Sunnuntai 20.1.2019

Kohusijoittaja Soros: ”Talousjärjestelmämme on täysin elvytyksen varassa”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
21.2.2009 09:32
  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
    Suursijoittaja George Soros.

Suursijoittaja George Soros pitää rahoitusmarkkinoiden kriisiä pahempana kuin 1930-luvun lamaa.

Itse asiassa Soros vertaa rahoituskriisiä Neuvostoliiton talouden romahtamiseen 1980- ja 90-lukujen taitteessa.

Sorosin mielestä investointipankki Lehman Brothersin konkurssi oli käännekohta, jonka jälkeen koko järjestelmä sortui.

- Me todistimme talousjärjestelmän romahtamisen. Järjestelmä on kytketty elvytyskoneeseen, ja se on vieläkin elvytyksen varassa, Soros kuvaili talouskriisiä lääketieteen termein Columbian yliopistossa New Yorkissa pitämässään puhessaan.

Hänen mukaansa taantuma syvenee edelleen eri puolilla maailmaa.
Yhdysvaltain keskuspankin entinen pääjohtaja Paul Volcker hämmästeli puolestaan sitä, että tuotanto supistuu useissa muissa teollisuusmaissa jo nopeammin kuin Yhdysvalloissa.

–En muista aikaa, jolloin tilanne olisi heikentynyt näin vauhdikkaasti ja yhtenäisesti kaikkialla maailmassa, hän sanoi samassa tilaisuudessa.

Volcker on nykyisin presidentti Barack Obaman talousneuvonantaja.

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

K-veikko

Se on kuitenkin kyltymätön ahneus mikä pitää talouden kasvu-uralla. Kun aina on pakko saada enemmän niin työ ja pääoma ohjautuu tuottamaan lisää ja lisää ...
Kansantalouden rakenteet tehdään kasvun varaan ja kaikki poliitikot laidasta laitaan julistavat kasvun / ahneuden evankeliumia. Jos talous kokee esim 30 vuoden nollakasvun niin eläkejärjestelmä ja monet muut talouden perusjärjestelmät romahtavat.

Muutos tapahtuu aina yht'äkkiä

Kun joki hakee uutta uomaa niin sen pinta nousee ja nousee kunnes vesi jostain äkkiä pääsee purkautumaan ja äkillisesti se jostain löytää itselleen uuden uoman johon vedet hallitsemattoman tulvan lailla syöksyvät. Hetken päästä uusi uoma on syntynyt ja uusi tasapainotila on syntynyt, mutta uuteen uomaan.
Sama pätee maailman talouteen. Hallittua muutosta ei ole olemassa.

Nykyisellä elvytyspolitiikalla yritetään väkisin pitää talous vanhassa uomassa. Mutta se ei tule onnistumaan. Romahdus tapahtuu sitten kun kaikki resurssit on käytetty vuotavan padon tilkitsemiseen ja vääjäämätön "uusi talousjärjestelmä" syntyy.
Silloin selviytyjiä ovat ne jotka "juoksivat vastavirtaan". Ne jotka säästivät kun kaikki muut elvyttivät ja tuhlasivat. Mutta helpompi tie on olla yhdessä väärässä kuin yksin oikeassa.

Ilkka Luoma

Velka syö huomista ~ luoden kiihkeyttä ja painetta liialliseen kulutukseen
[orig. 22.01.2008]

(Innokkaan näyttö- ja mukavuudenhaluiset amerikkalaiset söivät velaksi surutta huomisen - ostaessaan mm. liian arvokkaita asuntoja tuloihinsa nähden - nyt säädellään korkoja hallitsematta enää kierrettä)

[ ... velaksi otto syö aina huomisen tekemättömyyttä luoden painetta ennustettavuudelle. Velan vakuus on riippuvainen markkinataloudesta. Kysynnän hiipuessa vakuus alenee ja kierre epävarmuudesta alkaa - nyt elämme juuri siinä hetkessä. Velka ja korko vaatisivat täyttä ennustettavuutta, jos haluttaisiin suurta varmuutta huomisen syömisestä - ja tämähän on mahdotonta ... ]

Vanha sanonta kertoo velan veli ominaisuudesta sitä otettaessa, mutta velipuoleksi sitä maksettaessa. Luonnossa huomista syö ainoastaan ihminen - me keksimme velan kiihdyttämään kulutusta ja nopeuttamaan vuosien työt kulutettavaksi yhdessä hetkessä. Kiristykseksi syntyi samalla korko, joka eräissä uskonnoissa onkin kielletty kohtuuttomuutena.

Korko on taloustekijä, joka ei vaadi tekijältään konkreettista työtä elämisensä eteen. Korolla ei ole funktiota itse Maslowin tarvehierarkian alimmilla tasoilla. Korko on ilmiö istuskelemalla tehdystä työstä (olemmehan palveluyhteiskunta), jolla säädetään "etukäteen syömistä". Korko elää kysynnän mukaan. Korko on "laiskan ihmisen" työväline, jolla ei ole mitään tekemistä ympäristöönsä harmonisoituneen luonnon kanssa.

Säästäminen on tunnetusti velan vastakohta - sillekkin maksetaan korkoa, jotta "joutava raha" saadaan takaisin kulutukseen. Kansantalous perustuu kulutukseen ja tehdyn työn verotuksen jakamiseen sosiaalisesti siten, että kuluttamisen autuuteen pääsevät kaikki mukaan - hekin, jotka eivät varsinaista työtä tee.

Työ luo suoritteen ja suorite kulutustapahtuman. Velalla kulutamme huomisen työtä - entä jos työnteko estyy? Mikäli ostamme työhömme nähden liian kalliin asunnon 30 vuoden velalla ja siihen liittyvällä korolla - synnyttää se onnistumisen ja yrittämisen paineen. On suuri riski, että monet joutuvat myöhemmin turvautumaan mm. vanhempiensa perintöihin voidakseen ylihintaisen asuntonsa maksaa, jonka arvokin laskusuhdanteessa laskee. Mitä jää käteen? Valitettavan useasti kourassa on pelkkä velka ja siihen liittyvä korko. Viiveelle joudutaan vielä maksamaan rangaistusmaksu - joka johtui suurpiirteisyydestä tai toisessa laidassaan silkasta välinpitämättömyydestä.

Velka luotiin nopeuttamaan rahan eli ostovoiman kiertoa, sekä luomaan nopeamman työn ja kulutuksen intohimon. Ihminen oppi syömään "elämätöntä huomista" luottoarvona vakaa kyky tehdä työtä ja vakaa usko, että järjestelmää ei mikään horjuta. Turvamekanismeiksi luotiin vakuutuksia, joille laskettiin huomisen turvaa työesteiden ja palkansaannon estymisen varalta. Muualla luomakunnassa ei ole turvana muuta kuin jatkuva valppaus tehdä työtä ja syödä vain sen mukaan, mitä juuri sille hetkelle sattuu eteen tulemaan. Luonnossa ei syödä velaksi, ja siellä ei makseta "tekemättömästä työstä palkkaa korkona". Toisaalta sanotaan, että velka pitää virkeänä .-)

Luonnossa, niin ihmisillä kuin muillakin lajeilla, on on osin yksi yhteinen piirre - se on joukkoon kuuluvuuden turvaverkko, jossa ryhmään syntynyt/ valittu saa lauman suojan. Tosin tässäkin ihminen on urbanisaation kiihkeydessään luonut yksinäisyyden kerrostalokolot kennoiksi tuntematta "lähimmäistään" seinän takaa.

