Tiistai 23.7.2019

Luottoluokittaja laittoi Suomen samaan kastiin Italian kanssa: ”Alisuorittajia”

Luotu: 
23.6.2019 10:24
Päivitetty: 
23.6.2019 10:28
  • Kuva: Colourbox
    Kuva
    Tilastokeskuksen mukaan Suomen talous kasvoi viime vuonna selvästi ennakkotietoja vähemmän.
|

Luottoluokittaja DBRS arvioi Suomen talouden kuuluvan euroalueen alisuoriutujiin yhdessä esimerkiksi Italian ja Saksan kanssa tänä vuonna.

”Vuoden alussa talous kasvoi vahvimmin pienissä euroalueen maissa eli Maltalla, Virossa ja Liettuassa. Alisuorittajia ovat kolme suurinta euroalueen taloutta eli Italia, Saksa ja Ranska, sekä Belgia ja Suomi”, DBRS kirjoittaa katsauksessaan.

Se laskee Suomen talouden kasvaneen tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 1,2 prosenttia. Saksassa kasvu oli 0,7 prosenttia ja Ranskassa 1,2 prosenttia. Italiassa talous supistui 0,1 prosenttia. Maltalla talous kasvoi 4,8 prosenttia, Virossa 4,6 prosenttia ja Liettuassa 3,8 prosenttia.

Luottoluokittajan mukaan brexit ja protektionistinen kauppapolitiikka Yhdysvalloissa tuovat loppuvuodelle lisää riskejä euroalueelle. 

Lue myös: 

Euroopasta yllättävä kannanotto kauppasotaan – Asiantuntija: ”Se ei osu Kiinaan niin kuin Donald Trump luulee”

Italian hermo pettämässä – EU:n sanktiot uhkaavat nyt oikeasti: ”Ennusteilla ei mitään tekemistä todellisuuden kanssa”

Tilastokeskus kertoi torstaina, että Suomen bkt kasvoi viime vuonna 1,7 prosenttia. Maaliskuussa julkaistujen ennakkotietojen mukaan kasvun odotettiin olleen 2,3 prosenttia. 

Ekonomistit pitävät uusia tietoja huolestuttavina. 

”Lukujen perustella bkt:n vuosikasvu on ollut alle yhden prosentin kaksi neljännestä ja 2018 jälkipuoliskolla ei nähty kvartaalikasvua juuri ollenkaan”, Danske Bankin Pasi Kuoppamäki kommentoi Twitterissä.

OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen huomauttaa, että aiempaa heikompi talouskasvu viime vuonna merkitsee sitä, että tuottavuuden kasvu jäi pahasti miinukselle. 

”Tämä on tyypillisesti huono enne työllisyyden kehityksell,  joten vuoden alun vaisut työllisyysluvut voivat saada jatkoa. Riskit työllisyydessä siis alas.”

Aikaisemmin viikolla Danske Bank arvioi, että Suomen talouskasvu putoaa jo tänä vuonna 1,3 prosenttiin, ja ensi vuonna yllettäisiin enää tasan prosentin kasvuun.

”Olen vielä kohtuutyytyväinen meidän 1,3 prosentin bkt- ennusteeseen tälle vuodelle, vaikka historia muuttui noinkin paljon. Pientä laskupainetta toki näkyvissä, mutta katsotaan nyt mitä seuraava tilastopäivitys tuo tullessaan. Loppukevään luvut kuitenkin olleet aika stabiileja”, Kuoppamäki kommentoi Tilastokeskuksen julkistuksen jälkeen.

Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan tänä vuonna mentäisiin vielä 1,6 prosentin kasvussa ja ensi vuonna kasvu olisi reilun prosentin. Suomen Pankki arvioi viime viikolla, että ensi vuonna voitaisiin päästä vielä puolentoista prosentin kasvuun. Lue lisää: Näkökulma: Antti Rinteen hallitusohjelmalta saattoi jo pudota pohja

Rinteen hallituksen tavoitteena on nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin hallituskauden loppuun eli vuoteen 2023 mennessä. Se tarkoittaa tämän hetken ennusteeseen verrattuna työllisyyden kasvua noin 60 000 henkilöllä. Moni ekonomisti on epäillyt, että tavoite on karannut hallitukselta jo ennen sen varsinaisen työn alkua.  Lue myös:Antti Rinteen tärkein tavoite karkasi jo nyt? ”On korjattava enemmän kuin pari napsua”

 

 

 

 

Jaa artikkeli:

Kommentit

Jukka Mattsson

”Vuoden alussa talous kasvoi vahvimmin pienissä euroalueen maissa eli Maltalla, Virossa ja Liettuassa. Alisuorittajia ovat kolme suurinta euroalueen taloutta eli Italia, Saksa ja Ranska, sekä Belgia ja Suomi”

Totta! Investoikaa yritykset vielä enemmän ulkomaille, ja ajakaa Suomesta ammattiosaaminen sekä varallisuus yhä kauemmaksi niin hyvin menee...

Timo Virtanen

Jos tuotto ja tuotto-odåotukset ovat heikot, investoidaan tietenkin vähemmän. Hakeudutaan mieluummin sinne, jossa näkymät ovat paremmat. Samahan se on palkansaajallakin tilanne. Jos naapurifirmassa maksetaan paremmin, niin sinne pyritään töihin. Ei siinä nyt mitään kummallisempaa ole.

Timo Virtanen

Jos tuotto ja tuotto-odåotukset ovat heikot, investoidaan tietenkin vähemmän. Hakeudutaan mieluummin sinne, jossa näkymät ovat paremmat. Samahan se on palkansaajallakin tilanne. Jos naapurifirmassa maksetaan paremmin, niin sinne pyritään töihin. Ei siinä nyt mitään kummallisempaa ole.

Pasi Käyhkö

Viron ja Liettuan tilanne lepää pitkälti EU-tukien varassa vielä vuoteen 2021 asti. Katsotaan tilanne sen jälkeen.
Virossa on jo nyt ongelmana eläkkeiden riittävyys. Keskimääräinen eläke on 400€/kk. Ja hintojen nousu pienentää sitä edelleen koko ajan.

Jukka Mattsson

Komppaan Pasia!
Lisäksi kannattaa miettiä mitä suuryrityksiä löydätte Virosta ja Liettuasta. Malta taitaa kerätä rahansa mukavuuslippulaivoilla?

Viron kasvua en kiistä mutta velat taidettiin kuitata erään Svedupankin rahanpesulla, kuten Jokereissa meillä.

Seppo Puurunen

Hallituksessa istuu sellaisia puolueita, ettei se kyllä lisää investointihalukkuutta. No, onhan siellä keskusta, mutta muuten lienee yritysvihamielisin hallitus ikinä. Ei nosta kyllä luottamusta lisäinvestointiin. Jospa itse investoisit?

Matti Loikkanen
Vastaus kommenttiin #37

Keskusta on ainoa päähallituspuolue tällä hetkellä, joka tunnustaa (jotenkuten) talouden reaaliteetit. Vihervasutit haluavat ajaa Suomen yhä syvempään suohon kaikennäköisillä huu-haa ideolla.

Keskustan velvollisuus on lähteä hallituksesta, jos velanotto taas riistäytyy käsistä.

Raimo Ilaskivi

Ja katseet erityisesti työeläkeyhtiöitten pyöreästi 200 miljardin euron pääomaan, josta 70 prosenttia on sijoitettu ulkomaille. Ajatelkaapa, jos edes osa olisi ohjattu Suomeen työpaikkoja kotimaahan luomaan, niin paljonko parempi tilanne meillä olisi. Hallituskin askartelee vain 60 miljardin budjetin yksityiskohdissa....

