä tuohon.

Mitja Heiskanen

Laiskurit töihin ja suomi nousuun? Mikään kokeilu ei edistä työllistymistä jos työtä ei ole. Onko tämä liian vaikea ymmärrettäväksi? On oikeasti todella vaikeaa ymmärtää millaisissa harhoissa ihmiset täällä oikein elävät.