Velka ja siihen liittyvät parametrit loivat huomisen kiihtyvän syömisen, ja niin energian kuin materiaalisen käytön jatkuva kasvu loivat myös ympäristöllemme ne ongelmat, joissa nyt kahlaamme. Velka kiihdytti ostamisen, ja koko ajan kasvun uralle hoettu kulutus ja tuotanto söivät luonnon reaalielämän varat niukkuuteen - jota nyt voidaan kutsua mm. ilmastonmuutoksena ja ympäristön saastumisena.

Velka oli ahneen ihmisen väline saavuttaa sellaista, joka on muilta eliökunnan jäseniltä pois. Ilman velkajärjestelmää yhteiskuntamme kulutuskiihdytys ei olisi koskaan toteutunut - rytmi olisi ollut hitaampi - siis suhteellisena aikailmaisuna. Hitaampi rytmi olisi ylläpitänyt aktiivisempaa ja osallistuvampaa elämää yllä, tosin ehkä lyhyemmän ajan. Luonnossa eläimet ovat tarkoitetut aktiivisiksi koko elämänsä ajaksi.

Yhdellekkään muulle eläinlajille ei tuoda ruokaa valmiiksi pöytään. Vain kasvatusvaiheessa elämän energia kannetaan suun eteen. Ilmaisen ruoan aikajakso on kutistettu minimiin ja "karkoitus" tapahtuu heti, kun kyky selviytymiseen ja suvunjatkantaan on olemassa. Eläinkunta ei tunne velkaa - eikä korkoa. Me söimme velalla ongelmat itsellemme - muuttaen ympäristön, niin meille kuin muillekkiin - liian nopeasti. Suurin velkamme on maksamaton velka ympäröivälle luonnolle - tähän velkaan on syntymässä vastuunkantoa suorassa kansalaistoiminnassa - arvomaailmakin voisi muuttua...

Pikkupiikki:
Miksi muuten Kemijärvi-liike StoraEnsossa ei tarkastele omia aiheuttamiaan työkustannuksia, kun yhdistystoverit Saksassa [Nokia-Bochum] vapaaehtoisesti tekevät kustannusehdotuksiaan työnantajalle - meillä vain puuhaillaan boikottia Nokiaa kohtaan...?

Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.blogspot.com

Kuvakertomus mielipidekirjoitukseen-
[kuvia saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä - copyright by Ilkka Luoma 2007 - kuvauksiin saatu lupa Suomen Pankista - tutustumiskäynnin yhteydessä]

Kuva 1
--- http://www.panoramio.com/photo/7291309 ---

Teksti
Näkeekö tavallinen kansalainen huomisen synkkänä? - Ainakin suurvelalliset ilman odotettavaa suurperintöä saattavat olla vaikeuksissa, kun vakuusarvot laskevat ja yllättävä ongelma kohtaa työelämässä. Suomen Pankin sisäänkäynti.

Kuva 2
--- http://www.panoramio.com/photo/7291335 ---

Teksti
Asuntojen ja taulujenkaan arvot eivät loputtomiin kasva - jossain vaiheessa tulee putous, onko se nyt alkamassa? Lietsominen on turhaa, turhaa ei ole sen sijaan se, että katsoo likviditeettinsä olevan huomennakin turvattu, ... työllä. Kiinteä maalaus Suomen Pankin seinällä - ei ole myytävänä. Olisiko Suomen Pankki kansalaisen pankki antamassa ymmärrystä sille, kuinka velkaa otetaan ja kuinka sitä hoidetaan.

Kuva 3
--- http://www.panoramio.com/photo/7291356 ---

Teksti
Alussa tehtiin työtä reaaliajassa, ja saatiin "palkkakin" reaaliajassa. Suomen Pankin sisäänkäynnin perillä tukkijätkä tekee työtä uitolla (taideteos peräseinällä) - Velka ja korko tulivat paljon myöhemmin - tästä alkoivat kiihdytys kulutukseen, niin henkiseen, materiaaliseen kuin ympäristölliseen kulutukseen. Velka on huomisen syömistä ilman vastinetta.

Kuva 4
--- http://www.panoramio.com/photo/7291419 ---

Teksti
Suomen Pankki: Ikkuna täynnä työtä - ennen tehtiin työ, saatiin palkka, pantiin "sivuun" - rakennettiin torppa. Elettiin reaalielämää, niin ajassa kuin kulutuksessa. Nyt söimme huomisen ympäristön itsellemme vahingoksi. Miksi kiihdytimme tälläiseen vauhtiin? - huomenna maksamme velkaa.

Ahertaja

Soros vertaa rahoituskriisiä Neuvostoliiton talouden romahtamiseen 1980- ja 90-lukujen taitteessa. Selviytyikö Venäjä taloutensa romahtamisesta raaka-ainevarojensa ansiosta. Kaikilla mailla ei ole sellaisia luonnonvaroja kuin Venäjällä. Selviytymiseen tarvitaan muita keinoja. Kaikkialla oleva uusiutuva luonnonvara on ihmiset. Ihmistyö olisi otettava käyttöön. Nyt tehdään juuri päin vastoin, ihmiset jätetään hyödyntämättä, työtön ei hyödytä ketään.

Ilkka Luoma

Globalisaatio nykyihmisen lailla kuluttaa luonnon ja ihmisen loppuun?
[orig. 16.09.2007]

(Helsingin Sanomat julkaisi globalisaatiosarjan lukijoilleen - oliko siinä otettu huomioon kaikki tekijät, jäi lukijoiden pohdittavaksi)

[ ... maapallolla on tavarankuljetuskontteja n. 30 miljoonaa kappaletta, 80% niistä tekee vuodessa n. 10 matkaa. Kontti standardoi kulutusyhteiskunnan. Valtavat konttirivistöt kertovat omaa maapalloistumisen kieltä siitä missä kauppa käy ja missä ei. Kontit kuljettavat kaiken sen globalisaatiovirran, jota markkinatalous rajattomana ruokkii ... ] -- YLE-ajankohtaisohjelmisto 09.2007

Maapalloistuminen on viha ja rakkaus. Mellakat eri puolilla maailmaa lisääntyvät - tavalliset heränneet ihmiset käyvät omaa sotaansa hillitäkseen markkinarahan otetta ja tavallisen työn karkaamista minne milloinkin halvimmuuden mukaan. Globaalitalous kilpailuttaa valmistuksen hengästyttäen ihmiset talous- ja työjuoksuun, jossa harmonian tasapaino työn ja vapaa-ajan välillä järkkyy.

Vihaa globaalitalous aiheuttaa maattomuudessaan, tehokkuushaennassaan miltei ilman ympäristöarvoja sekä ihmisten muuttumisena pelkiksi panosnappuloiksi markkinatalouden kiertorattaisiin. Ärtymystä herättää myös rahavirtojen karkaaminen ylikansallisiin järjestelmiin, joissa osto- ja näyttövoima kanavoituu ohi kansalaisvaltioiden tulontasausjärjestelmien.

Pelastusta globaaliudesta haetaan uskoen sen hiljalleen tasaavan maapallisesti tuloeroja köyhien ja rikkaiden välillä. Maapalloistumisen uskotaan myös tehostavan hyötysuhteita ja logistiikkaa siten, että turhaa kulutusta vältettäisiin. Globaalitalouden kilpailun uskotaan tuotekehittävän entistä parempia ja sopivampia tuotteita sekä systeemejä, erikoistuen kullekkin alueelle osaamis- ja ahkeruusresurssiensa mukaisesti.