Pasi Käyhkö

Luottoluokittajat peilaavat myös tulevaisuutta hyvin vahvasti. Nytkin määrittävät ensi vuodelle alenevaa talouskasvua. Mikä tämän nykyisen hallituksen toimilla tulee myös toteutumaan. Maa tulee velkaantumaan lisää melko paljon.
Rinteen toivotaan toivotaan tynnyri.
Sipilän hallituksen toimenpiteet eivät riittäneet alkuunkaan. Kaikkia valtion kassasta meneviä tukia olisi pitänyt karsia reilusti enemmän.

Jaakko Hakala

Meillähän piti olla talous kunnossa ja hyvässä kasvussa 2018 lopulla ja tämän vuoden alussa. Näinhän Orpo vakuutti(valehteli). Ei lainan otossa ole mitään väärää, mikäli muilla keinoilla ei saada pidettyä taloutta kunnossa. Ei jatkuvat leikkaukset ja palkansaajien kyykytykset ole ainoa ja autuaaksi tekevä taloustoimenpide. Pitää muistaa se, että Suomella on maailman seitsemänneksi pienin reaalivelka, edellä on vain öljyvaltioita. Joten velkaa on varaa ottaa. Porvarit pelottelevat aivan turhaa velanotolla, koska heille on mieluisempaa kurittaa kansalaisia.

Jaakko Aalto
Vastaus kommenttiin #17

Juhani Nissilälle tiedoksi. Investointi on sijoitus, jonka tulee maksaa itsensä itsensä
takaisin korkojen kanssa. Menojen nimittäminen investoinneiksi ei tee niistä investointeja. Rahojen upottaminen tuottamattomiin kohteisiin ei ole investointi. Muista menoista säästäminen puolestaan tekee tilaa investoinneille. Ehkä juuri tästä syystä parin edellisen hallituksen ajan laskussa ollut kansantuote kääntyi viime hallituksen aikana nousuun.

Mikko Toivonen
Vastaus kommenttiin #22

Olen kyllä Jaakko Aallon kanssa täysin samaa mieltä siitä, että syömis ja elättämiskulujen lisääminen ei ole milloinkaan investointi.
Investointi voi tietenkin olla myös ensialkuun näennäisesti tuottamattomaan perustarpeeseen kuten erilaisen valtakunnan toimivuuden tarvitsemaan infraan investointi.
Oleellisimmillaan investointi on tuottavaan tai vähintään itsensä maksamvaan toimintaan tai tarpeeseen, jolloin sellaisen hankkimista voi kyllä tehdä velallakin.
Kun aihe taas olisi kovin pitkä niin mainitsen yhden takuuvarman investoinnin minkä valtakunnan pitäisi tehdä vaikka velalla ja nimenomaan itse yhteiskunnan ohjaamana ja avustamana, mutta ei välttämättä kovin suureella omistusosuudella vaan eräänlaisella investoinnit mahdollistavalla takuuosuudella.
Pahimmas sellaisessa vajeessa meillä on kotimainen sähköntuotanto puhtaalla ja stabiililla voimantuottotavalla. Siitä kun riippuu olennaisesti monen muun teollisen ja tuotannollisen investoinnin sijoittumishalukkuus.
Tuo oman ylijäämä sähkön houkutus tuo ennustevarmuudella niitä tuotannollisia investointeja monilta eri sähköä tarvitsevilta teollisuuksilta ja palveluilta.

