Tiistai 18.6.2019

Kauppasota uhkaa kärjistyä vaarallisesti: Trumpin uudet tullit voimaan – Pörssit laskevat ympäri maailman

Luotu: 
10.5.2019 07:44
Päivitetty: 
10.5.2019 07:54
  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
    Presidentti Donald Trumpin viime sunnuntain tviitistä alkanut hermoilu on osoittautunut aiheelliseksi. Neuvottelutaktiikaksi ja uhitteluksi arvioidut uudet tullit ovat astuneet voimaan.
|

Ei ollut bluffia. Ei ollut pelkkää kovistelevaa neuvottelutaktiikkaa. Presidentti Donald Trumpin uhkaamat uudet 25 prosentin lisätullit kiinalaistuotteille ovat astuneet voimaan.

Trumpin viime sunnuntain tviitistä alkanut hermoilu on osoittautunut aiheelliseksi.

Yhdysvaltojen lisätullit 200 miljardin arvoiselle vuotuiselle kiinalaistuonnille ovat kohonneet vuorokauden vaihduttua Yhdysvalloissa aiemmasta 10 prosentista 25 prosenttiin. Suomen aikaa tullikorotus tapahtui kello 7.01.

Kaikki tavara, joka on jo lähtenyt matkalleen kohti Yhdysvaltoja ilmassa, maalla ja merellä, tuodaan maahan vielä alemmalla 10 prosentin tullilla. Tämä pehmentää hieman iskua ja saattaa vielä tarjota ikkunan tullikorotusten pikaiselle perumiselle.

Keskustelujen odotetaan jatkuvan Yhdysvalloissa Washingtonissa vielä tänään perjantaina, joskin merkittäviä läpimurtoja kauppaneuvotteluissa ei odoteta.

Perjantai käynnistyi Aasiassa noususuunnassa, mutta nousu alkoi sulaa tullikorotusten toteuduttua. Japanissa Nikkei tipahti äkkiä puoli prosenttia miinukselle. Wall Streetin pörssifutuurit painuivat nekin selvään alamäkeen.

Reaktio ei ole markkinoilla kuitenkaan tässä vaiheessa katastrofaalinen. Toiveet jonkinlaisesta sovusta tuntuvat elävän yhä.

Viime kesänä käynnistynyt Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppasota siirtyy nyt uuteen aktiiviseen vaiheeseen, jossa panokset kasvavat merkittävästi. Sijoittajat ryntäsivät turvasatamiin ensi kerran jo maanantaina ja eilen torstaina osakemarkkinoiden alamäki jatkui.

Kaikkiaan Trumpin Kiinalle asettamat 25 prosentin tullit koskevat jo 250 miljardin dollarin tuontia. Varsinaiset tullimaksut nousevat siten yhteensä 62,5 miljardiin dollariin.

”Kun Yhdysvallat ja Kiina taistelevat, kukaan ei voita”

Tullien piirissä on noin 5 700 kiinalaista tuotteita. Mukana on muun muassa elintarvikkeita, kemikaaleja, raaka-aineita, rakennustarvikkeita sekä laaja kirjo erilaisia kuluttajatuotteita ja -laitteita.

Trump lisäksi uhkasi ulottaa tullit kaikkeen maiden väliseen tavarakauppaan, jonka arvoksi Trump asetti tviitissään kaikkiaan 325 miljardia dollaria. Nämä voisivat astua voimaan, mikäli Kiina ryhtyy uusiin vastatoimiin.

Trump on toistuvasti kehunut tullipäätöksen suojelevan amerikkalaista teollisuutta ja työpaikkoja, mutta yrityksiltä päätös ei saa kiitosta. Päinvastoin.

”Kun Yhdysvallat ja Kiina taistelevat, kukaan ei voita. Sen osoittavat meille selvästi viimeisen vuoden aikana nähty markkinaheilunta, menetetyt kaupat, heikentyneet diplomaattiset suhteet”, amerikkalaisten kansainvälisten suuryritysten muodostaman US Council for International Businessin johtaja Peter Robinson sanoi torstaina Financial Timesin haastattelussa.

The New York Timesin mukaan tullit huolettavat erityisesti maan kone- ja laitevalmistajia sekä auto- ja kemianteollisuutta. Kaikki, jotka tuovat Kiinasta esimerkiksi komponentteja ja kemikaaleja, joutuvat maksamaan tuontitavara jatkossa enemmän.

Vahingollinen tilanne on vaarassa muuttua uudeksi normaaliksi. Kauppasodan kärjistyminen tuli monille yllätyksenä.

Yhdysvaltojen ja Kiinan odotettiin saavuttavan kauppasovun kevään kuluessa. Osapuolet ovat toistuvasti kertoneet neuvottelujen sujuvan mallikkaasti. Alun perin Trumpille ja Kiinan Xi Jinpingille suunniteltiin kauppasovun allekirjoitusseremoniaa Floridan Mar-a-Lagoon jo maaliskuun lopulle.

Trumpin mukaan Kiina kuitenkin rikkoi viimeisten viikkojen toiminnallaan mahdollisuuden sopimukseen. Ilmeisesti Kiina pyrki avaamaan neuvotteluja uudelleen asioista, joista keskusteluissa oli päästy jo alustavaan sopuun. Tämä suututti amerikkalaiset.

