Keskiviikko 26.6.2019

Tuore kansanedustaja avautuu 200 000 euron ulosottoveloistaan: ”Tuon tämän tilanteen järjettömyyden esiin”

Luotu: 
14.5.2019 07:26
  • Kuva: Inka Soveri / Alma Media arkisto
    Kuva
    "Jos nyt pääsen vielä neljä kertaa läpi ja saan velkani maksettua, niin olen maksanut ulosottoon noin 450 000 euroa, siis yli 200 000 euroa korkokuluja", Sheikki Laakso kertoo.
|

Huhtikuun eduskuntavaaleissa kansanedustajaksi valittu Sheikki Laakso (ps) kirjoittaa Puheenvuoron blogissaan ulosottovelastaan.

Iltalehti uutisoi Laakson noin 200 000 euron ulosottoveloista perjantaina.

”Tuon tämän tilanteen järjettömyyden esiin. Taloudellisesti minun ei olisi kannattanut eduskuntaan edes pyrkiä, koska jos olisin jäänyt edelliseen työhön, olisin voinut siitä halutessani irtisanoutua hakeutuen velkasaneeraukseen. Tai tehdä esim. pimeitä töitä ja odottaa verojen vanhentumista. Mutta silloin ei tätäkään keskustelua olisi käyty, eikä tätä yli puolta miljoonaa suomalaista koskettavaa ongelmaa olisi nostettu näin suuresti esille”, Laakso kirjoittaa.

”Omat velkani ovat noin 200 000 euroa, jotka ovat syntyneet kuljetusliikkeen ajauduttua konkurssiin. Velkani myönnän, enkä niistä koitakaan kiemurrella ulos. Kun asiaa tarkastellaan, niin jokainen yritysmaailmassa mukana ollut tietää, ettei kontolleni olisi osakeyhtiönä jäänyt mitään. Ja senkin myönnän, että se on oma virheeni, etten ajoissa muuttanut Ky:tä Oy:ksi. Loppuvaiheessa sitä ei olisi enää edes hyväksyttykään. En tosin edes yrittänyt, enkä sitä edes suunnitellut. Perheellämme oli ennen ko. yrityksen perustamista talo, kaksi hallia  sekä yksi vanha huoltoasemakiinteistö, jotka olivat jo aiemmin ostettu. Omaisuuden mennessä myyntiin pankki otti tietysti ensin omansa jonka jälkeen loppu omaisuus meni velkojille. Se, miksi ajot loppuivat ja miksei asialle voinut tehdä mitään onkin toinen juttu”, hän jatkaa kertomatta tarkemmin ajojen loppumisesta.

LUE MYÖS: Ulosotossa kaikkien aikojen suurin perintäpotti – Nyt näkyy ikävä ilmiö: ”Johtuu kulutusluottojen ja pikalainojen yleistymisestä”

Laakson mukaan hänen oma velkatilanteensa on yksi merkittävä syy sille, että hän pyrki kansanedustajaksi.

”Tuon 200 000 euron velan maksamiseen kansanedustajan palkoilla menee noin 20 vuotta. Eli vielä neljistä seuraavista vaaleista pitäisi päästä läpi ja elää 70 vuotiaaksi, että saan velkani maksettua. Muutoin en niitä  elinaikanani pysty maksamaan. Jos nyt pääsen vielä neljä kertaa läpi ja saan velkani maksettua, niin olen maksanut ulosottoon noin 450 000 euroa, siis yli 200 000 euroa korkokuluja, [mikä] on järjetöntä. Tässä on se järjettömyys miksi kenenkään ei tavallaan kannata tällaisessä tilanteessa edes yrittää velkojaan maksaa, jollei ole kansanedustaja tai nauti vastaavista palkoista”, Laakso kirjoittaa.

Laakson mukaan hänen tavoitteenaan on muuttaa lainsäädäntöä siten, että velan mentyä ulosottoon siihen ei tule enää mitään korkoja. Laakson mukaan ongelma ulosotossa on se, ettei itse velka juurikaan lyhene, kun kaikki raha menee korkoihin.

