Uusi Suomi uudistuu!

Palvelumme uudistetaan syksyllä 2019. Päivitä tunnuksesi tiedot ajan tasalle täällä.

Maanantai 26.8.2019

”Suomi saa parhaat pisteet työntekijöiden oikeuksista – irtisanomiskäytännöt ja työn verotus eivät yllä edes 100 parhaan maan joukkoon”

Luotu: 
31.7.2019 08:55
  • Kuva: Jukka Ritola / Alma Media arkisto
    Kuva
    ”Suomen uusi työmarkkinamalli on muotoutumassa. Uuden mallin osalta olisi tärkeää, että työmarkkinajärjestöt malttaisivat vaalia kustannuskilpailukykyä aiempaa paremmin”, Keskuskauppakamarin johtava ekonomisti Mauri Kotamäki sanoo.
|

Keskuskauppakamarin johtava ekonomisti Mauri Kotamäki arvioi, että maailmantaloudellisesta epävarmuudesta huolimatta Suomen vienti vetää toistaiseksi hyvin.

”Sekä kotimaiset että ulkomaiset ennustelaitokset povaavat talouskasvun hidastumista tälle ja tulevalle vuodelle. Maailmantalouden poikkeuksellisesta epävarmuudesta huolimatta Suomen ulkomaankauppa näyttää tämän vuoden osalta vakaalta”, Kotamäki sanoo Keskuskauppakamarin tiedotteessa.

LUE MYÖS: Suomen bkt-luku ”kutistui brutaalisti” – ”Huono enne työllisyyden kehitykselle”

Kustannuskilpailukykyä laajemmassa vertailussa Suomi menestyy kohtalaisesti. Kotamäki muistuttaa, että Suomen kustannuskilpailukyky heikentyi finanssikriisin jälkeen, mutta on kohentunut viimeisen kahden vuoden aikana huomattavasti.

”Toistaiseksi vientimarkkina on kasvanut positiivisesti, maailmantalouden kasvun lievästä hidastumisesta huolimatta. Kauppakamarien myöntämien alkuperätodistusten kehityksen perusteella näyttää siltä, että tämän vuoden toisella neljänneksellä tavaravienti EU:n ulkopuolelle kasvaa edelleen edellisvuoteen verrattuna”, Kotamäki sanoo.

Suomen ulkomaankaupasta noin kaksi kolmasosaa on tavaroiden ja yksi kolmasosa palveluiden kauppaa. Kotamäen mukaan Suomen ei pienenä taloutena kannata tuottaa kaikkia tarvitsemiaan tuotteita.

LUE MYÖS: Maailmanlaajuista romahdusta ennustava ekonomisti: ”Antti Rinteen hallitukselta hyvin vaarallinen kirjaus – hälytyskellojen pitäisi soida”

”Omavaraistaloutta ei kannata tavoitella millään toimialalla. Erikoistuminen ja kansainvälinen kauppa ovat maailman maiden ja ihmisten vaurastumisen paras tae”, Kotamäki sanoo.

Kilpailukykyvertailussa Suomi menestyy muun muassa yhteiskunnan vakauden, instituutioiden uskottavuuden, koulutuksen ja sukupuolten tasa-arvoa koskevissa osa-alueissa. Suomen haasteet liittyvät puolestaan työmarkkinoiden jäykkään toimivuuteen ja ansiotuloverotukseen.

”Muihin maihin verrattuna Suomi sai parhaat pisteet työntekijöiden oikeuksista ja ammattitaitoisesta johtamisesta. Sen sijaan palkkaamiseen ja irtisanomiseen liittyvät käytännöt, työvoiman liikkuvuus maan sisällä ja työn verotus eivät yllä edes sadan parhaan maan joukkoon”, Kotamäki sanoo.

LUE MYÖS: Elina Lepomäki SuomiAreenassa: ”Järkyttävän korkeaan kokonaisveroasteeseen pitää puuttua”

Kilpailukykyvertailussa Keskuskauppakamari neuvoo Suomea kehittämään asunto- ja koulutusmarkkinoita rakenteellisen työttömyyden alentamiseksi ja purkamaan kannustinloukkuja. Elinkeinoelämän kilpailukykyä tulisi parantaa tukemalla tutkimusta ja tuotekehitystä. Myös palkkaneuvotteluissa tulisi turvata kansainvälinen hintakilpailukyky.

”Suomen uusi työmarkkinamalli on muotoutumassa. Uuden mallin osalta olisi tärkeää, että työmarkkinajärjestöt malttaisivat vaalia kustannuskilpailukykyä aiempaa paremmin. Finanssikriisin jälkeinen pitkä matalan kasvun vaihe ei saisi enää toistua”, Kotamäki summaa.

