Keskiviikko 23.5.2018

Yllätys: Kiireisintä onkin tämän työnantajan hommissa

Jaa artikkeli:
Luotu: 
16.12.2008 11:11
  • Kuva: VR
    Kuva
    Valtion työntekijät kokevat, että kiire työpaikalla on lisääntynyt 2000-luvulla. Kuvassa VR:n veturikuski ja työhönopastettava.

Tuoreimman Tilastokeskuksen työolotutkimuksen tulokset ovat yllätyksellisiä. Tutkimuksen mukaan työelämän ongelmat ovat kasvaneet eniten valtion työpaikoissa. Muun muassa poliisit, postinjakajat ja veturinkuljettajat kokevat kärsivänsä nyt selvästi eniten henkilöstön vähyydestä, kun aiemmin kärjessä ovat olleet kuntien työntekijät.

Valtiolla työskentelevät kokevat, että työilmapiirin avoimuus ja kannustavuus ovat vähentyneet. Valtion työntekijät pelkäävät myös ennakoimattomia muutoksia nyt enemmän kuin työntekijät muilla sektoreilla.

Tilastokeskus on tehnyt jo kolmen vuosikymmenen ajan laajoja haastatteluihin pohjautuvia työolotutkimuksia. Suurimpia muutoksia kielteiseen suuntaan on, että 1980-luvun lopulta lähtien kiire ja epävarmuus ovat lisääntyneet.

Kiire, henkilöstön riittämättömyys, epävarmuus tulevaisuudesta ja avoimuuden puute ovat lisääntyneet varsinkin julkisella sektorilla. Kuntasektorilla kielteinen kehitys alkoi näkyä 1990-luvun lamasta alkaen, mutta uusimman tutkimuksen mukaan työelämän ongelmat ovat kasvaneet 2000-luvulla erityisesti valtiosektorilla.

Tutkimuksessa on kysytty, kokeeko työntekijä, että työpaikalla on henkilöstöä liian vähän työtehtäviin nähden. Tässä kuntien työntekijät ovat olleet selkeästi tyytymättömimpiä oloihinsa vuodesta 1990 lähtien aina tuoreimpaan kyselyyn, jossa valtion työntekijät ovat nousseet ohi.

Nyt valtion työntekijöistä peräti 29 prosenttia on täysin samaa mieltä siitä, että työpaikalla on henkilöstöä liian vähän, kun vuonna 1990 näin vastanneiden osuus oli 20 prosenttia.

Kuntasektorilla henkilöstön vähyydestä täysin samaa mieltä olevien osuus on kasvanut 18 vuodessa 25 prosentista 28 prosenttiin. Yksityisellä sektorilla vastaava osuus on noussut 13 prosentista 19 prosenttiin.

Yritykset: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Tartsan

Kuntien- ja valtion työntekijät ovat järkyttyneet siitä, että ovat kerrankin joutuneet tekemään työtä. Jos julkiselta sektorilta löytyy pari joukkoa, jolla duunia riittää (poliisi, jne...), niin ei se poista sitä faktaa, että suurin osa käyttää julkisella sektorilla työpäivänsä nenän kaivamiseen. Tämän olen todennut itse sivusta seuraamalla useamman kunnan- ja valtion puulaakin touhuja.

Yllätys(kö)?

Pitäisköhän valtiovallankin herätä asiaan? Vielä jokin aika sitten valtion "tuottamattomuusohjelmaa" perusteltiin mm. sillä, että työvoimaa olisi tarve siirtää yksityisen sektorin palvelukseen uhkaavan työvoimapulan vuoksi. Tilanne muuttui nopeasti, ja nyt tulee monelta taholta uutisia lomautuksista ja yt-menettelyistä, joten tuo peruste voitaneen ainakin hetkeksi unohtaa. Mielestäni tämän hetkisessä taloustilanteessa vastuutonta valtiolta, jos laittavat porukkaa ns. kilometritehtaalle.

Valtio tulee vielä säästämään itsensä kipeäksi, kun todelliset osaajat karkaavat muille työnantajille, paremman palkan ja jopa varmemman työpaikan perässä. Tämä koskee ainakin syvän osaamisen omaavia asiantuntijoita. Ja tuo vasta tuleekin aikanaan maksamaan paljon mm. hankinnoissa, kun valtio ei enää tilaajana omaa riittävää asiantuntemusta vaativissa hankinnoissa, ja on toimittajien myyntimiesten ja projektipäälliköiden vietävänä.

