Maanantai 27.5.2019

Suomi palaamassa kolmen A:n kerhoon? ”Seuraava hallitus tarvitsee hitusen onnea, mutta ennen kaikkea päättäväisyyttä”

Luotu: 
19.4.2019 11:53
  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
    Suomi putosi arvostetusta kolmen A:n luottoluokituksen maiden kerhosta vuonna 2014.
|

Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich arvioi, että Suomen paluu parhaan mahdollisen luottoluokituksen eli kolmen A:n kerhoon seuraavalla hallituskaudella ei ole mahdotonta, mutta vaatii paljon työtä ja vähän onneakin. Hän muistuttaa, että Suomen kaltaiselle pienelle maalle luottoluokituksella on korostettu merkitys. 

Suomi putosi arvostetusta kolmen A:n luottoluokituksen maiden kerhosta vuonna 2014. Ruotsi, Norja ja Tanska sitä vastoin kuuluvat edelleen kolmen A:n ryhmään. 

Yhä harvemmalla maalla on nykyään paras mahdollinen luottoluokitus. Esimerkiksi Standard & Poor’s antaa tälle hetkellä vain 11 maalle korkeimman luokituksen, kun vuoden 2009 alussa kerhoon kuului vielä 19 maata. Nämä 11 maata ovat Australia, Sveitsi, Tanska, Kanada, Saksa, Norja, Hollanti, Liechtenstein, Ruotsi, Luxemburg ha Singapore. Vuoden 2009 alun jälkeen kolme A:ta ovat Suomen lisäksi menettäneet Ranska, Itävalta, USA, Hongkong, Britannia, Irlanti, Espanja ja Guernsay.

Suomen luokitus on vain yhden pykälän päässä korkeimmasta, eikä paluu takaisin korkeimpaan luokitukseen ole von Gerichin mukaan suinkaan mahdotonta. 

”Luottoluokituksen nosto vaatisi uskottavia uudistuksia ikääntymisen haasteiden ratkaisemiseksi sekä työvoiman supistumisen ja talouskasvun selvemmän hidastumisen estämiseksi. Sote-uudistus on näiden uudistusten joukossa hyvin tärkeä, ja sen pitää pystyä tuomaan myös uskottavia kustannussäästöjä”, hän listaa blogissaan.

Myös työllisyysasteen nosto on von Gerichin mukaan tärkeää, ja se olikin lähes kaikkien puolueiden tavoitteena jo ennen vaaleja. 

”Näiden toimien pitäisi näkyä myös julkisen talouden tasapainossa ja painaa valtion velkataakkaa selvästi alaspäin. Velalla rahoitettavat menolisäykset olisivat myrkkyä toiveille korkeimman luottoluokituksen palaamisesta”, hän huomauttaa.

Standard & Poor’s pitää tärkeänä edellytyksenä myös ulkoisen tasapainon mittareiden, kuten vaihtotaseen, positiivista kehitystä. Näihin mittareihin vaikuttaa vahvasti Suomen kansainvälinen kilpailukyky, jonka parantamiseen myös seuraavan hallituksen pitäisi von Gerichin mukaan pyrkiä.

Myös riskit luokituksen laskusta ovat von Gerichin mukaan todelliset. 

”Jos seuraava hallitus ei löydä yksimielisyyttä tarvittavista rakenneuudistuksista, sote viivästyy jälleen, valmiutta uudistaa työmarkkinoita ei ole ja heikko talouskasvu tai jopa taantuma painaa valtiontalouden tilaa, luokituksen lasku tulee taas ajankohtaisemmaksi. Lisäpainetta luokitukselle voisi tulla valtion alijäämän kasvusta, jos tuleva hallitus päättäisi esimerkiksi vaalien suurimman puolueen vaalilupausten mukaan menojen kasvattamisesta.”

Suomen kaltaiselle pienelle maalle luottoluokituksella on korostettu merkitys. Valtion rahoituskustannusten lisäksi luottoluokitus vaikuttaa Suomen maineeseen maailmalla, joka puolestaan vaikuttaa yritysten kykyyn menestyä kansainvälisillä markkinoilla. Valtion rahoituskustannus puolestaan vaikuttaa myös maassa toimivien yritysten ja viime kädessä myös kotitalouksien lainakustannuksiin. 

”Hyvä luottoluokitus on siis yksi korkean elintasomme elinehto”, von Gerich tiivistää.