Ihminen elää vastoin luonnon globaaliutta kasvavassa kulutuskierteessä. Mikäli teoriassa tarkastellaan tilannetta, jossa kaikilla ihmisillä on sama ostovoimakyky kuin meillä suomalaisilla, on maapallo globaalisti tuhon oma. Globaalitalous kehittää nimenomaan järjestelmiä, joissa maa toisensa jälkeen kykyjensä puitteissa saavuttaa länsimaalaista kulutustasoa.

Maapalloistumisessa kommunikointi tehostuu, kansalliset rajat hämärtyvät ja henkinen kilpailu kiristyy. Globaalius toteutuu parhaimmillaan kun tietoliikennejärjestelyt ovat hermoverkon lailla ulottaneet päätteensä kaikkialle. Yli maapallon ulottuva hermoverkko on ihanteellinen maali ja tuhoamisen kohde globaaleihin systeemeihin kyllästyneille ihmisille.

Verkottunut talous keskitettyine ja hajautettuine tuotantosysteemeineen imee tyhjäksi alueet toisensa jälkeen siirtyen aina sinne, missä on tuloslaskelmallisesti halvinta valmistaa ja lyhintä kuljettaa itse ostotapahtumaan. Näin tuotanto keskittyy kausittain; nyt on menossa Kiinan "voittokulku". Kiinasta on syntynyt maapallon liukuhihnatehdas. Investoineet maat saivat voitot ja kiinalaiset saivat työn ja ympäristöongelmat. Kiinan jälkeen "odottaa vuoroaan" uusia maita loputtomaan maapalloistumisen kiertokulkuun. Tosin Kiina saattaa nähdä meille tyypillisen markkinatalouskehityksen pidemmällä jänteellä eri tavoin kuin me?

Pahin koko maapalloa kohtaan osoittava uhka on globaaliuden tavara-, materia- ja energia- kuin työvoimavirtojen kasvu yli luonnon luontaisen uudistumiskyvyn. Ihminen on verkottamassa vuosimiljoonaisen luonnon kulutuksen tilanteeseen, jossa huippuun viritetty tuotantokoneisto imee vuosimiljoonaiset voimavarat tyhjiin. Vastoinajattelijat perustelevat hyötyinä globaaliudesta syntyvän verkottoituneen suunnittelun ja tuotekehityksen avulla luontuvan "loputtoman energialähteen ja ikuisen materiakierrätyssysteemin".

Emme ole huomanneet, että ympärillämme oleva ihmisetön luonto on elänyt globaaliudessa jo vuosimiljoonat. Koko eliösysteemi kerää oman globaaliuden läheltänsä menemättä "merta edemmäksi kalaan" - syöden, kuluttaen ja jätökset jättäen aina välittömälle kulkuradalleen. Eläin- ja kasvikunta säätää "tahtomattaan" itseään olemaan osa todellista verkostoitumista.

Todellinen globaalius jakaa maapallollisesti energian käytön ja materiamuutokset aina suhteessa kunkin lajin kokonaisbiomassaan eli biovaikutteeseen. Ylitämme huimasti "meille säädetyn" energiankäytön ja materiamuutosten määrän ylläpitäessämme omaa biovaikutettamme, "hyvinvointiamme" --- seuraukset näemme jo nimenomaan meillä länsimaissa.

Herkkyys havaita luonto ympärillämme voisi tuoda uusia keinoja ymmärtää, mikä on meille "säädetty" määrä elinvoimaa. Näin pujahtaisimme juuri siihen harmoniakoloon, mikä vuosimiljoonaisessa kehityksessä kullekkin on säätynyt ja järjestynyt - toisien lajien luonnollisesti tuhoutuessa ja toisien menestyessä - taistelu käydään omin, ei lainatuin "asein".

Ilkka Luoma

http://ilkkaluoma.blogspot.com

...........................................

Kirjoitukseen liittyvä kuvakertomus-
( kuvia saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä, copyright by Ilkka Luoma 2007 )

Kuva 1
--- http://www.panoramio.com/photo/4667216 ---

Teksti
Sanotaan, että tuli on hyvä renki, mutta huono isäntä. Mitä on globalisaatio, jossa ihminen tavoittelee helpommalla enemmän ja nopeammin. Tuli polttaa, niin polttaa maapalloistuminenkin luonnon voimavarat nopeammin kuin ne uudistuvat.

Kuva 2
--- http://www.panoramio.com/photo/4667244 ---

Teksti
Auringon lasku puhtaassa ympäristössä Puruvedellä Pohjois-Karjalassa. Päivän- ja ihmiskunnan lasku lankeaa liikakuluttamisesta, mikä globalisaatiossa kiihdyttää viimeisen illan laskua. Luonnossa vuosimiljoonia vallinnut harmonia pirstoutuu maapalloistumisen myötä, koska ihmis-, tavara- ja ostovoimavirrat kiihtyvät ruokahalumme kasvun yhteydessä.

Kuva 3
--- http://www.panoramio.com/photo/4667287 ---

Teksti
Savonlinnan torilla oli saatavana lähialueellista käsityötaitoa paikallisille ja vähän kaukaisemmillekkin kuluttajille. Oliko lanka suomalaista, jäi tietämättä. Globalisaatiossa hyödykkeet tehdään siellä ja täällä kustannuksien tarkassa valvonnassa - ja ne eivät tunne rajoja eikä liian pitkiä matkoja, kunhan taloudellisuus ja voitto maksimoituvat.

Kuva 4
--- http://www.panoramio.com/photo/4667324 ---

Teksti
Paikallista ruokaa paikallisille ihmisille, paitsi sivusta kurkistavat keltaiset paprikat, jotka tuodaan Hollannista. Kaukaisimmillaan Suomeen tuodaan kiivejä Uudesta-Seelannista - onko maapalloistumisella mitään rajaa - ei ole, sillä markkinatalous suosii tehokkuutta, hintaa ja voittoja. Eläinkunta ottaa aina ruokansa ja jättää "päästönsä" kulkureittiensä varrelle, menemättä merta edemmäksi kalaan.

Kuva 5
--- http://www.panoramio.com/photo/4667350 ---

Teksti
Savonlinnalainen innovaattori ja keksintömies Markku Sihvonen kehittelee suomalaisille kalastajille suomalaisia ideoita parempien ja varmempien kalastuspäivien luomiseksi. Globalisaatiossa maapalloistuu eriytyvä tuotekehitys siellä, missä mikäkin parhaiten osataan, näin syntyvät samalla riippuvuussuhdeverkostot. Masi ei halunnut - ainakaan vielä - ajatella, että hänen uistimiaan olisi kaupattu maille vierahille. Masi keskittyy tarjoamaan kotimaan markkinoilla kotimaisille kalastajille toiveita suuremmista kaloista helpommin ja nopeammin.

Kuva 6
--- http://www.panoramio.com/photo/4667384 ---

Teksti
Ihmiskunta kasaa näyttämisen halussaan paineita itselleen ja luonnolle. Jatkuva kasvu tukee globaalia taloutta, kunnes voimavarat ovat loppuun kulutetut. Hartiamme eivät kestä kaltaisemme kulutuksen leviämistä ympäri maailman. Meidän on osattava puolittaa kulutuksemme, jotta yhteisiä varoja riittäisi muillekkin, ...edes osaksi.