Nyt meillä on joka päivä noin 25% sähkövaje tuonnilla katettavana. Kaikissa hyvin menevissä talouksissa on aina täysi energiaomavaraisuus ja meitä paljon suurempi tuotannollisen teollisuuden osuus. Meillä ns. välistävetotalouden osuus eli eräänlainen jippotalous on kasvanut hälyyttävän korkeaksi, eli olemme itse alistaneet itsemme energiapolitiikan puuttuessa suhdanteiden maksimaaliselle vaikutukselle alttiiksi.
Siis ihan ensiksi tarvitaan suuret lisäinvestoinnit moderniin modulaariseen hajasijoitettuun ydinvoimaa ja LNG valtameriterminaalin ja maansisäisen LNG jakeluinfran luominen

Markus Vuorivirta

Tätä se on, kun aina suomen on pitänyt olla ylisuorittaja kun muut vetelykset ottaa lepiä. Kun ylisuorittajalta aikojen kuluttua voimat loppuu ja ote herpaantuu hetkeksikin, heti ollaan alisuorittajia ja haukuttuja. Silti kuitenkaan edelleenkään olla oikeasti edes lähelläkään verrokki-vetelyksiä. Reaktiona tietysti suomen kaltainen ylisuorittaja ottaa tämän kaltaisen uutisen hirveänä ongelmana, ja alkaa taas ylisuorittaa ennennäkemättömään tahtiin. Jossain vaiheessa viimisetkin mehut on puserrettu irti, eikä tehoa enää irtoa. Kone on rikki...

Tarinan opetus. Ei kannata olla ylisuorittaja, eikä välittää muiden vinkumisesta pisaran vertaa.

Timo Virtanen

Jaakko kulta, Jaakko kulta, herää jo ! Nuo luottoluokittajat katsovat tilanteen ja arvioivat ollaanko lähdössä siitä ylös tai alaspäin. Ja hallitusohjelmaa kun lukee, niin ei voi tulla mitenkään siihen tulokseen, että oltaisiin menossa parempaan suuntaan. Sama juttu kuin jos hakisit lainaa pankista. Mikäli näyttää siltä, että talousasiasi tuntuvat menevän huonompaan suuntaan, niin se kyllä huomioidaan sekä myönnettävän lainan määrässä että sen korossa. Muuten tunnut olevan näköjään sitä mieltä, että edellinen hallitus säästi (leikkasi) liian vähän. Tietenkin, jos olisi leikannut enemmän, voitaisiin nyt lisätä tietenkin menoja vielä enemmän.

Jaakko Aalto
Vastaus kommenttiin #18

Johtuu varmasti siitä, että tuo toinen Jaakko kulta ja Rinteen Antti kuuluvat samaan seurakuntaan. Tässä himpun aikaa sitten ennustelin, että tuo porukka vaihtaa edellisen hallituksen aikaisen räksyttämisen ja hallituksen muodostamiseen liittyneen uhoamisen hyvin nopeasti selittelymoodiin. Se sitten tapahtui jopa nopeammin kuin arvasinkaan.

Jaakko Hakala
Vastaus kommenttiin #23

Kaima hyvä nyt on tullut ilmi, että Orpo valehteli maantalouden tilan ennen vaaleja. Toki tämä ei ole yllätys kun kokoomus on kyseessä. Nyt ministeriön lopullinen tulos kertoo mikä oli todellisuus 2018 lopulla ja tämän vuoden alkupuolella. Jos joku tässä selittelee ja kiertää totuutta, niin se on kokkareet, sillä se tiesi totuuden ja siksi ei ollut todella halukas hallitukseen ja hyvä niin. Mitä tulee puolueeni kantaan, niin jätä profiilisointi ammatti-ihmisille, jota sinä et ole.

Jaakko Hakala
Vastaus kommenttiin #16

Timo Virtanen luottoluokittaja teki arvionsa viime vuoden lopulla ja alkuvuoden todellisista luvuista arvionsa. Nehän oli aivan muuta kuin Orpo oli esittänyt ennen vaaleja. Rinteen hallituksen ohjelma tuskin oli merkittävä kun luokitus tehtiin. Leikkauksia tehtiin, mutta ne kohdistui aivan vääriin ryhmiin. 2015 nousukauden kotimaasssa käynnisti rakennusala, joka voisi aivan hyvin olla veturina nytkin, vaikka lainarahalla. Vanha sanonta kuuluu "jätkä tellingillä työllistää kolme muuta".