”Todennäköisesti taloussuhdanteen heikentyminen asettaa lisää vastatuulta Suomen tiellä kohti korkeinta luokitusta. Seuraava hallitus tarvitsee myös hitusen onnea, mutta ennen kaikkea päättäväisyyttä uudistaa Suomen talouden rakenteita, jotka vastaavat entistä huonommin ikääntymisen ja globaalin talouden tuomiin haasteisiin”, hän jatkaa.

Lue myös:

Nyt tuli ensimmäinen reaktio soten kaatumiseen – Strategi: ”Ei ole helppoa”

Luottoluokittajilta kylmä suihku Suomelle: Ekonomisti: ”Luokituksen nosto ei lähellä”

OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen muistuttaa, että uudella hallituksellaan on tehtävälistallaan parin miljardin euron tasapainotus talouteen. 

”Se on katettava menoleikkauksilla tai verojen korotuksilla. Kun ollaan kallella vasempaan, niin veropuoli varmasti korostuu”, hän pohtii OP:n nettisivuilla.

Heiskasen mukaan edessä on todennäköisesti erilaisia haittaveroja. 

”Rakenteellisia uudistuksia tarvitaan, mutta kepin sijaan tarjolla saattaa olla palkkatukia ja muita keinoja. Se millaisia ne lopulta ovat, jää nähtäväksi.”

Osa eknomisteja ja analyytikkoja arvioi heti vaalituloksen selvittyä, etteivät Suomen tarvitsemat uudistukset juuri etene uudella hallituskaudella. 

Lue lisää: Talouden asiantuntijat: ”Todennäköisimmällä hallituskokoonpanolla vaikea puuttua Suomen ongelmiin”

Jaa artikkeli:

Kommentit

Tapio Angervuori

AAA:
Nämä 11 maata ovat Australia, Sveitsi, Tanska, Kanada, Saksa, Norja, Hollanti, Liechtenstein, Ruotsi, Luxemburg ha Singapore.

Vertaus tilastoon:
Net international investment position:
Viite: https://en.wikipedia.org/wiki/Net_international_investment_position

Hong Kong 2017 341,659 2016 +1,180,677 2016 284.0[5]
Taiwan 2017 579,302 2017 +1,180,824[6] 2017 203.8
> AAA Singapore 2017 323,902 2016 +635,296 2014 182.0
> AAA Norway 2017 396,457 2016 +732,542 2014 170.9
> AAA< Switzerland 2017 678,575 2016 +839,313 2014 119.6
Saudi Arabia 2017 683,827 2016 +587,867 2014 106.6
>AAA Netherlands 2017 825,745 2016 +557,748 2016 75.9[7]
Japan 2017 4,872,135 2016 +3,067,264 2015 63.8
>AAA< Denmark 2017 324,484 2016 +164,023 2016 56.1[7]
>AAA< Germany 2017 3,684,816 2016 +1,797,290 2016 54.4[7]
Belgium 2017 494,733 2016 +219,992 2016 49.5[7]
Malta 2017 12,011 2016(Q3) +5,499 2016 47.4[7]
Israel 2017 350,609 2016 +106,051 2017 43.3
Venezuela 2017 210,085 2015 +134,450 2014 30.5
>AAA< Luxembourg 2017 62,393 2016 +13,266 2016 23.2[7]
South Korea 2017 1,538,030 2016 +278,485 2016 19.8
Russia 2017 1,527,469 2016 +226,954 2016 17.9
...
>AAA< Sweden 2017 538,575 2016 +80,567 2016 16.7[7]
...
>AAA< Canada 2017 1,652,412 2016 +140,242 2014 6.9
...
>AAA< Australia 2017 1,379,548 2016 -738,897 2014 −55.6

Vuoden 2009 alun jälkeen kolme A:ta ovat Suomen lisäksi menettäneet Ranska, Itävalta, USA, Hongkong, Britannia, Irlanti, Espanja ja Guernsay.
Net international investment position:
Viite: https://en.wikipedia.org/wiki/Net_international_investment_position

>AA< Hong Kong 2017 341,659 2016 +1,180,677 2016 284.0[5]
>AA< Finland 2017 253,244 2016 +16,133 2016 7.1[7]
>AA< Austria 2017 416,845 2016 +19,117 2016 5.2[7]
>AA< United Kingdom 2017 2,624,529 2016 +575,745 2016 −1.1[7]
>AA< France 2017 2,583,560 2016 -370,149 2016 −15.8[7]
>AA< United States 2017 19,390,600 2016 -8,109,652 2016 −43.4
>AA< Spain 2017 1,313,951 2016 -1,005,677 2017 −80.8[7]
>AA< Ireland 2017 333,994 2016 -519,308 2016 −185.3[7]

Tämän tilaston mukaan vaihtotaseen pitäisi varmaan olla melko positiivien, että AAA palautuisi. Turhaa on yrittää maksattaa laskua vain joillakin ammattikunnilla! Suomen pitäisi luultavasti tehdä sisäinen devalvaatio tavoitteen saavuttamiseksi. Mieluummin odotetaan nollalinjalla, että muut kasvat ohitse. Silloin kilpailukyky paranee suhteellisesti paremmaksi.