Kuva 7
--- http://www.panoramio.com/photo/4667425 ---

Teksti
Markkinatalous on mainontaa ja globaali maailmantalous on kontteja täynnä markkinatalouden tavaroita matkalle jonnekkin. Kontit muuttivat kaupan, --- maapallolla seilaa 30 miljoonaa konttia satamasta toiseen. Logistiikka ja standardointi luotiin edistämään tehokkutta ja hyötysuhteita aloittaen kierteen, jonka toisessa päässä siintää globaali entropia ja kaaos.

Sent:
Cc: [email protected] ; [email protected]
Sent: Sunday, September 16, 2007 12:10 AM

Ilkka Luoma

(Uutisia värittää kiihtyvä kulutuksen tiukkeneva jarrutus - kulutusväsymys seurailee salaperäisesti ympäristön ylisyömisen tunnuslukua)

[ ... aina elo-syyskuun vaihteessa on uutisoitu ihmiskunnan syöneen ympäristön biokasvun jo koko vuoden kasvumäärän osalta - syömme syyskuusta lukien varantoja, jotka eivät enää uusiudu. Ihmiskunta siirtää omiksi haitallisiksi ylivarannoiksi tuon etukäteensyönnin, jota velanotoksi kutsutaan ... ]

Kuilu elämisen- ja elintasossa on revennyt eri puolilla maailmaa. Alikehittyneiden maiden vastarekyyli latautuu huolestuttavaa vauhtia. Vähäosaisten uskoon turvautuminen ajaa ihmisiä epätoivoon ja tekoihin, joissa ylensyöneet joutuvat maksumiehiksi. Olemme syöneet itsemme suhteessa ympäristöömme epätasapainoon suhdeluvulla 4/12 eli 33%.

33 prosentilla olemme ylittäneet ympäristön tuotantokyvyn, jo useita vuosia. Söimme koko maapallolle varatun biologisen kasvun velaksi muille - lapsillemme ja heille, joilta puuttuvat lähes kaikki, paitsi usko johonkin. Globaali maailmantalous reivaa nyt maagisesti tuolla 33 prosentilla vähennystä - se tarkoittaa nimenomaan läntisen kulutuksen pienentämistä tuolla samalla prosentilla.

Jos tutkimme uutisointia ja laskemme irtisanomiset, lomautukset, lyhennetyt työviikot, ennenaikaiset eläkkeet ja tuotannosta tipahtamiset - seuraa tätäkin lopulta tuo maaginen 33 prosenttia. Elimme välittämättä muista ja ympäristöstä. On maksun aika. Kustannuksina ovat uudet läntiset elintasosairauksien hyökyaallot. Mielenterveys järkkyy ja yltäkylläisyys ajaa terveyden- ja sairaanhoidon kustannukset huimaan kasvuun. Söimme mm. liian usein itsemme ohi viimeisenkin vyönsoljen reiän.

Ympäristö osaa vastata omalla evoluutiolla. Luonto laittaa jarrut päälle. Ihminen itse on osa luontoa. On helppo ennustaa, että läntinen markkinatalous kohtaa noin 33 prosentin kulutusvähenemän. Ihmiset itse käyvät omaa ylikulutustaan vastaan. Väsyimme ostamiseen. Onko palkkojakin reivattava tuolla 33 prosentilla - kädenojennuksena heille, joilla ei ole kuin 1/33 osa siitä mitä meillä?

Jos seuraamme lähimmäisiämme, väheneviä työtovereitamme ja naapureitamme, huomaamme, että kulutusväsymys iski käsijarrut päälle. Nyt reivataan ostamista, käytämme tarkemmin väheneviä varantoja, kulutamme vähemmän, vaikka onneton kulutuskehoituksen mainosaalto kantaa korviimme kehoitusta liittyä kassajonoihin.

Emme liity kassajonoihin, vaan useat ovat jo liittyneet ruokajonoihin. Ihmiset löytävät kulutettavaa vähemmästä, pienemmästä ja säästeliäämmästä. Nyt keräämme alitajunnassamme sitä 33 prosentin varantoa, jonka ylisyöntinä ympäristöltämme "varastimme" huomisen velaksi huimalla korolla. Tämä velka erääntyy lapsillemme. Olemme perintömme siemenet jo jakaneet.

Herääminen alkoi nopeammin kuin ymmärsimme. Teollisuus ja kauppa tulevat laittamaan ihmisiä tuolla samalla prosentilla ulos lopullisesti tai väliaikaisesti. Herää kysymys, mistä tuo ymmärryksen aalto on alkanut. Mistä alkoi väsymys kuluttamiseen. Oliko se itsesuojeluvaisto, joka heräsi yhteydestä luotoon, joka lähetti meille salaperäisen impulssin laittaa jarrut päälle.

Ihmiskunta ei ole koskaan osannut selittää yhteyksien, vuorovaikutusten hermoratojen ja biosfääriviestityksen saloja ja kaavoja. Ihmiset eivät ole edes ymmärtäneet, mikä tehtävä on bakteereilla ja viruksilla 1/. Olisiko mahdollista, että lopullinen 33 prosentin sääntö kerää nyt voimia ja tulee eliminoimaan tuon jo laskemamme ympäristön ylisyönnin 33 prosentin osalta. Mikä salaisuus perustuu tuohon suhdelukuun?

Joka tapauksessa on selvää ja faktaa, että jarrut ovat päällä ja varannot keräävät nyt voimia. Jokainen vähennetty ympäristön kulutuskysyntä lisää luonnon voimavaroja palautettaessa tuo tasapaino, jossa vuotuinen syönti ei ylitä vuotuista kasvua.

Miljoonien vuosien aikana biosfääri 2/ on kasvanut ja varastoitunut - nyt kulutustäyteinen markkinatalous syö tuota varantoa. Ylitimme rajat ja ympäristön vastaisku on käynnissä. Olemme itse osa tuota vastaiskua ja se on meneillään oleva vähennyskampanja. Nyt luovumme kaikesta kuluttamastamme juuri tuon 33 prosentin osalta. Mikä tehtävä on lopulta "hydro- ja biosfäärin käyttöjärjestelmän *) ohjaamilla" viruksilla ja bakteereilla?

Mihin tasapainoon luontainen evoluutio lopulta pyrkii?

*)
Käyttöjärjestelmälle voimme antaa kukin sen nimityksen, mikä tuntuu uskomusjärjestelmissämme luontevimmalta - usein se liittyy uskontojen filosofiaan, koska rasittavilla todisteteemoilla ei tarvitse näin rajallista käsityskykyämme rasittaa.

1/
Linkit kirjoituksiin:
Pohdintaa loputtomuudesta ja olemattomuudesta
--- http://ilkkaluoma.blogspot.com/search?q=Pohdintaa+loputtomuudesta+ja+ole... ---
Virukset ja bakteerit
--- http://ilkkaluoma.blogspot.com/search?q=virukset+kilpajuoksevat ---

2/
Biosfääri [Wikipedia]
--- http://fi.wikipedia.org/wiki/Biosf%C3%A4%C3%A4ri ---

Ilkka Luoma

http://ilkkaluoma.vuodatus.net
...

Mielipidekirjoitukseen liittyvä kuvakertomus~
[ kuvia saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä - Copyright by Ilkka Luoma 2007 ]

Kansio
Ulkona markkinataloudesta - vai eikö sittenkään?
--- http://www.kuvaboxi.fi/julkinen/27jia+ilkka-luoma-ulkona-markkinataloude... ---
...

