Perjantai 24.5.2019

Kokoomuslainen ministeri paljastaa: Nämä 3 ehtoa Antti Rinne hylkäsi – ”Tämä voi päättyä Kreikan kohtaloon”

Luotu: 
8.5.2019 18:07
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Alma Talent
    Kuva
    Kai Mykkänen.
|

Toimitusministeristön sisäministeri, kokoomuksen kansanedustaja Kai Mykkänen purkaa Facebookissa tuntojaan hallitusneuvottelutilanteesta. Katso Mykkäsen kirjoitus jutun lopusta.

Juha Sipilän (kesk) hallitus erosi maaliskuussa sote-uudistuksen kaaduttua ja on siitä lähtien jatkanut työtä toimitusministeristönä.

Hallitustunnustelija Antti Rinne (sd) kertoi tänään, että sdp:n kanssa hallitusneuvotteluihin lähtevät keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja rkp. Sdp ja kokoomus kävivät puolueista pisimpään kahdenvälisiä keskusteluja. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpon mukaan sinipunavaihtoehto kaatui talouskysymyksiin. LUE LISÄÄ: Petteri Orpo: Tähän sinipuna kaatui

Kokoomus menee oppositioon, jos Rinteen niin sanottu vihreä kansanrintama hallitusneuvotteluissa syntyy.

”Olisiko meidän pitänyt osoittaa enemmän joustavuutta tunnusteluissa? Minusta emme olisi voineet saada hyvää hallitusohjelmaa, jos olisimme jo tunnusteluissa luopuneet enemmän. Olin eilen itsekin työllisyystoimista vastaavana mukana. Meidän reunaehdot ovat kiteytetysti olleet:

1) Riittävän tuntuvat toimet työllisten lisäämiselle sadalla tuhannella (eli noin 75% työllisyysaste v.2023) (palkkaamisen kynnys, töihin kannustaminen, koulutus&voimaannuttaminen, työperäinen maahanmuutto).
2) Julkinen talous tasapainoon 2023 ja tästä ei voi lipsua vaalilupausten toteuttamiseksi.
3) Kokonaisveroaste ei saa nousta eikä työn verottamista nostaa”, Mykkänen kertoo Facebookissa.

”Hallitustunnustelija Antti Rinne ilmeisesti katsoi, että vaatimuksemme olivat liian tiukkoja. Hän sanoi tiedotustilaisuudessa valinneensa pohjan, jonka avulla parhaiten voidaan toteuttaa demarien vaalilupauksia”, Mykkänen jatkaa.

LUE MYÖS: Elina Lepomäki yllätti sdp:n – Näistä isoista talouskysymyksistä Antti Rinne ja Petteri Orpo vääntävät

Mykkänen sanoo ymmärtävänsä ajatuksen siitä, että menolisäykset tulkitaan tulevaisuusinvestoinneiksi. Hän antaa kuitenkin kipakoita terveisiä hallitusneuvotteluihin:

”Valitettavasti tällainen ajattelutapa ja velkajarrun poistaminen voi yhtä hyvin päättyä myös Kreikan kohtaloon. Kreikan esimerkki todistaa traagisella tavalla entisen Vasemmistoliiton kansanedustajan Outi Ojalan lauseen: ’Vahva valtiontalous on köyhän paras ystävä’. Toivottavasti Ojalan lause muistetaan myös Säätytalolla lähipäivinä.”

Mykkänen kuitenkin toteaa myös, ettei hän halua tulla kaikesta valittavaksi oppositiokansanedustajaksi. Mykkänen kaipaa kokoomukselta ryhdikästä periaatteidensa puolustamista ja myös hallituksen kehumista hyvistä asioista.

 

LUE MYÖS:

Sanna Marin sanoo suoraan: Hallitusneuvotteluissa hankala kiistakapula – ”Oma pöytäni yksi haastavimmista”

”Tulossa Antti Rinteen unelmahallitus – lysti rahoitetaan lainarahalla ja veronkiristyksillä”

Suomeen tulossa todellinen oikeisto-oppositio – Tällaisen ryhmän Antti Rinteen kansanrintama saisi vastaansa

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Pasi Anttila

Kas kun ei venezuelan. Kokoomus ei osaa enää kehittää. Ainoastaan leikata ja kurjistaa. Mikäs sen tien pääsä on? Eriarvoistuva suomen kansa. Kurjistettu julkinen valta, 100 000 köyhää lisää. Vielä enemmän rapautettu koluverkko.

