Maanantai 17.6.2019

Pääekonomistin karu havainto velkaantumisesta: ”Suomi on tässä suuri poikkeus”

Luotu: 
13.4.2019 16:11
  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
|

Aktian pääekonomisti Heidi Schauman arvioi, että mitä eri valtioiden julkiseen velkaan tulee, Suomi ei itse asiassa pärjää kovin hyvin. 

Hän huomauttaa, että julkinen velka on maailmanlaajuisesti kasvanut nopeasti viime vuosikymmeninä. Kehittyneissä maissa julkinen velka on noussut noin 100 prosenttiin BKT:stä 2000-luvun alun alle 70 prosentista. 

”Kiinan julkinen velka on noussut vain kymmenessä vuodessa 27 prosentista 47 prosenttiin. Suomi ei ole huomattavasti parempi, vaan itse asiassa päinvastoin: julkinen velka on noussut yli 60 prosenttiin vuodesta 2008, jolloin se oli 32 prosentin tasolla”, Schauman toteaa blogissaan.

Jos tarkastellaan velkaa suhteessa BKT:hen, Japani on Schaumanin mukaan omassa luokassaan, sillä sen velka on Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n tilaston mukaan noin 240 prosenttia BKT:stä. Kreikan velka on noin 180 prosenttia ja Italian reilut 130 prosenttia. Myös Yhdysvaltojen julkinen velka on yli 100 prosenttia BKT:stä. 

”Tässä vertailussa Suomen reilut 60 prosenttia vaikuttavat vaatimattomilta, mutta Suomen julkinen velka on kasvanut hyvin nopeasti viimeisten 10 vuoden aikana, ja ero muihin pohjoismaihin on kasvanut suureksi”, Schauman huomauttaa. 

Suurimmalla osalla Suomen naapurimaista on Schaumanin mukaan kadehdittavan hyvä tilanne julkisen velkaantumisen suhteen. Baltian suhteellisen nuorten maiden ja erityisesti Viron velka on hyvin matala, samoin kuin Ruotsin, Tanskan ja Norjan, joissa velka liikkuu 30 ja 40 prosentin välillä BKT:stä. Myös Venäjällä on hyvin pieni julkinen velka muun muassa johtuen 90-luvun lopun kriisin jälkeisestä uudelleenjärjestelystä sekä vahvasta pyrkimyksestä pienentää julkista velkaantumista. 

”Suomi on tässä lähialueanalyysissä suuri poikkeus”, Schauman sanoo.

Olennaista on myös se, kuka valtioiden velkapapereihin sijoittaa. Maiden välillä on valtavia eroja, jotka ovat Schaumanin mukaan tärkeitä erityisesti julkisen velan kestävyyttä mietittäessä. Suomen julkisen velan pitävät suurimmaksi osaksi hallussaan kansainväliset sijoittajat. 

”Suomen rajojen ulkopuolella sijaitsevat tahot omistavat 73 prosenttia Suomen julkisesta velasta. Keskuspankista on viime vuosien valtavien tukiosto-ohjelmiensa seurauksena tullut toiseksi suurin omistaja 24 prosentin osuudella, kun taas kotimaiset pankit omistavat vain 1 prosentin ja muut kotimaiset tahot vain 2 prosenttia. Suomen osalta voidaan siis todeta, että meillä ei ole vahvaa yhteyttä kotimaisen pankkisektorin ja julkisen sektorin välillä, kuten Italiassa ja Saksassa, joissa kotimaiset pankit sekä muut kotimaiset toimijat omistavat todella suuria osia julkisesta velasta. Kotimaiset toimijat, pääasiassa pankit, omistavat 34 prosenttia Saksan julkisesta velasta, kun taas Italiassa tilanne on se, että pankit omistavat noin 20 prosenttia julkisesta velasta ja maan muut sijoittajat vajaat 30 prosenttia, joten Italian kokonaisluku on lähes 50 prosenttia”, Schauman kommentoi.

Italian tilanne on erityisen ongelmallinen siksi, että sen julkinen velka on niin valtava. Jos Italia ei pysty maksamaan velkaansa takaisin, se johtaa omistajarakenteen vuoksi siihen, että suuria häviäjiä ovat myös kotimainen pankkisektori sekä muut sijoittajat, muun muassa tavalliset kotitaloudet. Verrattuna siihen, että Suomi ei kykenisi hoitamaan julkista velkaansa, tilanne on Schaumanin mukaan paljon vaikeampi, koska niin suuri osa omistajista on kotimaisia. 

”Toisaalta suuri kotimainen omistus voi osittain suojella maata, jolla on paljon velkaa, sillä nämä omistajat ovat usein lojaalimpia ja on heidän etunsa mukaista, että julkinen sektori selviytyy. Tämä on tärkeä tekijä myös Japanin valtavassa julkisessa velassa. Tämän kohtalokkaan yhteyden murtaminen kotimaisen pankkisektorin ja julkisen sektorin välillä on ollut pitkään työlistalla, mutta se on osoittautunut vaikeaksi käytännössä”, hän kirjoittaa.