Sent:
Cc: [email protected] ; [email protected] ; [email protected] ; [email protected] ; [email protected] ; [email protected]
Sent: Wednesday, February 11, 2009 9:51 PM

TKo

Hämmästyttää suuresti kuinka talousviisaat eivät ole osanneet tai halunneet kertoa tulossa olevasta suuresta lamasta. On totta, että laman alkamisen tarkkaa ajankohtaa ei voi kukaan ennustaa. Mutta on ollut olemassa päivänselvät merkit ja tilastot siitä, että maailmantalouteen on kertynyt vuosikausia ilmaa kiihtyvällä tahdilla, ja sen on jossakin vaiheessa pakko purkautua. Myös talouden ilmapiiri on kertonut täysin epärealistisista asenteista.
Nassim Nicholas Taleb kertoi jo monta vuotta sitten teoksessaan Musta joutsen, minkälainen pommi on ladattu amerikkalaisiin roska-asuntolainoihin.
Nykyisen laman alkaminen on ollut luettavissa jo puolitoista vuotta sitten kullan hinnan kehityksestä. Elokuussa 2007 alkoi kullan hinta nousta huimaa vauhtia. Silloin olivat liikkeellä tosipelurit. Paperiin sijoitetut varat piti saada parempaan turvaan. Viimeistään parin kuukauden kuluttua piti jokaiselle olla selvää, että tämä ei ollut mikään tilapäinen hintatason heilahdus. Kullan hinnan nousua jatkui puoli vuotta. Sitten alkoi hinta hiljalleen laskea. Pelurit odottivat varmempia merkkejä siitä, minkä sortin lama on tulossa. Viime syksynä lähti kullan hinta taas reippaasti nousemaan, ja se on jatkunut siitä asti. Tosipelurit ovat taas asialla. Nyt varaudutaan pitkään ja syvään lamaan.

Ilkka Luoma

[orig. maanantai, joulukuu 24, 2007]
Taloudessa tapahtuu - kulutamme, säästämme ja jälleen tuhlaamme

(Eduskunnassa valtiovarainministeri antoi puutarhurin ohjeita kuinka vaalitaan kasvua, kysynnän kukintaa ja markkinoiden lannoitusta - Katainen asialla)

[ ... Suomen Pankki julkaisee juuri ennen Joulua erikoisnumeron talouden indikaattoreista - mukana on stressimittaria, kotitalouksien ylivelkaantumista ja kansantalouden pyörintää - mennäänkö yli- vai alikierroksilla ... Euro&Talous - rahoitusjärjestelmän vakaus, erikoisnumero 2007 ... ]

Suomen Pankki julkaisi poikkeuksellisesti varoituksen sanat kotoa ja maailmalta. USA:n asuntoroskalainat, ylivelkaantuneet suomalaiskodit, pienenevä vientiylijäämä ja työllisyyden hiljalleen romahdus bulkkituotannon siirtyessä kehittyviin uusiin halpatyövoiman maihin keskelle jättiläismarkkinoita - vaikka Suomessa nyt puhutaan jo työvoimapulasta!

Yllättäen suomalaisista kotitalouksista on täysin ilman velkaa 43%. Hälyttävää on se, että viidennes kotitalouksista kantaa 80% koko velkataakasta. Tutkimusten mukaan tuossa viidenneksessä on paljon paremmin toimeentulevia, siis hyväpalkkaisia kansalaisia. Meitä suorastaan opetetaan ottamaan lainaa.

Suomi on nostanut palkkamaltilla historiansa suurimmat vaihtotaseylijäämät [2003: 10% BKT:sta]. Suomalainen insinöörityö on mennyt hyvin kaupaksi. Osaamista on riittänyt ja kysyntääkin toistaiseksi. Käyrä on kuitenkin selvä - ylijäämä laskee koko ajan [2006: 5% BKT:sta]. Tänä syksynä nostimme palkkamme uudelle tasolle. Seuraavaksi nousevat hinnat, ja sitten laskevat velkamme vakuudet - siis asuntojen arvot. Katto tuli vastaan.

Kuluttaa voi määränsä - nyt valtaa hengenahdistus. Kotiin ei mahdu enää tavaraa, esineitä, krääsää, laitteita ja sähköä kuluttavia helpokehyödykkeitä vailla todellista hyötykäyttöä. Ihminen on kuluttamassa maapallonsa loppuun. Jännityksellä odotetaan onko Lapissakin ennätysjoulu - Joulu lämpöaalloilla - onpahan porojenkin helpompi kaivella jäkälänsä, ... ellei jääpeite yllätä.

Suomen Pankki yllätti julkaisemalla markkinatalouspankkien stressimittarit. Käyrät ovat mielenkiintoisia - 1992 pankit olivat lähimpänä konkurssiaan [lukuarvo 0,7], nyt ennustekäyrä lähenee noita "stressantuneita" lukuja [4] - vielä vuonna 2005 se oli 6. Korot nousevat, haetaan lyhennysvapaita ja neuvotellaan nousevissa koroissa. Mikäli asuntojen tasearvo laskee voimakkaasti, veloilta katoaa vakuusarvoa ja vaje on täytettävä jostain. Pitääkö peliin ottaa jo etukäteen muhivat ennätysperinnöt?

Suomalaiset ovat saaneet jo näitä ennätysperintöjä. Valtio poistaa edukseen perintöverot, koska noilla perinnöillä osa kansalaisista selviää velkakuopastaan, kun vakuusvajetta ei voida muualta täyttää ja näyttötalouskulutustakin pitäisi jatkaa. Seuraava sukupolvi saakin sitten vielä suuremmat perinnöt. Hyvä näin, sillä valtio ei jaksa huolehtia huomisen hyvinvointilaskusta - joudumme siihen kuuluisaan "omaan otsaan tuulee" -puhuriin.

Kilpailukyky on vientiriippuvaiselle Suomelle hyvinvoinnin lähtökohta. Palkkamaltti takasi kilpailukyvyn - nyt ulosmittasimme tuon tupo-konsensuksen. Ruotsissa EY-tuomioistuin hylkäsi Ruotsin LU:n [SAK:n vastine] valituksen latvialaisten hyväksymättömästä työehtosopimuskäytännöstä - se merkitsee, että nyt EU-alueella saa tehdä työtä toisen maan jollekkin edullisemmalla työehtosopimuksilla.

EY:n innoittamana palkat tulevat laskemaan, koska verestä työvoimaa saapuu mm. Puolasta, Latviasta ja Liettuasta. Saattaa kuulostaa kornilta, mutta tuo EY-tuomioistuinpäätös voi pelastaa ylivauraat ja ylipalkkaiset Pohjoismaat kiihtyvästä kustannuskilpailupaineesta. Palkkamme lähtevät laskuun - entä kuinka käy ylihintaisten asuntojemme velat; lyhennykset ja korot. ei hätää - perinnöt tulevat apuun ja hätiin

Olisi muistettava, että asunnoissa muhiin ylihintakriisi - perinnöt ovat suurelta osin asuntoja, mökkejä , tontteja ja halpenevia autoja. Saattaa olla, että perintöjen reaaliarvo ei olekkaan viiden vuoden päästä tämänpäiväinen. Perinnöillä ei järjestelläkkään ylisuurien lainojemme vakuuksia, vaan jää vaje. Asuntokierre onkin näin valmis heidän kohdalta joilla on liian suuret asunnot, velat ja niiden hoitokulut.

Markkinatalouslaki on mielenkiintoinen asia - se vaatii aina ostajan - entä kun kansakunta huomaa, että ylikulutus tuhoaa vauhdilla ympäristöä ja vetää "liinat kiinni" - ei olekkaan riittävää kysyntää, jälleen talouskierre alas on valmis.

