Tiistai 18.6.2019

Asuntovelallisille tulossa odottamattomia uutisia? – Pääanalyytikko: ”Myös euriborit uusiin pohjalukemiin”

Luotu: 
4.4.2019 19:49
  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
|

Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich uskoo, että Euroopan keskuspankki EKP joutuu vastoin kaikkia odotuksia laskemaan ohjauskorkojaan, jos talous- ja inflaationäkymät heikkenevät lisää. 

”EKP:n -0,4 prosentin talletuskorko ei ole saavuttanut mitään absoluuttista korkopohjaa. Matalampia keskuspankkikorkoja on nähty esimerkiksi Tanskassa ja Sveitsissä, molemmissa -0,75 prosenttia. EKP:n lisäkoronlaskut eivät ole vielä tällä erää ajankohtaisia. Viimeaikaisten vihjailujen perusteella niiden todennäköisyys on kuitenkin nousussa. Uudet koronlaskut veisivät myös euribor-korot uusiin pohjalukemiin. Kun mikään eri riitä, pitää yrittää tehdä vielä enemmän”, hän kirjoittaa blogissaan.

EKP laski talletuskorkonsa negatiiviseksi ensimmäistä kertaa vuonna 2014, ja nykyinen -0,4 prosentin taso saavutettiin vuonna 2016. 

”Keskuspankki piti tuolloin ovea auki vielä lisäkoronlaskuille, mutta ovi suljettiin käytännössä kesällä 2017. Nyt vähintään ovenkahva on taas alkanut liikkua”, von Gerich kommentoi.

Talousnäkymien heikennyttyä huomio on markkinoilla siirtynyt EKP:n tulevista koronnostoista siihen, tarvitaanko lisäelvytystä ja miten EKP voisi sitä tarjota. EKP:n pääjohtaja Mario Draghi reagoi tilanteeseen maaliskuussa sulkemalla käytännössä koronnostojen mahdollisuuden pois ainakin tämän vuoden loppuun asti ja kertomalla uusista pankeille tarjottavista rahoitusoperaatioista, joista ensimmäinen nähdään syyskuussa. 

Von Gerich muistuttaa, että Saksan teollisuuden näkymiä mittaavan ostopäällikköindeksin tilauskomponentti on alittanut jo velkakriisin pohjat ja on alimmillaan sitten globaalin finanssikriisin. Euroalueen pohjainflaatio on luisunut alimmalle tasolleen lähes vuoteen maaliskuussa ja on kaukana keskuspankin tavoitteesta. Pidemmän aikavälin inflaatio-odotukset puolestaan ovat laskeneet jo ali niiden tasojen, joilla EKP päätti kiihdyttää velkakirjaostojaan vuonna 2016.

”Tässä ympäristössä EKP päätyneekin harkitsemaan lisäkoronlaskujen mahdollisuutta uudelleen. Yksin lisäkoronlaskuillakaan tuskin saadaan aikaan kovin suurta elvyttävää vaikutusta, mutta ne voisivat olla jälleen osa useista toimista koostuvaa elvytyspakettia. EKP on kuitenkin ollut vahvasti sitä mieltä, että negatiiviset korot toimivat. Draghi vihjasi viime viikolla, että EKP pohtii mahdollisia toimia, joilla voidaan vähentää negatiivisten korkojen sivuvaikutuksia säilyttäen korkojen elvyttävän vaikutuksen”, von Gerich toteaa.

Suurin este korkojen lisälaskuille ovat olleet nimenomaan negatiivisten korkojen mahdolliset sivuvaikutukset, kuten niiden vaikutus pankkien kannattavuuteen. Jos pankit joutuvat maksamaan talletuksistaan keskuspankissa mutta eivät voi siirtää negatiivista korkoa omien asiakkaidensa talletuksiin, pankkien kannattavuus heikkenee ja tällä voi olla negatiivisia vaikutuksia luotonantoympäristöön. 

Von Gerichin mukaan yksi vaihtoehto olisi siirtyä moniportaiseen reservijärjestelmään, jossa pankit maksaisivat negatiivista korkoa pienemmälle osalle keskuspankkitalletuksistaan. Hän muistuttaa, että esimerkiksi Tanskassa tällainen järjestelmä on käytössä.

”Matalien korkojen tarjoamaan suojaan on vaarallista tuudittautua”

Moni suomalaispankki on ennustanut EKP:n nostavan korkoa kuluvan vuoden lopulla. Maaliskuun korkokokouksen jälkeen ennusteita on muutettu, ja nyt odotukset ovat vuodessa 2020 tai vuodessa 2121. Lue myös:S-Pankin pääekonomisti: Suomalaisilla euroalueen matalimmat asuntolainojen korot – ”Nopeaa muutosta ei ole tulossa”

Suomalaisten asuntolainojen yleisin viitekorko 12 kuukauden euribor on -0,1 prosentissa.

Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Timo Vesala puolestaan varoittaa, ettei valtion talouden hoidossa saa tuudittautua matalien korkojen aikaansaamaan turvallisuuden tunteeseen.

”Matalien korkojen tarjoamaan suojaan on silti vaarallista tuudittautua. Kylmä tosiasia on, että julkisen talouden tulot ja menot ovat rakenteellisesti epätasapainossa, jota ei nousukauden huipullakaan ole saatu korjattua. Samanaikaisesti sotu-rahastojen ylijäämien kannattelukyky on heikkenemässä. Nämä faktat yhdistettynä ikäsidonnaisten menojen voimakkaaseen kasvuun tarjoavat kovin ohkaiset puskurit mahdollisten uusien talouskriisien varalla”, hän kommentoi blogissaan.

Vesala muistuttaa, että Suomen ongelma on suhteellisen kapea-alainen tuotantorakenne sekä alttius ulkoisen toimintaympäristön kysyntäshokeille. 

”Syvä ja pitkäkestoinen taloustaantuma on meillä hyvinkin mahdollinen – viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana sellainen on koettu peräti kahdesti. Tällaisissa olosuhteissa julkinen velkasuhde voi nousta erittäin jyrkästi. Finanssikriisin jälkeisessä pitkittyneessä taantumassa velkasuhde lähes tuplaantui 32 prosentista (2008) 62 prosenttiin (2016).”

Hän arvioi, että julkisen talouden tilanne on Suomessa hallinnassa, muttei reilssa.

”Suomen talouden kovin noususuhdanne osui vuosiin 2016-2018, minä aikana julkisen talouden alijäämä supistui mutta oletettavasti ei täysin umpeutunut (2018 kokonaistilanne ei ole vielä selvillä). Se jo tiedetään, ettei tulojen ja menojen epätasapaino ole likimainkaan sulkeutunut. Vahvasta nousukaudesta huolimatta viime vuoden viimeisellä neljänneksellä valtion ja kuntien menot ylittivät tulot vuositasolle korotettuna 4,5 miljardilla.”

Valtiovarainministeriö ylijohtaja Mikko Spolander arvioi aikaisemmin torstaina, että Suomen talous puskee eteenpäin korkeasuhdanteen jälkilämmöllä.

Lue lisää: 

VM: Suomi puskee nyt jälkilämmöllä – Näkymiin liittyy suuria riskejä

Laatulehdeltä karu analyysi: ”Suomessa tikittävä aikapommi on varoitus koko Euroopalle”

Jaa artikkeli:

Kommentit