Kiinalta odotetaan nyt vastatoimia. Maan kauppaministeriön edustaja Gao Feng lupasi torstaina Kiinan olevan kauppasodassa valmis kaikkiin eri vaihtoehtoihin.

Feng toisti maan viranomaisilta usein kuullun lauseen: Kiina toivoo sovun löytyvän maiden välillä, mutta ei suostu antautumaan Yhdysvaltojen yksipuolista uhkailun edessä.

Vastatoimet ja niitä seuraavat uudet tullit molemmin puolin voivat pahimmillaan johtaa vaaralliseen kierteeseen, jossa kauppasota kärjistyy entistä vakavammaksi. Vaikutukset maailmantalouteen olisivat tällöin entistä raskaammat.

Lue artikkelin laajempi versio Kauppalehdestä.

Henkilöt: 
Paikat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Arvi Hagelin

Länsimaat ovat elättäneet käärmettä polvellaan. Käärmeen nimi on halpatuotanto. Länsimaiden velkaantuminen sinkuista ja kotitalouksista aina EU-kollektiivin asti on katastrofi.

Korkean elintason ylläpitäminen velkarahalla on ylpeys lankeemuksen edellä. P-kirjaimella kuvailtu loppu häämöttää.

Timo Harju

Uusi maailmanjärjestys! Pahaenteinen ilmaisu. Historiallisesti se menee niin, että hullut huudetaan valtaan joka toinen sukupolvi. Välisukupolvet korjaavat hullujen aiheuttamat tuhot aina seuraavaan hulluun asti.

Erkki Malinen

Siinä Trummppi on oikeassa että tämä on sairas systeemi, että kulutustavarat tehdään halpamaissa. Terve yhteiskunta tuottaa myös kulutustavaroita, eikä vain osta halpaa krääsää kehitysmaista. Jos tähän Trumppi saa muutosta silloin hän on mies paikallaan.

Eero Pekonen

No, jos Kiinan talouskasvu ja saastuttava teollisuustuotanto taantuu, niin sehän on vaan hyvä ilmastonmuutoksen torjumisen näkökulmasta.Trumpille pitää myöntää korkea tunnustusmitali hyvästä ja vaikuttavasta ilmastoteosta. Pekka Haavisto voisi käydä luovuttamassa presidentti Trumpille tunnustusmitalin. Sitä paitsi kyllä se Kiinasta länteen tuotava rihkamamäärä on jo nyt liian korkealla tasolla...

Juhani Iivari

Kyllähän Trump on siinä oikeassa, että globaali maailmankauppa ei ole tasapuolista. Kiina ja monet muut halpatyövoiman maat harjoittavat eettisesti tuomittavaa tuotantoa, jossa työntekijöiden asema on lähes orjamainen, palkka on minimaalinen (esim. euro päivässä), työolosuhteet hengenvaaralliset, ympäristöä saastutetaan suruttomasti ja lapsityövoimaa käytetään laajasti. Kansalaisjärjestöhän kuten Finnwatch ovat tuoneet jatkuvasti esimerkkejä esille näistä toimintatavoista, viimeisimpänä Balmuirin tapaus.

Länsimaiden (USA:n ja EU:N) poliittinen johto ei ole kiinnostunut näistä epäeettisistä hintakilpailukäytännöistä (vaikka on varmaan niistä tietoinen). Se on valmis uhraamaan kymmenet ellei sadat miljoonat ihmiset, jotka suoraan kärsivät näistä käytännöistä, globaalin talouskasvun ja köyhyyden vähentämisen alttarille. Tietysti nämä samat epäeettiset kilpailukäytännöt heikentävät länsimaiden teollisuuden suhteellista hintakilpailukykyä, mikä on johtanut erityisesti suhteellisen hyvin toimeentulevan teollisuustyöväestön supistumiseen länsimaissa (ja Trumpin kaltaisen häirikön nousuun maailman vaikutusvaltaisimpaan asemaan).

Kun puhutaan hiilitulleista, pitäisi puhua etiikkatulleista tai vastaavista.

Mikko Toivonen

En haluaisi ketään pelotella, mutta kaipa kuitenkin tiedätte miten asiat lopulta "oikaistaan", jos ne riittävän pahasti vinoon menevät.

Selvää pitäisi kai kaikille olla myös, että alkuperäinen teollisen tuotannon siirto Kiinaan siinä määrässä kun tehtiin jo vuosikymmeniä sitten oli yksi suurimpia strategisia läntisten teollisuusmaiden virheitä.

Tuota virhettä on sitten yritetty peitellä milloin milläkin tekosyyllä, useimmiten ilmastopolitiikalla.

Tähänkin oikeastaan sopii aika hyvin vanha kansanviisaus: Ahneella on paskainen loppu.

Kiinankin ja kiinalaisten kansallinen perisynti sattuu olemaan ahneus ja materialismi. Siitä voi lopulta syntyä lisäaikaa maapallolle, mutta miten vaatii hiukan spekulatiivistä tulevaisuuden hahmottelua