Suomen Pankki otti talousinformaatiovastuun käsiinsä ja kirjoitti julkisen salaisuuden esille suurella ammattitaidolla, luvut, ennusteet ja perustelut ovat huolella laaditut - Suomi on aloittamassa laskukierteen. Varoitus on annettu. Aikoinaan edellisen laman valtiovarainministeri loikkasi sopivasti Brysseliin ja palasi viisaampana ja kokeneempana varoittamaan nyt siitä, mikä jäi 1980-90 lukujen taitteessa tekemättä. Katainen on yrittänyt varoittaa...

Kts. lainaukset: --- Euro&Talous 3-2007 ja erikoisnumero 2007. http://www.suomenpankki.fi Korkeatasoiset lehdet voi tilata Suomen Pankista: [email protected]

Ilkka Luoma

---------------------------------------------------------------

Mielipidekirjoitukseen liittyvä kuvakertomus-
(kuvia saa käyttää vapaasti kirjoituksen yhteydessä - copyright by Ilkka Luoma, 02.lokakuuta 2007)

Kuva 1
--- http://www.panoramio.com/photo/6554533 ---

Teksti
Kansalaiset ovat heränneet huomaamaan ympäristön tilan vaikutukset myös omaan hyvinvointiin. Luontorenesanssi saattaa intohimoistaa "kuluttamattomuuden" aikakauden - hylkäämme näyttötalouden ja valitsemme ympäristöllisen huomioimistalouden.

Kuva 2
--- http://www.panoramio.com/photo/6554560 ---

Teksti
Erkki Liikanen, ent. Brysselin komissaari palasi Suomeen Suomen Pankkiin varoittamaan ja neuvomaan mihin liiallinen kulutus johtaa. Kuinka oli silloin kun herra Liikanen oli meillä valtiovarainministerinä?

Kuva 3
--- http://www.panoramio.com/photo/6554580 ---

Teksti
Tavallinen veronmaksaja katselee upeasti entisöityä Suomen Pankkia - mitä tämä laitos tekee huomenna? Suomen Pankki voisi olla kansalaisten oma pankki hillitsemässä yritystoimintaa harjoittavien pankkien "villiä" menoa. Uudessa talousajattelussa korko saattaa kokea yllättävän loppukeskustelun.

Kuva 4
--- http://www.panoramio.com/photo/6554602 ---

Teksti
Suomen Pankissa oli 2. lokakuuta 2007 avoimien ovien päivä tavallisille kansalaisille. Rakennus oli komea, mutta mitä muuta se tekee huomenna kun ottaa vastaan vanhoja markkoja ...? No, neuvojapa tietenkin - kansalaisten omasta kansantaloutta vaalivasta pankista..

Kuva 5
--- http://www.panoramio.com/photo/6554636 ---

Teksti
Tukinuittoa, rehellistä käsityötä, kulutus oli kohdallaan, tukkijätkät olivat harvemmin ylen syöneitä - he kuluttivat aidosti, siis kaloreita. Henkisyys lähtee fyysisyydestä. Suomi rikastui metsästä, terva, sahat, vaneri ja paperi, ... entä huomenna kun suuria paperikoneita siirretään Kiinaan? Kuinka käy huomisen suomalaisen rock´roll? Lasimaalaus Suomen Pankissa.

Kuva 6
--- http://www.panoramio.com/photo/6554652 ---

Teksti
Suomen Pankin pääaula - upeaa entisöintiä. Nyt Suomella menee lujaa, ainakin näyttötaloudessa, jossa oravana juoksemme pyörässä, jonka laakerit ovat jo öljystä kuivat. Valoa on, mutta silti täytyy kysyä, onko kulutusjuhlatunnelin päässä valoa? Valaistu ymmärryksen tie johtaa ympäristöön, joka ruokkii kaikki tavallansa ja tasapuolisesti eläinkunnan kilpailulakien mukaisesti.

Hans E Hagman

Sijoittaja Soros kuuluu itse siihen joukkoon, joka on edesauttanut vuosia talousjärjestelmän sekasorron syntyä. Syynä on erimuotoinen ja -näköinen ahneus ennennäkemättömässä potenssissa:
valuuttakeinottelu, USAN:n maailmanlaajuinen asuntohuijaus, pankkien paperiarvokeinottelu, ja Amerikan pyramiidipoikien puhdas ahneushuijailu
esimerkkeinä.

Vierailija_

Eli asiantuntemusta riittää, siis olettaisi Soroksen tietävän, mistä puhuu...Toki Soros on tehnyt muutakin, hyväntekeväisyyttä jne. mutta on myös kritisoinut nykyistä järjestelmää jo pitempään.

universal

Pikkaisen on ihmetyttänyt allekirjoittanuttakin rahan katoaminen. Tänään tuli hyvää valaisua asiaan Leena Mörttisen artikkelissa ; Minne raha oikein katoaa; ESS 21.2.

Yllättävä tieto oli, että jo 2007 kesällä ammatti-ihmiset alkoivat noteerata rahan häviämisen. Eli ei tämä lasku kaikille aivan puun takaa tullut. Miksi siitä ei soitettu hälytyskelloja äänekkäämmin, sopii kysyä?

joukahinen

Siinä se syy.
Lehman brothers kenties oli käännekohta maailmalla, Suomessa se oli
Kemijärvi. "Valtiovalta ei voi mitään, markkinat määrää": jotain
tähän tapaan veisteli Vanhanen. Nyt se on nähty ja nähdään mitä
seuraa kun markkinat määrää ja ahneus saa vapaasti kasvaa.
Tuloeroja tarvitaan ja hyvästä työstä maksettava paremmin kuin huonosta
mutta jossain on raja ja se raja tuli jo vastaan ja meni kirkkaasti ylikin.
Ei kukaan ole tuhat kertaa parempi toista ei edes sata.
Näin ei voi jatkua eikä jatku, loppu tuli. Kapitalismin kehtokin USA
alkaa suitsia markkinavoimia. Valtiovalta voi ja sen on voitava, rajat
on oltava, rajojen asettaminen kuuluu valtiovallalle, ei markkinavoimille.

kultaraha

Vapaassa kapitalismissa on tiukka raja ahneudelle. Se on yksityinen omistusoikeus. Markkinat tai paremin markkinatoimijat eivät voi määrätä kuin omasta omaisuudestaan. Ne eivät voi ylittää omistusoikeuden rajaa.

Sosialismin ahneus ei kunnioita yksityisomistusoikeuden rajoja. Se on rajatonta ja hillitsemätöntä ahneutta.

Ahneuden syyttäminen talouden romahtamisesta on kuin syyttäisi painovoimaa lentokoneen tippumisesta.

USA ei ole kapitalismin kehto. Se on lähes yhtä sosialistinen kuin suomi.

Kun sosialistinen sääntely aiheuttaa katastrofin, niin ongelmaa yritetään korjata lisäämällä sosialistista sääntelyä.

Vieras

Kun Soros puhuu talousjärjestelmästämme, hän tarkoittaa Yhdysvaltain talousjärjestelmää. Nyt näemme, missä määrin se on sama kuin maailmantalous. Tässä vaiheessa tuotanto supistuu voimakkaimmin siellä, missä se on eniten ollut amerikkalaisen velkakuluttamisen palvelua.