En ole kokoomuksen taholta 1991 alkaen kuullut muuta kuin leikkauslistoja ja veronalennuksia ja valtion omaisuuden myymistä. Missä on kehittäminen?

Hannu Rouhiainen

Kyllä se kurjistuminen tulee sieltä vasemmalta - etenkin aikansa eläneestä AY liikkeestä.

Niille on parempi siirtyä työttömäksi kuin nauvotella palkka tasosta ja nykyisistä sopimuksista.

Ja on helppoa luvata rahaajota ei olekkaan ja jättää velatlasten maksettaviksi.

Umppa Lumppa
Vastaus kommenttiin #14

@Hannu Rouhiainen

Noniin sitten realitycheck. Kun katsoaan 1987-2017 niin valtion velkaa ovat puolueet kasvattaneet seuraavast:

Kok 102,7 G€ (G=giga=miljardi)
RKP 94G€
KD 61,7G€
Kesk 61,7G€
Vihr 48,2G€
SDP 30,7G€
VAS 28,8G€
SMP/PS 4,4G€

--

Eikä siinä kokoomus oli joskus ihan asia puolue, ja ajoi jopa yrittäjän ja työntekijän rahallisia etuja. Nyt se on pelkää PR:ää, kokoomus ajaa nykyisin kaverikapitalismia.

Kaverikapitalismi on ihan sama syöpä kuin kommunismi, vain yhdellä erolla. Kommunismissa kansalainen ei saa omistaa mitään, kaverikapitalimismissa kansalainen saa omistaa ihan pikkuisen silleen silmän lumeeksi.

Molemmissa lopputulos on sama yhteinen omaisuus (valtion, kuntien) jaetaan ilmaisiksi tai myydään pilkkahinnalla pienelle eliitille erilasisia sijoistuskuoria, ruskeitakirjekuoria ja huipuvirkoja vastaan.

Mitäpä se jotain Herra Euroopan Keisaria haittaa jos Caruna nostaa sitä satasten sähkönsiirtomaksua +15% vuosi ja digita lähetysmaksua, kun yksilölle kulut on kympeistä satasiin vuodessa, ja sieltä vakuutuskuoresta tulee takasin kymmeniätonneja vuodessa.

Sitten nämä kokoomusta äänestävät iloitsee kun ne saa 1-2% tuloveroalennusta ja ehkä 1-2% pääomatuloverojen alennusa , mutta toisella keskustelu palstalla itkee kun Caruna nostaa siirtohintaa, Neste lisää preemiota bensan hintaan ja kouluksesta leikataan kun Raskoneet sun mut myytiin Vake Oyn kautta lähes ilmaisiksi pois eikä Valtio enää saa osinkotuloja.

T: "Maken järki"

Jukka Mikkola

Kirjoitin kommentissani 17.6.2011 ”Suomen tie on Kreikan tie.” Tätä tietä Suomi-neito on kulkenut jo lähes kahdeksan vuotta ja selässä oleva ”velkarepun” koko ja paino ovat lisääntyneet kaiken aikaa. Tien päässä odottaa troikka (EU, EKP, IMF) .

Erkki Malinen

Kokoomus on nyt hirveän huolissaan valtiontaloudesta vaikka itse ovat olleet pääministereinä ja valtionvarainministereinä. Velkarahalla on eletty näinäkin aikoina, nyt niillä tuntuu olevan ihmelääke millä se pysäytettäs.

Antti Latvala

Kokoomus halua talouden tasapainoon, mutta missään tapauksessa veroastetta ei saa nostaa eikä veropohjaa laajentaa. Oikeistoliberaalit ovat liioitelleet verojen haitallisia vaikutuksia niin kauan, että siitä on tullut mantra, jonka vähemmän älykkäät vasemmistolaisetkin jo melkein nielevät. Ja vaikka ekonomistitkin pitävät perintö- ja lahjaverojen verottamista vähiten haitallisena, niin ideologisista syistä kokoomus haluaa niistäkin eroon. Kokoomuksen halu veronkierron suitsimiseen on aina ollut olematon. Kuinka vastuullista talouspolitiikkaa tuo oikein on?

Nita Hillner

Veropohjaa pitää nimenomaan laajentaa ja oikeudenmukaistaa, näin ei kenenkään vero muodostuisi kohtuuttoman suureksi. On liikaa tahoja jotka maksavat muutamia prosentteja suurista tuloistaan ja toiset maksavat samaisesta tulosta tai jopa paljon pienemmästä tulosta monta kymmentä prosenttia enemmän.