”On ihmisten henkisen hyvinvoinninkin kannalta parempi ettei velkoja leikata vaan annetaan mahdollisuus ne maksaa. Itse jos olisin hakeutunut velkasaneeraukseen ja velkojani olisi leikattu, olisin hävennyt tilannetta, enkä olisi voinut kuvitellakaan hakevani kansanedustajaksi. Olisin tuntenut olevani ’huijari’. Jos olisin vaikka tulevaisuudessa menestynyt, niin silti olisi aina takaraivossa kummitellut se, että olen saanut velat anteeksi”, Laakso perustelee.

”Velallisetkin ovat ihmisiä ja nykyiset viivästyskorot eivät ole tätä päivää, vaan ennemminkin koronkiskontaa. Tähän pitää tulla muutos”, hän vaatii.

LUE MYÖS: Ulosottomies saa perimistään veloista provisiopalkkaa – Oikeusministeri: ”Ei kuulu enää moderniin julkishallintoon”

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Kristian Sheikki Laakso
Kristian Sheikki Laakso
Henkilöt: 
Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Hannu Rautomäki

Avomielinen selvitys.
"Ja senkin myönnän, että se on oma virheeni, etten ajoissa muuttanut Ky:tä Oy:ksi."
Kommandiittiyhtiö on yrittäjän vaarallinen loukku vastatessaan yrityksen veloista koko yksityisomaisuudellaankin.
Osakeyhtiössä vastaavaa riskiä ei ole.

Jukka Mattsson

Harva tietää että Kuljetusliikkeitä ei saanut perustettua OY muotoon vaan siihenkin tarvittiin "suhteita" ja "voitelua".

Valtiomme virkamiesorganisaatio on itse ollut rakentamassa velkaorjuus yhteiskuntaa. Siitä ei saa puhua ääneen mutta he jotka ovat tämän kokeneet avautuvat asiasta. Hyvä että jopa yksi kansanedustaja kuuluu heihin.

PS: ainahan sitä voi hakea lobbarin kuittaamaan velat vastapalveluksena? ;-)

Harri Salonen

No huoh.
Miehellä on käynyt huono onni bisneksissä. Siitä on tullut velkaa. Onko se nyt häpeä ja tekeekö se hänestä mitenkään epäkelvon? Ei ole ja ei tee.
Enemmänkin hän edustaa tuolla niitä satojatuhansia suomalaisia, jotka ovat ulosotossa. Saattaa saada jopa posiitivisia uudistuksia aikaan!
Häpeää pitäisi vain ihmisten, jotka ovat valehtelusta ja tekemistään törkeistä rikoksista (humalassa ihmisen tappaminen) huolimatta tuonne päässeet.

Pekka Lehtonen

Ei se niin mene, että osakeyhtiössä pääsisi veloistaan. Pankki vaatii yrittäjältä vakuudet ja yleensä nimet papereihin, että kaikesta vastaat loppupeleissä itse. Siinä on kiinnitettynä omaisuudet ja omakotitalot sata metriä piipun yläpuolelle...
Varattomaksi tuomittu ja työtön saa pitää päivärahansa. Jäähän siitä kansanedustaja. palkoista jotakin vielä ittelle. Vissiin ne kulukorvauksetkaan ei ole ulosmitattavia tuloja.
Mutta toki Suomessa konkurssin tehnyt yrittäjä on elinkautisvanki. Sitä ei pysty hyvittämään ikinä. Siis rehellinen konkurssintehnyt.

Seppo Viljakainen

"Ei se niin mene, että osakeyhtiössä pääsisi veloistaan. Pankki vaatii yrittäjältä vakuudet ja yleensä nimet papereihin, että kaikesta vastaat loppupeleissä itse..2

Olet oikeassa : toivoa sopii , että tältä ´urbaanilta legendalta´ nimeltään " muutin Ay/Ky:n Oy:si ja, hups heijaa, pääsin veloistani.." katkottaisiin nyt lopulta siivet.

Käytännössä pienen osakeyhtiön omistaja - jos vastassa on täysjärkinen pankinjohtaja- joutuu panttaamaan koko yksitysiomaisuutensa velkaa saadakseen eli tilanne on täysin sama yrittäjän kannalta kuin Avoimessa- tai Kommandiittiyhtiössä.

