Torstai 27.6.2019

Liikenneministeri Sanna Marin: 3 suurta raidehanketta ”eivät ehdi liikkeelle” Rinteen hallituksen aikana

Luotu: 
6.6.2019 18:49
  • Kuva: Markku Huusko / Uusi Suomi
    Kuva
    Sanna Marin Rinteen hallituksen ensimmäisen tiedotustilaisuuden yhteydessä.
|

Tänään liikenne- ja viestintäministeriksi nimitetty Sanna Marin (sd) sanoo Uuden Suomen haastattelussa, että kolmen suuren raidehankkeen osalta kyse on tänään työnsä aloittaneen Antti Rinteen (sd) hallituksen aikana vasta suunnittelusta.

Hallitusohjelmassa on linjattu kolmesta suuresta raidehankkeesta. Ne ovat päärata ja sen laajennukset (”Tampereen tunnin juna”), Helsingistä länteen suuntautuva rata (”Turun tunnin juna”) mukaan lukien Espoon kaupunkirata sekä Helsingistä itään suuntautuva rata (”Itärata”).

LUE MYÖS: Ministeriltä tiukka linja Pirkka- ja Rainbow-tuotteisiin: ”Kauppa otti niskalenkin – halvan ruoan maksaa aina joku”

”Tämän hallituksen kohdalla puhutaan vielä näiden hankkeiden suunnittelusta eli varmasti hankkeet eivät sillä tavalla tällä hallituskaudella ehdi liikkeelle. Nyt on tulossa tämä 12-vuotinen liikennesuunnitelma ja varmasti siinä yhteydessä parlamentaarisestikin katsotaan, että minkälainen kriteeristö tulee kaikenlaisille liikennehankkeille, niin raidehankkeille kuin tiestön kunnossapitoon ja muille isoille liikennehankkeille. Kriteeristön pohjalta näitä hankkeita lähdetään arvioimaan”, Marin sanoo.

Kuulinko oikein, että tämän hallituksen aikana missään tapauksessa yksikään näistä kolmesta suuresta hankkeesta ei lähde liikkeelle?

”No varmasti siellä voi olla joiltakin osin kohtia, että ehkä päästään jo toteuttamaan, mutta kun puhutaan näistä pitkän matkan linjoista, niin näiden osalta varmasti tämä hallitus ei ehdi toteutukseen, vaan puhutaan lähinnä suunnittelusta”, Marin toteaa.

LUE MYÖS: Antti Rinne junahankkeista: ”Uskon että uusi hallitus laittaa montakin käyntiin” – Li Andersson: Osa Turun tunnin junasta voidaan käynnistää nopeasti

Marin huomauttaa, että Rinteen hallitus panostaa kaikkiaan 600 miljoonaa euroa lisää perusväylänpitoon.

”Hallitus laittaa 600 miljoonaa euroa enemmän perusväylänpitoon kuin mitä alkuperäisissä kehyksissä oli”, Marin sanoo.

Hän erittelee, että pohjalla on jo noin miljardin euron taso, ja Sipilän hallitus oli jo varannut vuosille 2022 ja 2023 vuosittain 300 miljoonaa euroa perusväylänpitoon. Rinteen hallitus osoittaa 300 miljoonaa euroa vuodessa nyt myös vuosille 2020 ja 2021.

Hallitukselta on tulossa vielä tässä kuussa lisäbudjetti.

”Hallitus antaa kesäkuussa 2019 lisäbudjetin, jossa käynnistetään merkittäviä liikennehankkeita. Hallitus määrittää hankkeet lisäbudjetin valmistelun yhteydessä”, hallitusohjelmassa sanotaan.

LUE MYÖS: Tuore elinkeinoministeri Kulmuni: ”Tämä hallitus ei varmasti ole sellutehdashankkeen esteenä”

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Mikko Toivonen

Nuo ratainvestoinnit onkin syytä harkita erittäin huolellisesti ja jokaiselta tulevaisuusaspektiltaan.
Sen sijaan liikenteeseen liittyen kiireellistä olisi rakentaa se LNG valtamerialuskelpoinen terminaali ja LNG jakeluverkosta kohtuullisen riittävänä strategisiin liikennepisteisiin, jotta raskasta liikennettä edellä koko liikennettä voitaisiin alkaa kaasuistamaan.
LNG on tarpeellista myös muussakin energiapolitiikassa kun sillä voidaan nopeasti ja suhteellisen halvalla korvata maksimaalisen haitallinen puun ja turpeen poltto erilaisissa lämpölaitoksissa. Siihen päälle tietysti se kotimainen biokaasun tuotanto ja jakelu sekä käyttö samassa ryhmässä LNG kanssa

Veikko Hintsanen

Uuden hallituksen / ministerin ensimmäinen hyvä uutinen.

Toinen olisi se että Hallitus/ministeri ilmoittaisi että on aloitettu vuoden 2011 EU liikennestrategian mukaisesti , kokonaisvaltaisesti kaikki liikennemuodot huomioiden arvioida liikennemääriä, ja ilmasto tavoitteita joiden perustalla henkilöliikenteen lisäksi myös maanteitten raskaan tavaraliikenteen tavoitteet otetaan huomioon liikenneväylien ja liikenne verkkojen suunnittelussa.

http://bionavigaattori.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277040-vinkki-sanna-mari...

Markku Lehto

Ei ole vielä muste ehtinyt kuivua uudessa hallitusohjelmassa, kun aletaan jo liikenneinfrahankkeissa peruuttamaan. Tärkeämpää tuntuu olevan erilaiset ympäristöverojen ja -maksujen kehittely, joka syö kuluttajan ostovoimaa ja lisää veronmaksajan verotaakkaa. Ne suuret puheet.

Olli Parviainen

Nyt uusi hallitus teki kyllä melko sukkelan jekutuksen.

Hallitusneuvottelujen aikana julkisuuteen tuli tieto että hallitus aikoo tehdä 3 miljardin kertainvestoinnit ja käynnistää kolme suurta ratahanketta.

Pölyn laskeuduttua käykin ilmi että puhe suurista ratahankkeista olikin vain punainen silli jolla luotiin mielikuvaa että investoitaisiin rekittävästi pysyvään infraan, vaikka todellisuudessa näistä 3 miljardin kertainvestoinneista noin 1% liittyy rautateihin ja muuten nämä ns. "investoinnit" ovat tukiaiskorotuksia mm. kehitysapuun, maataloustukiaisiin, yritystukiin, yleiseen viherpesuun jne.

Vasemmisto on taitava taiteilemaan sanoilla. Edellisellä kerralla kun meillä oli Kataisen vasemmistohallitus, politiikkopuheen ilmaus "menoleikkaukset" tarkoitti todellisuudessa "veronkorotuksia". Nyt "kertainvestoinnit" tarkoittaa näköjään "pysyviä menonlisäyksiä".