Vaikka pienet pääomatulot olisi ainoa tulonlähde niistä otetaan huomattavasti suurempi veroprosentti kuin vastaavasta palkkatulosta. Suuret pääomatulot ovat myös prosentuaalisesti usein lievemmin verotettuja kuin pienet pääomatulot. Verotuksen pitäisi olla neutraali, eikä näin koukeroinen kuin se nyt on.

Jarkko Mynttinen

Voisko joku kertoa mikä on tämä mystinen valtionvelka, jolla perustellaan ihan mitä vaan halutaan. Onko tämä velka verrattavissa jotenkin yksityishenkilön velkaan? Koko elämäni ajan olen kuullut tästä mystisestä valtionvelasta, joka aina on ollut taakkanamme oli sitten nousu- tai laskusuhdanne. Onko jossain esimerkkivaltio, jolla ei ole valtionvelkaa?

Antti Latvala

Vielä: ammattiyhdistysliike ei ole Suomessa poikkeuksellisen vahva: esim. Ranskassa ja jopa Yhdysvalloissa niillä on erittäin vahva asema. Neuvostoperinteen mukaista keskustelun puutetta esiintyy Suomessa ruotsinkielen asemasta, ts. todellinen kilpailukykyloikka olisi saavutettavissa kielivalinnan monipuolistamisella. Toinen uskomaton, vielä voimassaoleva asia on perustuslain vastainen ns. "yleinen" asevelvollisuus, mikä koskee vain alle puolta väestöstä. Joskus vielä ihmetellään, kuinka asia on voinut olla näin.

Nita Hillner

Moka tuli, Keskusta vain pelasi, teeskenreli ettei halua hallitukseen. Keskusta on Suomen paras pelaaja ja voittaa tässä lajissa muut mennen tullen. Itse näin sen kotisohvaltani heti. Tietenkin he haluavat hallitukseen varmistamaan maakuntahallinnon ja oman valta-aseman, maatalouden ja muut yritystuet. Kepulaisten liikemiesten eduista on myös pidettävä huolta.

Pasi Anttila

Teille kaikille kreikantiestä puhuville tiedoksi. Valtion velka ei ole sama kuin valtion nettovelka. Suomella on myöskin saatavia, ja paljon. Omaisuutta, tuottavaa sellaista.
ja n. 35 mrd. on lainattu omalta keskuspankilta.

Kreikan velan bkt. osuus on 185%. Suomen alle 60%. Esim Italialla ja Ranskalla vastaava osuus on yli 100%, Italialla taitaa olla jopa 135% joista kumpikaan maa ei ole troikan holhouksessa eikä ole edes joutumassa.

Vähän realismia peliin.

Tapio Lehtimäki

Suomella on saatavia ja varallisuutta, mutta melkoinen osa saatavista on imaginaarista. Velkasaatavat vaikkapa Kreikasta voi unohtaa heti. Niistä ei nähdä enää setelin kulmaakaan.

Isompi harha syntyy varallisuudeksi laskettavasta "sosiaaliturvarahastosta", joka pitää sisällään eläkerahastot. Valtion varallisuuslaskelmissa ei näet oteta huomioon eläkevastuita.

Siis sama juttu kuin katevaraus tiliotteella. Saldoa on tällä hetkellä, mutta todellisuudessa sekin raha on jo jonkun toisen taskussa.

Nita Hillner

Suomen Keskusta ei koskaan vikise vaan tosiasiassa he ovat jo ottaneet vallan. Rinne on antanut sen vieläpä vapaaehtoisesti kun lupasi toteuttaa Keskustan toiveet. Minä kunnioitan Keskustaa paljon ja tiedän että he ovat muita puolueita ovelampia, heillä on vahva järjestö takanaan. Keskustaa ei pidä koskaan aliarvioida.

Mikko Järvinen

Puhumattakaan pääomien maastaviennin katastrofaalisista seurauksista valtiontaloudelle. Kokoomus on pääomapiirien puolue.
Kokoomus oli vuosikymmenet paitsiossa, mutta nyt se on 32 viime vuoden aikana ollut hallitusvastuussa enemmän kuin mikään muu puolue. Kokoomus on istunut viimeksi kuluneiden 32 vuoden aikana 28 vuotta hallituksessa tänä aikana valtio on ottanut velkaa yli 100 mrd. €
Kokoomus on aina ollut hallituksessa kun velkaa on otettu, Lukuunottamatta Vanhasen I "punamulta" hallitusta johon kokoomus ei kuulunut lyhensi valtion velkaa noin 9 mrd. €.