LUE MYÖS: Hallitusneuvottelija ja talousvaikuttaja: Antti Rinteellä on hankala paikka – ”Työllisyystavoite ei ole saavutettavissa ilman ikäviksi koettuja toimia”

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Irma Asikainen

”Muihin maihin verrattuna Suomi sai parhaat pisteet työntekijöiden oikeuksista ja ammattitaitoisesta johtamisesta. Sen sijaan palkkaamiseen ja irtisanomiseen liittyvät käytännöt, työvoiman liikkuvuus maan sisällä ja työn verotus eivät yllä edes sadan parhaan maan joukkoon”, Kotamäki sanoo."
Eivätkö nämä ole asioita, joihin hallituksen pitäisi kiinnittää huomiota, kun se meuhkaa 75 % työllisyystavaoitteesta? Ei kaikki voi olla yksin työttömän syytä, eikä sitä voi kaataa yksin kenenkään niskaan, vaan tämä kokonaisuus pistäisi saada toimimaan.

Jukka Mattsson

Minäkin mietin että missä tämä on tutkittu?

"Muihin maihin verrattuna Suomi sai parhaat pisteet työntekijöiden oikeuksista ja ammattitaitoisesta johtamisesta. Sen sijaan palkkaamiseen ja irtisanomiseen liittyvät käytännöt, työvoiman liikkuvuus maan sisällä ja työn verotus eivät yllä edes sadan parhaan maan joukkoon"

Taitaa olla ihan omasta päästä repästy nuo "parhaat maat". Taitavat olla niitä missä mafia ja diktatuuri määrää.

Irma Asikainen

Niin, missä on tutkittu ja mitä suureita käytetty. Tutkittavia suureita valikovasti käyttäen voidaan saada aina juuri kulloiseenkin tarkoitukseen sopivia tuloksia, kun ei niitä tarvitse analyysissä mainita.
Tällaisia väittämiä esitettäessä olisi aina hyvä mainita tutkittava materiaali niiltä osin, kuin sitä on käytetty je verrokkien kohdalla samoin. On vaikea tietää, mihin nämä tulokset perustuvat, kun ne esitetään noin ympäripyöeästi.

Ingmar Forne

Tämä n.s. johtava ekonomisti paljastaa tietämättömyytensä väittämällä että meillä täällä Suomessa verotetaan työtä. Ei veroteta. Meillä verotetaan tuloja. Sellaista veroa kuin työveroa ei lainsäädöntö tunne. Kun tämä n.s. johtava ekonomisti ei tiedä tämänkään vertaa verotuksesta tietääköhän mitään muutakaan???

Jouko Tuhkanen

Näiden elinkeinoelämän lobbareiden mielestä Suomikin pääsisi "parhaisiin maihin", jos otettaisiin mallia "kehittyneistä" maista, joissa työntekijät tekevät lähes ympärivuorokautista työpäivää 1 euron päiväpalkkaa vastaavalla palkalla, ilman työsuhdeturvaa tai muitakaan oikeuksia.

Verotus on tietenkin aina se "työntekoa haittaava" tekijä näiden yrityseliitin lobbareiden näkökulmasta, mutta silti vaaditaan yhteiskunnan maksavan jopa työntekijöiden palkat...

Mikko Toivonen

En ota tuohon Kotamäen esitykseen lainkaan kantaa, mutta kun itse olen työskennellyt eri puolilla maailmaa niin minulla on aika hyvä kuva kuinka paljon, ja millä ehdoilla ihmiset missäkin työtä tekevät ja missä menee hyvin ja missä huonosti taloudellisessa miele3ssä ja kansantulossa.
Ihan sen vertailutiedon pohjalta en arvele vaan tiedän, että meillä työajat ovat liian lyhyitä, lomat liian pitkiä, ylityökorvauksia ja päivärahoja maksetaan liikaa. Palkkasidonnainen työttömyyskorvaus on aivan ehdottomasti liian pitkä ja suuri. Yleinen palkkataso on korkeampi mihin olisi varaa.

Samoin voidaan todeta, että palkkajohtajat ja sopimuspalkka sekä korkeat valtion ja kuntien virkamiehet saavat vähintäin noin 30% ylisuuria bruttopalkkioita. Eläkekatto julkisesta eläkkeestä puuttuu kokonaan mahdollistaen järjettömiä eläkkeitä harvoille.

Vastapainona edelleen voidaan samaan vertailuun lisätä, että vuokra asunnoista on kasvukeskuksissa edelleenkin puutetta ja vuokra hinnat ovat aivan kestämättömiä mihinkään reaali kansainväliseen kilpailukykyyn.