Teppo Oikari

Mitäs väliä tuommosella luokituksella on kun ollaan €urotaseessa sisällä ja sielläkin vain pisara meressä. Yhteisvastuupykälät hoitaa pikku kuprut ja sosialistisen euroopanonnelan ihanuus jatkuu maailmantappiin asti. ;)

Pasi Käyhkö

Ensimmäinen uuden hallituksen tehtävä olisi julkisen sektorin saneeraus. Toinen päätehtävä on valtion maksamien tarpeettomien tukien karsinta. Esim. yritystuista pois n. 500milj. €, tämähän on itse yrittäjien ehdotus, maataloudesta pois 500milj. €, nythän hallitus on luvannut päinvastoin lisätä kyseistä tukea 400milj. €.
Sosiaalitoimesta joka on ylivoimaisesti suurin tukien kohde voidaan vähentää helpolla 2,5miljardia €.
Ei ne suuret tulot, vaan pienet menot tuovat meille parempaa.

Muuten tämä nykyisen hallituksen ministeri Kulmuni kertoi, että yritystukien karsinta on erittäin vaikeaa. Onko ministeri tehtäviensä tasalla?

Teppo Oikari

Mutta tuohan on tyhmä liike Pasi. Silloin liikevaihto supistuu myös kun turhaa veivausta taskusta toiseen karsittaisiin. Nyt mennään matasuhdanne toistemme paitoja pesemällä, jälleen kerran.

Ainiin, suljetussa taloudessa se ehkä toimisi mutta nykyoloissa lämmittää vain hetken. :)

Jaakko Hakala

Käyhkö näköjään haluaa, että kumiperunoita ruvetaan tuomaan Puolasta läpi vuoden, ruisviljan ja vehnän tuodaan Euroopasta. Lihat latinalaisesta Amerikasta, maito Ruotsista jne. Mitä yritystukiin sieltä kyllä rahaa on varaa ottaa vaikka 2miljardia, äkkiäpä unohdit että edellinen hallitus yritti vähentää yritystukia, tulos 0 €. Sinulla on tuo muisti yhtä hyvä kuin muilla porvareilla, eli yhden päivä pituinen, joskus jopa kahden.

Topi Rantakivi

Miksi pitää olla luottoluokittajan hihnassa kiinni? Niin kauan kuin nämä luottoluokittajat ovat Suomessa, niin ei niillä pitäisi olla mitään sanottavaa.

Näissä paskiaisissa luottoluokittajissa on se ongelma, että iso maa maksaa yrityksien tai maan pilkkaamisesta sellaista bisnestä, että se kannattaa. Olen nähnyt tuollaisia käytöksiä monta kertaa aikaisemminkin, että en ihmettele, jos moni muu maa vihaa näitä idioottiluotottajia.

Lauri Kiiski

Luottoluokittaja Standard & Poos's kertoi maaliskuussa, että Suomen luottoluokitusta tullaan laskemaan, mikäli maassa ei tehdä merkittäviä rakenteellisia uudistuksia.

Rinteen hallitus on haistattanut pitkät uudistuksille ja on itse asiassa toiminut aivan päinvastoin. Tästä syystä ei tarvitse ilmetellä myöhemmin ja jo varsin pian luottoluokitusten tippumista ja tämän myötä korkomenojen kasvua lähitulevaisuudessa.

Näin päätettiin hallitusneuvotteluissa mm. kolmikannan herättämisessä tekohengittäen takaisin perinteiseksi rakenteelliseksi jarruksi ja lisäbyrokratiaa maakuntamalleineen. Ne eivät todellakaan ole niitä ratvittavia rakenteellisia uudistuksia, vaan puhtaasti taannuttavia poliittisia tavoitteita.