Vieras

On hämmästyttävää,kun nyt muka asiantuntijat ovat yllättyneitä näistä vaikeuksista.
Täällä mettäkylällä vanhemmat ihmiset ovat sanoneet jo useina vuosina,että mihin tämä meno loppuu,kun ei millään ole mitään väliä.
Esim.Ahonen seisotti kerran viikossa paperikoneita ja juoksi helsingin katuja palttoo auki monta kertaa viikossa ladellen uhkauksia tulevasta määräysvallastansa.Saman aikaisesti Finair ajoi väkeä kaukoitään maata ja huoraamaan niin että taivaskin oli mustalla kuralla.Työtä ei enää jaksa tehdä kukaan muuta kun muutaman tunnin viikossa,etuja vain pitäisi saada yhä lisää ikäänkuin ilmasta.Lentäjät eivät näytä oppineen vieläkään mitään,surullista.
No nyt on sitten alettu saada luonnonmukaista koulutusta,koko maailmassa.Siinä ei syyttelyt auta,on vain parempi kun opettelee itse kukin ihmisten tavoille ja lakkaa riehumasta.Muuten näyttää käyvän niin ,että kansakunnat itkee ja opettelee.

Gesär

Käännekohta tapahtui jo vuonna 2000, kun Fed pelasti vaikeuksiin joutuneen LTCM-rahaston. Jos tuo nobelistien puliveivaus olisi päästetty konkurssiin, Wall Streetin pankkiirit olisivat käyneet kanveissa, mutta palanneet jatkamaan ottelua. Mutta kun silloin lähdettiin hyysäyslinjalle, pankkiirit eivät katsoneet tarpeelliseksi pitää kovin paljoa omaa pääomaa. Nyt maksetaan laskua siitä.

Konkurssi on markkinatalouden perustavaa laatua oleva voima. Paapominen ja hyysääminen maksavat pitkällä tähtäimellä paljon enemmän kuin se, että riskin ottaneet kantavat itse myös seuraukset.

http://en.wikipedia.org/wiki/Long-Term_Capital_Management

Vieras

Joku väitti, että Soros olisi ollut syypää talouslamoihin tai kaaokseen.
Pyramidihuiputukset olivat puhtaasti rikoksia, mutta asuntolaina eli Sub prime kriisi onnettomuus ammattilaisille.

Suomalaisten on vaikea käsittää globaalia taloutta ja finanssimaailman periaatteita koska Suomesta lähes puuttuu koko toimiala ammatteineen, esim. pankki- ja rahoitusmarkkinat liberalisoitiin vasta 1987!

Soros aloitti tavallisena pankkimaailman hedge fund - rahastonhoitajana eli ihan rivimiehenä valmistuttaaan London school of economic:sta.

Tähdeksi ja suurpeluriksi pääsi lyömällä vetoa oikein punnan kurssista jolla miltei kaatoi Bank Of Englannin. Se ei ollut eettisesti väärin tai edes arveluttavaa. Moni unohtaa, että Soros peluri joka riskeeraa varansa lyödessään vetoa tulevaisuudesta. Syksyllä Soros muuten sanoi, että pahin vaihe taantumassa jo ohitetttu.

Vierailija_

"Suomalaisten on vaikea käsittää globaalia taloutta ja finanssimaailman periaatteita koska Suomesta lähes puuttuu koko toimiala ammatteineen, esim. pankki- ja rahoitusmarkkinat liberalisoitiin vasta 1987!"

Totta, Holkerin hallitus avasi rahamarkkinat ja mitä siitä pienellä viiveellä seurasikaan ? Melko syvä lama, se kuuluisa "hallittu rakennemuutos" jatkuu edelleen.

"Kuinka humpuuki valloitti Suomen

Suomen bruttokansantuote romahti 1990-luvun alussa jyrkemmin kuin missään muussa OECD-maassa. Maa oli kipannut terveen taloudenpidon roskakoppaan eikä se hallinnut talouspolitiikkaansa muuttuneissa olosuhteissa.

Pääomamarkkinoiden vapauttamisesta ei käyty laajaa kansalaiskeskustelua eikä sitä käyty edes Suomen Pankin ja hallituksen välillä eduskunnasta puhumattakaan. Mitäs turhista.

Seurauksena oli traumaattinen lama, jossa monet menettivät omaisuutensa ja lukemattomat muut työpaikkansa. Sen jälkeen Francis Wheenin kuvaamat ilmiöt ovat käyneet Suomessakin päivä päivältä tutummiksi.

Poliitikot ruikuttavat kilvan, että valtion ja kuntien käytössä oleva rahamäärä pienenee jatkuvasti. Tästä syystä sosiaalisia palveluja on ulkoistettava ja kilpailutettava.

Käytännössä erilaisten palvelujen ulkoistaminen merkitsee useimmiten laadusta tinkimistä paremman tuloksen nimessä. Kyse on sosiaalisesta polkumyynnistä ja julkishallinnon alasajosta. Viimeisten kymmenen vuoden ajan Suomessa on kuitenkin ollut jälleen nousukausi, joten miten on mahdollista, että sellaisen maan julkinen talous on muka vuosi vuodelta heikentynyt? Samaan aikaan työelämän oikeuksia on pyritty kaventamaan kilpailukyvyn, globalisaation, kilpailun vapauden ja palvelujen vapaan liikkuvuuden nimessä."

http://www.ajatuskirjat.fi/suomi/lukunayte_1218.asp

Appi

Kun elvytyspaketteja ympäri maailmaa ajetaan Turusen pyssyyn pelkään, että liian vähän jää aikaa ja kykyä arvioida millä asioilla ylipäätään on pitkällä aikavälillä arvoa ja millä ei. Juuri siihen tulisi kuitenkin kyetä, sillä kaikki asiat eivät suinkaan ole kansalaisille ja yhteiskunnalle saman arvoisia. Ihmisten asuminen on aina yksi perustarpeista ja siihen tulisi kiinnittää erityistä huomiota.

Suureksi syylliseksi on nostettu asuntoluotot. Varmasti näiden kohdalla on tehty ainakin jossain päin maailmaa ja varsinkin USA:ssa todellisia virhearviointeja. Mielestäni voidaan kuitenkin perustellusti kysyä, että onko esimerkiksi Detroitin autokaupungissa ja lähipiirissä tapahtuva kiinteistöjen arvon romahdus seuraus väärästä lainapolitiikasta vai yksinkertaisesti siitä, että autoteollisuuden tilanne muuttui radikaalisti. Jos autoteollisuus olisi jatkunut ilman näin suuria ongelmia, niin tuskin kiinteistöongelmakaan olisi realisoitunut paikallisesti tällä tavalla. Ei siis voida puhua näiden Detroitin alueen tavallisten ihmisten tekemistä virheinvestoinneista vaan siitä, että heillä ei ole ollut riittävää tietoa heitä työllistäneiden yritysten todellisesta tilanteesta. Jos kuva teollisuuden tilanteesta olisi ollut oikea, niin tuskin ainakaan Detroitissa oltaisiin panostettu yhtä paljon uusiin taloihin. Osakkeen omistajalla pitäisi jo lain mukaan olla hyvät tiedot yrityksen tilasta ja hän voi tehdä sijoituspäätöksensä niiden avulla. Työntekijä joutuu lähes aina tekemään elämänsä tärkeimmän hankintapäätöksen ilman, että hänellä on riittävästi tietoa edes tärkeimmän maksukykyynsä vaikuttavan tekijän eli työpaikan jatkuvuudesta.