Valtiolla epävarmuus työn jatkuvuuteen ja sijaintipaikkaankin lisääntynyt huimasti. En sano, etteikö yksityiselläkin puolella voisi lähtö tulla muualle, mutta siellä päätöksissä haetaan ainakin kannattavuutta, eikö toimintoja viedä kauas alueellistamisperustein, kuten valtiolla toimitaan. Joten kiitosta vaan taas hallitus "hyvästä" työstä ;)

Vieras

Julkisella puolella, valtio, kunnat jne, työ voidaan jakaa karkeasti hallinto burogratiaan ja normaaiin laskutettavaan työhön. Ensin mainittua on Suomessa liikaa. Asukasmäärältään kymmenkertaiset maat pärjäävät saman suuruisella byrogratia-henkilökunnalla. Normaalista työstä taas puuttuu merkittäviä tuottavuus mittareita, mm.: kilpailu asiakkaista, kilpailu tuotteen hinnalla, kilpailu tuotteen laadulla ja kilpailu asakaspalvelulla. Kaikkialla tilanne ei ole aivan näin paha mutta esimerkkinä voi palauttaa mieleen vaikka postipalvelut. Ne toimivat nykyisin hyvin verrattuna ns. valtion aikaan. Jostain syystä henkilökuntakin on muuttunut ystävälliseksi.

Vierailija

"esimerkiksi Posti Oyj:n, joka on pilkottu ties kuinka moneen osaan. Tunnetuista ns. valtion firmoista luottaisin tavallisena kansalaisena kenties kaikkein vähiten Posti Oyj:hen, jolta luottamus on mennyt sen ns. omien työntekijöidenkin keskuudessa. Mielestäni postipalvelut ovat merkittävästi huonontuneet ja kuljetuskustannukset tavalliselle pulliaiselle lisääntyneet."

"Tavallinen rahvas mieltää VR:n yhä samaksi valtion puljuksi, joka se oli ennen organisaatiomuutoksia. Ja tämä entinen VR-putiikki olikin tavallisen rahvaan ystävä: tuttu ja turvallinen, kotoisa. Kalustostaan huolta pitävä."

http://chat.yle.fi/yleradio1/viewtopic.php?f=6&t=1959&start=150&st=0&sk=...

Matti O Koskela

Nyt kun näissä unelmahöttökeskusvirastoissa ei enää riitäkkään sosiaalinen keskinäinen toimistokuukkelina oleminen. Kun työnteko ja lapunkääntely edellyttääkin enenevässä määrin muutakin kuin katseella seuraamista, on parku melkoinen.

Tällaisen työnorjavalituskuoron henkitoreissaan touhuavan demarikapelimestarin kapula alkaa huolestuttavasti tippua hyppysistä.

Kun noin puolet palkkalistoilla olevasta väestä hoitaa tunnollisesti kaikki työt, on tällä toisella puolella, näillä kuukkeleilla nyt kova ja aiheellinen huoli tulevaisuudestaan.

Ps. Ensisijaisesti myös työtä ja toimintamallia pitää pitää järkeistää ja turha työ karsia pois. Vasta sitten voimme tarkastella resursseja oikealla tavalla.

Vieras

”Aivan ja tässä se ongelma piileekin, vähennetään ainoastaan työntekijöitä MUTTA ei karsista tehtäviä tai "järkeistetä niitä".

Tuottavuusohjelma on valtiolla aiheuttanut sen että nyt yhä pienempi määrä työntekijöitä tekee samat työt kuin ennenkin.

Työnmäärä on kasvanut huomattavasti ja valtion palkkausjärjestelmät eivät reagoi työn määrään, ainoastaan työn vaativuuteen (virkamies on velvollinen tekemään käsketyt työt) joka puolestaan aiheuttaa enevissä määrin työmotivaation hiipumista, työuupumusta, loppuun palamista ja siirtymistä yksityiselle sektorille helpomman työn ja paremman palkan perään.

Nettomaksaja

Valtion ja kunnan työntekijät kilpailevat, kumpi osaa antaa säälittävämmän kuvan itsestään. On kiire, on stressi, on kylmää ja palkkakin on ihan olematon. Mutta kun ruvetaan yhtiöittämään saatikka ulkoistamaan, parku on sydäntä särkevä. On se hirveetä, jos joutuu veronmaksajien kanssa samaan tilanteeseen, missä irtisanotaan ilman sen kummempia ohjelmia, ja alueellistaminen tarkoittaa Kiinaa.

Valtion virkamies

Kyllä täällä meillä ainakin on tehty ihan oikeasti työtä joka päivä viimeistään 1990-luvun lamasta alkaen. Kaikki raha kun on ollut kiven alla ja vähintään sisäisesti kilpailtua. Pahimmillaan meistä on täytynyt tulla jotain ihme superhessuja, jotka itse hankkivat rahoituksensa, manageeraavat projektinsa, suunnittelevat strategiansa ja siinä sivussa vielä koittavat tehdä sitä omaakin työtänsä - jos vain enää kerkiävät.