Suomen 10-vuotisen valtionlainan korko oli perjantaina 0,33 prosenttia. Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich ennakoi, että vaalitulos saattaa vaikuttaa Suomen tilanteeseen valtionlainamarkkinoilla.

”Sunnuntain vaalit ovat hyvin mielenkiintoiset. Perussuomalaiset on noussut gallupeissa ja jos se yllättää nousemalla suurimmaksi puolueeksi, tulemme näkemään liikkeitä myös Suomen lainamarkkinoilla”, hän kommentoi Twitterissä.

(Juttu jatkuu tviitin alla.)

Valtiovarainministeri, kokoomuksen puheen johtaja Petteri Orpo on arvioinut, että Suomi ottaa uutta velkaa 12 miljardia euroa seuraavan vaalikauden aikana. 

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn huomautti hiljattain, että julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyysvaje on kolmen prosentin luokkaa BKT:sta. 

”Tämä ei jätä paljon tilaa uusille menolisäyksille. Hitaan kasvun oloissa kestävyysvajeen umpeen kurominen vaatii huomattavasti enemmän toimia kuin tilanteessa, jossa kasvu olisi nopeaa”, hän varoitti blogissaan.

Suomi järjesti valtionlainojen huutokaupan viimeksi viime keskiviikkona. Vuosina 2026 ja 2047 erääntyvien lainojen huutokaupalla kerättiin 1 000 miljoonaa euroa. Vuonna 2026 erääntyvän lainan kuponkikorko oli 0,5 prosenttia ja vuonna 2047 erääntyvän 1,375 prosenttia. 

Lue myös:

Ekonomisti epäilee poliitikkojen 75 %:n tavoitetta: ”Riskit kallellaan alaspäin - Hallitusneuvotteluissa detaljit nostetaan pöydälle”

Ekonomisti tylytti tv:ssä: ”Tosi vastuutonta lupailla vaaleissa rahaa sinne tänne – sitä ei ole”

Petteri Orpo löi talousluvut tiskiin ja avautui sdp:stä: ”Uutta velkaa tulossa 12mrd€ – ilman yhtäkään vaalilupausta”

Jaa artikkeli:

Kommentit

Pertti Lindeman

Miksi aina ohitetaan Suomen valtionvelan synty 1991-95? Miksi veronmaksajat eivät saa tietää, että miksi valtio otti velkaa neljässä vuodessa 55miljarida euroa, eli 55.000miljoonaa euroa, eli puolet tämän hetkisestä valtionvelasta ja saman verran kun on tämän vuoden valtion budjetti? Minne ne rahat katosivat? Valtionvelan tilitys täytyy veronmaksajille esittää, sillä veronmaksajat joutuvat esittämään jokaisen euro verottajalle. Veronmaksajilla on oikeus saada tietoonsa miksi velkaa otettiin ja minne se velka käytettiin! Blogissani tarkemmin.

http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/187554-valehdeltiinko-veronmak...

Lauri Kiiski

EKP: n mukaan Suomen julkinen velka kasvoi v. 1991-1995 aikana 19 miljardista eurosta 54 miljardiin euroon eli 35 miljardia euroa. Melkoinen velkamäärä siis tarvittiin, että Koiviston ideoiman ja Holkerin sinipunan toteuttaman " hallitun rakennemuutoksen" kupru ja sitä seurannut taloussyöksy saatiin oikaistua.

Raimo Laine

Velan korko on nyt olematon. Voisiko ottaa lisää velkaa työllistäviin ja kannattaviin kohteisiin ja luottaa
siihen että näiden tuotot maksasivat itsensä lisääntyneinä verotuloina ja vähentyneinä tukina lyhyessä ajassa.
Kuinka suuri Suomen velkaantuneisuus voi olla ennen kuin siihen todella puututaan ?

Jos vaikka Euro romahtaisi, myös velka romahtaisi.

Matti Loikkanen

Kun Kataisen "six pack" aloitti, sen utopinen ohjelma rahoitettiin velkarahalla. Kaikki uskoivat, että kasvu kattaa reilusti uuden velan, mutta toisin kävi.

Sipiln hallituksen aikana talouskasvu oli huimaa, mutta siitäkään ei riittänyt velan takaisinmaksuun. Päinvastoin velka lisääntyi.

Ja nyt valtionvarainministeri ennustaa, "Suomi ottaa uutta velkaa 12 miljardia euroa seuraavan vaalikauden aikana". Velka lisääntyy. Halloo.

Demarit, Rinteen johdolla ovat nousseet suurimmaksi puolueeksi tekemällä katteettomia lupauksia. Mitähän tämän tien päässä odottaa?

Pasi Käyhkö

Suomen julkisen sektorin koko on aivan liian suuri. Se on nyt 58% bruttokansantuotteesta. Useimpiin läntisen Euroopan maihin verrattuna ero on n. 10%-yksikköä. Ruotsissa vastaava prosenttiluku on 49.
Nyt paikkansa jättävä hallituskaan ei ole kyennyt tekemään asialle mitään. Tuskinpa tekee seuraavakaan.