Raimo Alha

Suomi on paketoitu kuten CDO (BMO) johdannaiset eli metsää metsän seassa. Luottoluokittajat elävät itse luottamuspuutteessa vääristävine tilastotietoineen ja maarittelevilla luokituksillaan ja ukaaseillaan.

Seppo Simonen

Jassoo Juha Siplän hallitus tämän alkuvauhdin antoi järkevällä talouspolitiikalla. Palkkioksi tästä kansa rankaisi vaaleissa roimasti.
Somemedia teki kiitettävän osuuden yrittäen estää talouden nousun kehityksen deomonisoimalla ja maalittamalla Juha Sipilää ja keskustapuoluettä.
Historia tulee kiittämään Juha Sipilää.

Hannu Wegelius

On aivan selvää, että kun vihreät, vasemmisto, demarit haluavat maahamme haittamaahanmuuttoa, jotka raiskaavat Suomalaisten lapsia, niin tottakai soisi ennemmin raiskausten koskevan niitä, jotka heitä haluavat. Eikö totuuksia saa sanoa?

Pasi Käyhkö

Tämän kepulaisen Seppo Simolan nimimerkillä kirjoittavan mielestä kansa äänesti väärin.
Sipilän saavutukset kertauksena; hajoitti puolueensa masinoiman sotehärdellin alun maakuntineen, jättäen samalla veronmaksajille 200-350.€:n laskun, kaataen hallituksen, aiheuttaen toimillaan Keskustan muuttuvan keskikoon puolueeksi (13,8%) todennäköisesti vieläkin laskeva kannatustrendi jatkuu ja eroamalla lopuksi kuiviin menevän puolueen johdosta.

Seppo Simonen

Voin sanoa että tämän kokkareen Pasi Käyhkön sielun elmästä ei ota pirukaan selvää.
Kuitenkin nyt kuhaillaan Käyhkölle mieluisaa uutta hallitusta SDP, VIHR, VAS, RKP ja tämän kruunaa KOK tämä on kannatettava kokoonpano siinä yhdistyy punavihervasemmisto+ rkp ja vapaavuorelainen Kokoomus.

Suotta Pasi Keskustasta huolta kantaa Keskusta asemoituu nyt tulevaan uusin voimin uuden tulevan puheenjohtajan pehmeämmän ja ihmisläheisemmin voimin.
Osoittaen kaiken kunnian Juha Sipilän erinomaiselle työlle kun saatoi Suomen talouden nousun tielle. Aivan kuin muutoinkin jokainen aikakausi tarvitsee omanlaisensa puheenjohtajan.

Lauri Kiiski

Vaihtotase oli viime vuonna liki 2,5 miljardia euroa miinuksella.
Siitä on vielä matkaa kolmeen aahan. Vaatisi teollisisten investointien vahvaa lisääntymistä ja näiden mukanaan tuomaa yksityisrahoitteisien työpaikkojen voimakasta lisää, joita ei taida kovin kummoisesti olla luvassa.

Rinteen johdolla näin ei tule satavarmasti käymään.

Erkki Malinen

Ei taida Rinteellä olla mitään osaa eikä arpaa että täältä kaikki kulutustavara prändit on menneet idän hikipajoihin. Jos tämä suunta vain jatkuu niin mihin ne työpaikat tulee, täälä ei tehdä kuin investointitavaroita, sellua ja kartonkia. Ei tule olemaan helppo tie Suomella, ja se ei ole hallituksesta kiinni. Mikään hallitus ei pysty typistämään kuntien määrää ja samalla muuttamaan ihmiset korvesta keskuksiin.

Hely Salmi

Ikäihmiset tämän sotkun joutuu maksamaan. Heitä ei hoideta, heille ei anneta edes indeiksikorotusia eläkkeisiin. Kun on esim. 12 vuotta tehnyt työtä jota ei arvosteta, hoitanut lapsensa kotona ja avioeron jälkeen kasvattanut heistä yhteiskunkelpoisia kansalaisia niin kuolkoon köyhänä. Kolmen AAA:n kerho se vasta jotain olisi. Ha,ha,ha