Tämänkin kanssa vielä voisi jotenkuten pärjätä, mutta jonkun kumman tehostamisvimman siivillä jokaiseen laitokseen on ammattitaidottoman ja ala-arvoisen johdon ympärille pesiytynyt leegio "muutosbyrokraatteja", joiden tehtävänä näyttää olevan kehittää sellainen organisaatio, jossa kaikki likenevä aika menee pelkkään papereiden pyörittämiseen. Siis sen sijaan, että talous- ja henkilöstöhallinto yms. tukisivat ihan oikean työn tekoa vaikkapa auttamalla projektien hallinnassa, ne keskittyvät laatimaan ennusteita, raportteja ja suunnitelmia - ja ovat vähän väliä vaatimassa meiltä sitä-sun-tätä raporttia ja mielellään viimeistään seuraavaksi aamuksi.

Jos valtiolla haluttaisiin oikeasti parantaa työviihtyvyyttä ja samalla tuottavuutta, niin ensiksi pitäisi vaihtaa kaikkien virastojen ja laitosten suosikki- ja puoluekirjamenettelyllä nimitetty johto päteviin ihmisiin. Samalla hallintobyrokraateista pitäisi potkia noin 80-90% pihalle ja lopuista ainakin puolet palauttaa takaisin projektisihteereiksi, matkalaskuntäyttäjiksi jne.

Vieras

"Jos valtiolla haluttaisiin oikeasti parantaa työviihtyvyyttä ja samalla tuottavuutta, niin ensiksi pitäisi vaihtaa kaikkien virastojen ja laitosten suosikki- ja puoluekirjamenettelyllä nimitetty johto päteviin ihmisiin. Samalla hallintobyrokraateista pitäisi potkia noin 80-90% pihalle ja lopuista ainakin puolet palauttaa takaisin projektisihteereiksi, matkalaskuntäyttäjiksi jne."

Olen tismalleen samaa mieltä. Ongelma muodostuu juuri siitä kilpailun puutteesta, koska harvan viraston suoritusta pystytään arvioimaan jossain niin konkreettisessa kuin rahassa (vrt. yritykset). Siksi keskinkertaiseenkin johtamiseen tyydytään ja tehostamista pitää hakea työntekijöiden vähentämisellä.

tartsan

"...Kaikki raha kun on ollut kiven alla ja vähintään sisäisesti kilpailtua. Pahimmillaan meistä on täytynyt tulla jotain ihme superhessuja, jotka itse hankkivat rahoituksensa, manageeraavat projektinsa, suunnittelevat strategiansa ja siinä sivussa vielä koittavat tehdä sitä omaakin työtänsä - jos vain enää kerkiävät..."

Oho? Joku virkamies on siis joutunut kohtaamaan sen, mitä yksityisellä puolella on tehty/tapahtunut kautta aikojen. Tervetuloa reaalimaailmaan.

Valtion virkamies

``"...Kaikki raha kun on ollut kiven alla ja vähintään sisäisesti kilpailtua. Pahimmillaan meistä on täytynyt tulla jotain ihme superhessuja, jotka itse hankkivat rahoituksensa, manageeraavat projektinsa, suunnittelevat strategiansa ja siinä sivussa vielä koittavat tehdä sitä omaakin työtänsä - jos vain enää kerkiävät..."

Oho? Joku virkamies on siis joutunut kohtaamaan sen, mitä yksityisellä puolella on tehty/tapahtunut kautta aikojen. Tervetuloa reaalimaailmaan.´´

Höpö, höpö - kun on seurannut yksityisen puolen yhteistyökumppaneiden menoa, niin aika vähän keskiverto valkokaulusduunari joutuu rahasta huoletimaan. Myynnin hoitavat yleensä ihan muut miehet - pienissä puulaakeissa monasti sen tekee firman johto, suuremmissa on taas ihan omat osastot sitä varten. Se tavallinen valkokaulusduunari voi ihan rauhassa paneutua omiin tehtäviinsä, jos vain firman kassassa on rahaa ja myynti vetää.

Ainoat yksityisen puolen hommat, joita voi verrata meidän kaltaisen valtionlaitoksen nykymenoon, löytyvät ehkä joista parinhengen konsulttitoimistoista, joissa joka jannun on jatkuvasti myytävä omaa takapuoltaan työpaikkansa säilymiseksi. (Toisaalta pikkufirmoissa ei taas ole valtion giganttista byrokratiakoneistoa kiusaamassa työntekijöitä...)

pulkkine

Himmeä komero kirjoitti:

"Heh heh! Jäit kiinni!
13:18 camera obscura
Siellä sitä lueskellaan työaikana Usaria ja kirjoitellaan pitkät puhinat saitille. Minnekäs se kiire katosi?"