Anu Jokijärvi

Osanotto firman kaatumisesta. Mutta millä laskuopilla kansanedustajan palkkiolla (noin 6600€/kk) 200 000€ velka tulee maksetuksi 20 vuodessa? Kansanedustaja tienaa lähes 80 000€ vuodessa, bruttona toki, mutta kyllä siitä pitäisi riittä enemmän kuin 10 000€ vuosittain lainan lyhentämiseen.

Mika Leinonen

Et taida ymmärtää, että se ulosottovelka kasvaa kokoajan korkoa (korolle myös), eikä korko ole mikään pieni. Suurin osa maksuista menee pelkkiin korkoihin ja pääoma ei juurikaan lyhene. Sitähän tämä Sheikki esittää, että se hirväen korkon karttuminen estettäsiin ja ulosottovelallinen maksaisi pääasiassa pääomaa pois. Tämä olisi suht kohtuullista.

Seppo Turunen

On tullut yli 30 vuoden aikana työni puolesta kymmeniä kommandiittiyhtötä vastaan. Vaikeuksiin ajautuneiden suurin syy on yksityisotot, jotka Ky:ssä on pääomistajalle sallittu. Yksityisottojen myötä oma pääoma alkaa painua enemmän ja enemmän pakkaselle. Yhtiölle kasaantuu mm. verovelkaa, joka tulee monelle "yllätyksenä" kun yritys ajautuu vaikeuksiin , se halutaan muuttaa osakeyhtiöksi, sukupolven vaihdoksen yhteydessä tai kun yritystä ollaan myymässä. Osakeyhtiössä yrittäjän on nostettava omat tienestinsä normaalin palkkatulon kautta ja/tai jos omaa pääoma on riittävästi niin ainakin osittain osinkoina. Oma pääoma voi olla henkilöyhtiössä (Ky, toiminimi, avoin yhtiö) pakkasella hyvinkin paljon. Siitä ei selviä kuin maksamalla piilossa olevat verovelat (ykistyisotoista syntyneet) ja korjaamalla oma pääoma plussalle. Kommandiittiyhtiö on itse itselle rakennettu ansa. Yleensä myös omat eläkemaksut laiminlyödään ja/tai maksetaan liian pienenä. Ilmaisia lounaita on ani harvoin. Se on tosi, että korot erityisesti verottajalta ovat todella suuret. Mutta toki tiedossa jos viitsii selvittää. Ja jos on käytetty ammattitaitoista tilitoimistoa tilanteet, mihin ollaan ajutumassa ja mitkä ovat riskit kunkin kuukauden tai toimintavuoden jälkeen yrityksellä ja yrittäjällä ovat, pitäisi olla tiedossa.

Mikko Paavola

Mullakin 1,2 miljoonaa markkaa paisui ky:n velkaa euroaikana yli 912 000 euron ulosottovelaksi. En ole laskenut niitä korkoprosentteja. Korot alkoivat juosta tammikuussa 1995 tuolle 1,2 miljoonalle markalle.
Sitten se vanheni 15-v säännönmukaan niin että 17..1.2011 poistui 903 000 euroa yhtenä yönä vanhentuneena ja sen jälkeen vielä tuhansia. Yritin kansanedustajaehdokkaana Helsingistä keskustan listalla ja siinä meni 37000 mk 1995. Seitsemäntuhatta kavereilta ja loput itseltä. Olen tullut toimeen kohtuullisesti. Verottajakin laittoi 280 000 mk silloin aluksi jotain saatavaksi, mutta tajusin että se ensimmäisenä sieltä katoaa 5-vuoden aikana. Setäni oli Verohallituksen ylijohtaja ja verottajan kanssa olen tullut aina hyvin toimeen. Mua rökitti Osuuspankki jossa en ole asioinut sen jälkeen.

Teppo Oikari

Suomi on yrittäjäystävällinen maa! (Huutonaurua).

Koiviston konklaavi kaatoi tahallaan yrityksiä maata EMU-kuntoon ajettaessa. Hommahan on edelleenkin suomessa sama, vaikka se sotii kaikkia kansainvälisiä lakeja ja sopimuksia vastaan.

Nyt vielä Rinteen konklaavi ylimmille jakkaroille ja taas jahdataan yrittäjien takuumiehiä kuin natseja 40-luvun euroopassa.