Elintarvikkeiden ja perustarvikkeiden kuten sähkön hinnat ovat keinotekoisesti ja ihan itse järjestettyjen yksityiseten monopolien vuoksi kaiken rationaalin teollisen kilpailukyvyn ulkopuolella.
Mitään ei ole edes näköpiirissä energian puhtaan ja stabiilin omavaraisuuden, puhumattakaan tarpeelisen vientiylijäämän saavuttamiseksi.

Nämä ovat kaikki selkeästi nähtävää todellisuutta niille, joilla on kokemus ja kyky seurata asioita globaalisti. Kysymys aina on kuitenkin siinä, että pystyykö polittinen järjestelmämme ja puolueeme ryhtymään yhteisen ja kansallisen sekä energiassa myös globaalin edun ja vaikutuksen ajajaksi, vai käperrymmekö maajussien ja metsänomistajien tukiaisiin ja pelkkään sellunkeittoon?

Juha Kuikka

"kuten sähkön hinnat ovat keinotekoisesti ja ihan itse järjestettyjen yksityiseten monopolien vuoksi kaiken rationaalin teollisen kilpailukyvyn ulkopuolella."

Teollisuuden sähköhinnat ovat Suomessa hyvinkin edullisia, keskitason alapuolella. (Ja kuluttajapuolella ero on vieläkin suurempi Suomen hyväksi.)

https://ek.fi/wp-content/uploads/Poyry_Sahkon-kustannusvertailu-eri-mais...

"palkkajohtajat ja sopimuspalkka sekä korkeat valtion ja kuntien virkamiehet saavat vähintäin noin 30% ylisuuria bruttopalkkioita."

Yksityisen sektorin palkkajohtajien palkat ovat Suomessa keskitason alapuolella relevantteihin verrokkimaihin nähden. Eikä sillä sinänsä juuri ole merkitystä yritysten kilpailukykyyn, koska kyse on vain yhden henkilön aiheuttamista kustannuksista, jotka ovat yrityksen halltuksen päätettävissä.

Mikko Sauren

Juha Kuikka - Kun puhutaan palkkatasosta, peruselintarvikkeiden ja perustarvikkeiden hinnoista niin käsittääkseni sähkön vertailukohta olisi kuluttaja hinta eikä teollisuuden sähkö.

Koitin nopealla etsimisellä löytää vertailua EU tasolla (tai muulla) miten Suomessa hintataso sähkön kokonaishintaan vertailuu muualle. Vaan eipä sellaista tutkimusta tai vertailua löytynyt. Kaikki vertailut puhuivat vain sähkön hinnasta mutta mikään ei ottanut huomioon niin että mikä on kuluttajan kokonaishinta maittain (sis. Sähkö + siirto + verot).

Jos sellaisen tutkimuksen löydät joka osoittaa kokonais kustannuksien olevan edelleen Suomessa halpaa nimenomaan kuluttajalle.

Itse asuessani ulkomailla maksoin kyllä sähköstä hieman korkeampaa hintaa, mutta siellä ei tunnettu mitään siirtomaksua lainkaan joka teki siitä lopulta varsin edullista. Suomessa minun sähkölaskussani on noin 2/3 siirtoa.

Mikko Toivonen
Vastaus kommenttiin #10

Kokonaisuuden hallinta onkin se vaikeampi osa ihmisille. Helppoa on aina poimia jokin omalle ajatukselleen myötämielinen yksityiskohta tai "tilasto" kokonaisuuden osasta. Itse kirjoitan aina kokonaisuudesta ja vältän siksi käyttämästä tilastoja ja "tutkimuksia" referensseinä ja mieluummin kehotan ihmisiä näkemään, kuulemaan ja ajattelemaan itse, jos se olisi mahdollista!

Juha Kuikka
Vastaus kommenttiin #10

Tilastoja löytyy pilvin pimein. Alla olevassa linkissa EU:n tilastovertailu, jossa Suomi on keskitasoa. Nuo hinnat ottavat huomioon sekä varsinaisen sähkön myyjän veloitukset että siirtoyhtiön veloitukset. Siirtohinnathan perustuvat myös kulutukseen joka tapauksessa. Kyllä tilastot tältä osin ovat aina tehty vertailukelpoisiksi.

https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php?title=Elect...

Kun asuin aikoinaan Japanissa, niin näppituntumalta totesin, että sähkölaskut ovat yli kaksinkertiaset Suomeen verrattuna samalla kulutuksella.

Mark Andersson

Tuo taloususkovaisten kammotus, verotusaste, on todella huvittava, koska sen tutkimuksia raportoidaan vain yhden numeron, menojen perusteella.

Missään ei vaivauduta kertomaan sitä, mitä veronmaksaja saa verojensa vastineeksi. Ja mitä kaikkea hänen pitäisi maksaa omasta pussistaan jos verovaroilla ei sitä kaikkea kustannettaisi.