Ruokatunti?

jp

universal

Tuohon tutkimuksen pitää kyllä suhtautua kriittisesti. Siinähän on kyse vain siitä miten työntekijät itse kokevat tilanteen. Siinä ei mitata esim. todellista työsuoritetta. On melko ymmärrettävää että nyt tuntuu kiireemmältä kuin ennen, kun tuottavuuteenkin on alettu kiinnittämään, ja aiheestakin, enemmän huomiota.

Siis tekevätkö valtion ja kuntien työntekijät enemmän töitä kuin yksityisellä puolella? En oikein usko että tekevät.
Tämä näkemys ei perustu tilastotietoon, vaan nähtyyn ja kuultuun.
Mielenkiintoista olisi tietää totuus esim. tehdyista työtunneista ,ja ylitöiden määrästä.

Mitään kilpailua ,ja sen mukanaan tuomaa tuottavuusvaadetta ei valtion ja kuntien työpaikoilla edelleenkään juuri ole. Valitettavasti.

Valtion virkamies

``Siis tekevätkö valtion ja kuntien työntekijät enemmän töitä kuin yksityisellä puolella? En oikein usko että tekevät.
Tämä näkemys ei perustu tilastotietoon, vaan nähtyyn ja kuultuun.
Mielenkiintoista olisi tietää totuus esim. tehdyista työtunneista ,ja ylitöiden määrästä.´´

Varmaankin todelliset ylitöiden määrät vaihtelevat virastoittain ja laitoksittain. Esimerkkinä kuitenkin kerrotakoon, että meillä ei ole tuntiakaan tilastoituja ylitöitä, koska ne ovat yksiselitteisesti kiellettyjä. Todellisuudessa ylitöitä tulee kuitenkin jatkuvasti, kun töitä ei enää yksinkertaisesti pysty suorittamaan virka-ajan puitteissa. Niinpä esim. yhdeltä kolleegalta nollattiin taanoin kulkujärjestelmästä 1600 tuntia (siis enemmän kuin yhden vuoden normaali työaika) eikä hän saanut niistä edes lämmintä kättä.

``Mitään kilpailua ,ja sen mukanaan tuomaa tuottavuusvaadetta ei valtion ja kuntien työpaikoilla edelleenkään juuri ole. Valitettavasti.´´

Höpöti, höö. Ainakin valtiolla yhä useampi homma perustuu projektikohtaiseen rahoitukseen, jota sitten haetaan kotimaisilta tahoilta, EU:lta ja ties keltä. Väittäisinpä, että yksityisen alan valkokaulusduunari ei pysty edes kuvittelemaan, millaisessa kansainvälisessä kilpailutusmyllytyksessä aika iso osa julkistasektoria on nykyään.

PS. meillä laskettiin joskus tämän kilpailutussysteemin järkevyys meidän osalta - tuloksena oli se, että 30% saadusta ulkoisesta rahoituksesta meni pelkästään rahoitushakemusten laatimiseen. Tehokasta, eikö?

Yöntutkija emeritus

Tilastokeskus kertoo tiedotteessaan: "Suurimpia muutoksia kielteiseen suuntaan on, että 1980-luvun lopulta lähtien kiire ja epävarmuus ovat lisääntyneet".

Jos jostain asiasta vakavissaan sanotaan sitä olevan enemmän tai vähemmän, tulee sen olla mitattua tietoa. Mittaaminen taas edellyttää yksiselitteistä määrittelyä mitattavasta suureesta (kiireestä).

Siis: mikä on se mitattavissa olevan kiireen määrittely johon Tilastokeskus perustaa väittensä ja onko jostain saatavissa keskenään vertailukelpoisia mittaustuloksia?

Vieras

..paitsi pitämään jääpuikkoa takapuolessa, kerrotaan.

En ole valtion töissä, joten en voi arvioida kuinka kiire ja stressi siellä nakertaa työntekijöiden terveyttä ja hyvinvointia, mutta on aivan turha edes verrata niitä hommia yksityisen sektorin töihin. Luulen - ja jopa tiedän, että yksi suurin stressitekijä meillä yksityisen puolen duunareilla, varsinkin tällä hetkellä, on sen tekemämme työn jatkuvuus. Tätä ongelmaa ei valtion ja kunnan virkamiehillä ole - määräaikaisia ehkä lukuunottamatta. Työt saattavat siis lisääntyä, mutta palkanmaksun keskeytymisestä ei ole vaaraa. Luulis olevan tyytyväisiä niiden siellä suojassa pahalta maailmalta, mutta vielä mitä - valittaa pitää.

Voi heitä!