Toinen maailmasota opetti useimpia, että kansalaiset olisi hyvä saada samaan tarinaan, samaan kuvaan ja yhteiseen veneeseen. Silloin alkoi hyvinvointivaltion määrätietoinen rakentaminen. Hyvinvointivaltion rakentaminen vauhdittui aina vuoteen 1987 asti jolloin Suomessa alkoi 'hallitun rakennemuutoksen' aikakausi. Hallittu rakennemuutos oli pääministeri Harri Holkerin hallitusohjelma 30.4.1987, josta käynnistyivät muutosprosessit, joiden tulokset ovat nähtävissä nyt. Suomella on kyllä varaa mutta kakkua ei enää haluta jakaa tasan. Kansalle on luvassa pelkkiä leikkauksia eliittiä lukuunottamatta.
Kokoomus pääsi hallitukseen vuosikymmenien jälkeen vasta 1987 silloin alkoi hyvinvointivaltion systemaattinen tuhoaminen.

Muutenkin on hieman kyseenalaista että juuri kokoomus pelottelee valtion velkaantumisella, ikäänkuin varallisuudella ei olisi mitään väliä. Mikä tahansa yritys, joka huomioisi vain velat eikä lainkaan varojaan, aiheuttaisi lähinnä hilpeyttä ja myötähäpeää.

Suomen julkisten varojen suuruus johtuu eläkkeiden maksuun tarkoitetuista sosiaaliturvarahastoista, jotka ovat viime vuosina kasvaneet nopeasti. Nämä julkiset rahavarannot unohdetaan aina kun ryhdytään puhumaan velasta.
Vaikkakin Suomen eläkerahastot ovat ryövänneet tuosta suomen yli 105 miljardin velkapotista veroparatiisi-tileille 2/3. Eläkerahastot ovat ilmeisesti vain rikkaan eliitin käytössä eikä niillä ole tarkoituskaan parantaa heikentyneen suomen taloutta, tai valtionvelkaa. Suomella on lähes kaksi kertaa enemmän varoja kuin velkaa ja tälläkin hetkellä varat kasvavat nopeammin kuin velat. Niillä rahoilla suomikin maksaisi velkansa vaikka samantien.

Mutta kun valtionvelasta on luotu keppi, jolla kansa pidetään kurissa. Sillä perustellaan ainaisia leikkauksia palkkoihin ja sosiaaliturvaan. Suomen kansan kun kuuluisi näiden veroporsaiden mukaan olla heidän alamaisiaan ja raataa veronmaksajana, että tämä valtionvelalla keinottelu pysyisi pystyssä. Mutteivät nämä ahneet eläkerahastojen kirstujen päällä istujat suostu antamaan senttiäkään suomen talouden pelastamiseen.

Verotuloilla kustannetaan myös yritystuet. Ylen viime vuonna julkaiseman uutisen mukaan pelkästään yritystukia maksetaan jo 9 mrd. € vuodessa .
Yritystuet valuu kansainvälisille suursijoittajille ulkomaille verottajan ulottumattomiin mutta työttömien tuet menee lähimpään ruokakauppaan. Kumpikohan oikeasti nostaa hyvinvointia ?

Huomioitavaa on että työttömyysturvan kustannukset 2,37 mrd. € ja perustoimeentulotuen kustannukset 0,75 mrd € ovat yhteensä vain 5,62 % valtion 55,5 mrd. € menoista. Tilastoja tutkimalla voidaan myös todeta että lähes kaikki työttömät tekevät nykyään palkatonta työtä lisäksi moni palkkatyöläinen saa soviteltua työttömyysetuutta tai palkan päälle toimeentulotukea.

Markus Vuorivirta

Eikös tuo sipilä eronnut? Vai hulahtiko sekin erokirje yhtäkkiä lentokoneen takkaan naantalin yllä liihotellen. On se kumma kun tässä maassa päästä millään ilveellä syöpäläisistä eroon. Vaikka äänestyksen ääniä olisi tullut pyöreä nolla, silti on mystisesti valtiovarainministerinä?

Tapio Lehtimäki

Maistuuko puudelillesi paremmin Kremlin teräksestä taottu kahle?Sitäkään ei ole vielä saatu niluttua poikki.

Ilman Hitleriä meille olisi muuten käynyt vielä helvetin paljon huonommin. Onneksi Berliini kiinnosti Stalinia enemmän kuin Helsinki.