Tapio Angervuori

Ehkä pitäisi kuitenkin tarkastella yhteenlaskettua julkisen ja yksityisen sektorien velkaa.
Julkinen velka/BKT Yksityinen velka/BKT Kotitalouksien velka/BKT
Ruotsi : 40,6 % BKT:sta (2017) 271.50 % (2017) 88.50 %
Tanska: 36,4 % BKT:sta (2017) 275.62 % 116.70 %
Italia: 132.20 % 168.90 % 40.90 %
Ranska: 97 % 257.13 % 59.50 %
Saksa: 63.90 % 147.60 % 52.70 %
Kreikka: 178.60 % 131.90 % 53.60 %
Portugali: 121.50% 257.50 % 67.20%
Britannia: 84.7 % 229.40% 86.50%
Viro: 9% 182.46%
Suomi <60% 211.05 % 66.70%

Ruotsissa ja Tanskassa yksityinen velka on melko korkealla, kuten on myös kotitalouksien velat suhteessa BKT:hen.
Kreikassa, Italiassa ja Portugalissa yksityinen ja kotitalouksien velka on selvästi pienempi, kuin niissä maissa, joissa valtion velka on pieni.

Siis trendinä näyttäisi olevan, että jos valtion velka on pieni, yksityinen velka on suuri.
Talouskasvu ja velkaantuneisuuden kasvu kulkevat käsikädessä.
Kuuma aihe on, kuka kasvuun vaadittavan velan ottaisi!

Tapio Angervuori

Aika iso osa julkisesta velasta tulee sieltä EKP:n suunnasta pankkien kautta. Veronmaksaja ei rahojansa julkiselle sektorille suuresti lainaile, kuten artikkelissakin todetaan: kotimaiset pankit omistavat vain 1 prosentin ja muut kotimaiset tahot vain 2 prosenttia.

Petri Rissanen

Suomen Pankki on ostanut itselleen QE-ohjelman sallimia velkakirjoja 33 miljardia. Tästä Suomen valtionvelkaa on hieman alle 30 miljardia, mitkä voidaan suoraan vähentää valtion velkamäärästä.

Valtion velka on siis 105 mrd - n. 30 mrd = todellista velkaa n. 75 miljardia. Velkasuhde on siis paljon parempi kuin blogissa esitetään.

Hannu Vilponen

Kirjoitan moneen kysymykseenne vastauksen. Vanhasen hallituksen aikana 2007-2010 käynnistyi pankkien dataliikennetoiminnan räjähdys. Kuten oheisesta linkistä huomaamme, että Nordea, suomalainen pankki, sampo, Danske Bank käynnistivät keväällä 2007 valtaisan oblikaatioiden ja velkakirjojen siirron ulkomaille. OP heräsi joukkoon vasta syksyllä Vanhasen hallituksen astuttua oikein toden teolla tehtäväänsä.

Syntyi finanssikriisi, joka mielestäni jatkuu edelleen. Sopimuksiin ei päästä, työpöytäneuvottelut kulisseissa saadaan nollasopimuksilla läpi. Luvataan jotain ja lätkäistään sanktioita, kuten karenssilisää, aktiivimallia osaltaan ja paikallista sopimista sanan tuossa merkityksessä ym.

Kysymyksen haluaisin esittää, että onko 73% suomalaisten julkisesta velasta siis rahoitettuna ulkomaisilta tahoilta ja lisäksi vielä tuon 73%:n päälle 24 % keskuspankin rahoittamaa? Sisältyykö tuohon 73%:iin suomalaisten tukiostoihin käytetyn kullan käyttö rahoituslähteenä englannin keskuspankeilta? Viimeisimmän tiedon mukaan yksistään englannin Lontoon keskuspankki on rahoittanut tukirahoituksellaan yli puolet suomen kultavarannosta. Kun taas keskuspankin 24%tukirahoitus lisätään siihen, jää Suomen Pankille ainoastaan 25 %:n kultavaranto Suomen rajojen sisäpuolelle. Vain noin reilut 2000 kg, siis noin 200 kultaharkkoa yhdessä Intermarketingin rakentamassa pienessä holvissa.

Matti Vanhanen on nyt vastaamassa kysymyksiin kotien puolesta lue:ei yksistään perheyritysten puolesta uudessa hallituksessa. Brexit siirtyi lokakuulle. Toivoisin Sipilän Juhan vaikuttavan asiaan viimeisillä tiedoillaan. Suomi on puheenjohtajamaa EU:ssa tulevana kautena.
https://uutisoulu.files.wordpress.com/2019/02/banksdatatraffic2008-04-05...

Tapio Angervuori

Eipä taida kultaharkoilla olla mitään tekemistä edellä mainitun asian kanssa. Suomen pankilla on vain sen verran paljon ulkoimaista valuttaa taseessaan, että se pystyi tuollaisen manööverin tekemään. Suomi on siis yksi EURO -alueen vientimaista myös.