Nyt ja tulevaisuudessakin myös USA:ssa tarvitaan asuntoja. Valitettavasti vapaat asunnot ovat vain väärässä paikassa ja siksi niille ei ole kysyntää. Kiinteistöt myös rappeutuvat nopeasti, jollei niitä käytetä. Tämä myös vääjäämättä johtaa huonoimmillaan omaisuuden arvon lopulliseenkin menetykseen. Silloin siis roskalainasta seuraa roskakiinteistö.

En tiedä, sorruttiinko USA:ssa samanlaiseen mummonmökin yliarvostuksiin, mitä Suomessa tehtiin 90-luvun laman aikana. Silloin ketjutetuilla kaupoilla 50.000 kiinteistön arvo nousi muutamassa kuukaudessa 200.000. Tällöin kyseessä ei voi olla enää normaalit liiketoimet ja realiarvon nousu vaan kyseessä on petos. Jos näin syntyneitä lainoja sitten ollaan niputettu normaalien lainojen kanssa ja myyty eteenpäin, niin tuntuu ihmeelliseltä, että ylipäätään missään päin maailmaa ei olla lähdetty selvittämään selkeästi myös rikosoikeudellista vastuuta. Muutama pyramidi-huijaus on tullut ilmi, mutta vaikuttaa, että niissä on ollut kyse enemmänkin muista sijoituksista kuin tavallisista asuntolainoista.

Ylipäätään päättäjien ympäri maailmaa tulisi arvioida yhä tarkemmin, onko jollain tietyllä alueella asuntojen ylikapasiteettia suhteessa alueella olevaan tuotantoon. Mikäli asuntojen tarve on tulevaisuudessa ilmeinen, on varmasti perusteltua pitää huolta alueen asuntokannasta suuntaamalla toimia ja varmistamalla, että asunnot pysyvät asuttuina. Jos jollakin tässä kurimuksessa on arvoa, niin se on asumisen oikeus. Pitkällä aikavälillä koko yhteiskunta hyötyy siihen tapahtuvista panostuksista.

hoikkapoika

digitaalinen kuviteltu raha on ylittänyt varallisuudet.
Taloudettinen rikollisuus on voinut toimia vapaasti,
sijoitusyhtiöiden kautta.Poliitikoilla ei ole ollut
tietämystä ja ymmärrystä asioille.Tilanne on pahempi
kuin oli 1930 ajalla,silloin ei ollut tietokoneita
joiden avulla rikollisuutta olisi voitu harjoittaa.
Kunnia Sorosille ja Tobinille.

suvituuli

Uutisen otsikointi ja sisällönkin käännös antaa harhaanjohtavan kuvan, siitä mitä Soros sanoi.

"We witnessed the collapse of the financial system. It was placed on life support and it's still on life support. There's no sign that we are anywhere near a bottom."

Ensinnäkin, hän siis puhui finanssijärjestelmän sortumisesta. Ei reaalitaloudesta. (Vaikka ero on tärkeä, implisiittisesti lienee selvää että Soros ajattelee sortuneen finanssijärjestelmän ennen pitkää vievän mukanaan myös reaalitalouden.)

Toiseksi, kun hän sanoo "life support", tarkoittaa se potilaan olemista hengityskoneessa teho-osastolla.

Hänen sanomansa ei siis tarkoita talouden pelastamista (julkisilla)elvytysohjelmilla, kuten uutisen otsikointi antaa ymmärtää.

Se tarkoittaa, että pankkijärjestelmä on henkitoreissaan, ja tällä hetkellä pysyy nimellisesti pystyssä vain sen vuoksi, että rahoitus tapahtuu keskuspankkien kautta ja erilaisten takausjärjestelmien myötävaikutuksella.

jes näin

Nyt on tilanne jolloin pitäisi katsoa peiliin.
Maksatetaanko tai oikeammin hoidatetaanko tilanne tolpilleen,
meidän toimesta jotka olemme tämän aiheuttaneet.
Vai maksatammeko tämän niiden lapsilla ja lapsenlapsilla, jotka ovat puolustuskyvyttömiä, hyötymään tässä tilanteessa.
Mielestäni kaikki hoitakoon sotkunsa, onhan tässä pullisteltukin.
Siis virhearviot, hullusta velka pullistelusta, niille jotka voi siitä vielä oppia, akktiivi osallisille.
Pörssikursseja ei kannata tukea nyt lasten lasten piikkkiin, tehkööt omat hölmöilynsä itse.
Eikä pörssikursseilla ole väliä, onko Nokia 25e vai 4e, homma pyörii jos on pyöriäkseen.
Ja jos rahat riittää Toyotaan, mksi pöristellä Bemarilla?

Ilkka Luoma

[orig. sunnuntai, joulukuu 23, 2007]
Kansakunta etsii vaihtoehtoja ja muutoksentekijöitä

(YLE kipristelee maksamattomista lupamaksuista. Samaan aikaan YLE ajaa ulos yhä enemmän ympäristöä, luontoa, henkisyyttä ja irtiottoa markkinamekanismista - samalla kysyen kenen Joulu tämä on)

[ ... Kansakunta on juossut aikansa muodin mukaisesti kulutuksen ja näyttötalouden kierteessä. Hengästys hiipii materiaalisen hyvinvoinnin alla - aikansa, työntyen lopulta pintaan vaihtoehtoja etsien. Eduskuntaohjattu kansalaisvaroin ylläpidettävä YLE on ottanut irtioton uuteen yhteiskuntatarpeeseen vastuuajattelun herättäjänä ... ]

Taloudellisen hyvinvoinnin kasvaessa materiaaliset arvot pinnallistavat kuluttajat businesspisteiksi talousmiesten budjettikarttoihin. Tehotalous ajaa vain suurempaa tuottoa, tekijät ajavat suurempaa palkkaa, siis ostovoimaa - saadakseen lisää näyttöä ja hyväksyntää kyvystä olla kunnon jäsen kulutusyhteiskunnassa.

Väsymys kiirii yhä useammissa perheissä. Aika loppuu laatuajasta, aika loppuu perheeltä. Aika kuluu työssä, neuvotteluissa. aikaa ei ole jälkikasvulle. Lapset irtaantuvat ja ajautuvat hakemaan luonnottomasti hyväksyntää näyttötaloudesta ja katu- ja nettisäännöistä, joissa esiintyy lait, joita ei olisi vastuukotona säädetty.

Kansallinen YLE on ottanut irtiottoa kulutusyhteiskunnasta. YLE:n esittämät ympäristö- ja yhteiskuntadokumentit ylittävät jo ajallisesti kaupallisten kanavien mainosrahoitteiset amerikkalaistyyppiset elokuvaillat. YLE ajaa selvästi yhteiskuntavastuulinjaa kansalaisille niin luonnosta, ympäristöstä kuin ihmisen huolenpidosta toisistansa.

On perin selvää, että väsyksiin kiihkeytyneessä kulutusjuhlassa ihminen kohtaa rajansa, ja etsiytyy älylliseen, pohdinnalliseen ja yhteiskuntavastuulliseen ajatteluun kohdaten meistä aiheutuneen ympäristömuutoksen ympärillään. Kasvun rajat on saavutettu. YLE ottaa irtiottoa markkinamekanistisesta näyttötaloudesta.

Kehitys on vuoksiaaltoa, oli nuorisopolitiikan radikaalit ja väittelyherkät yhteiskunta-ajattelun nuorisovuodet 1960- ja 1970-luvuilla. 1980-90 taitteessa oli villisti vapautuneen pankkimaailman markkinariehat - jälkihehkuna tuhannet yrittäjien ja velkakuoppiin itsemurhautuneiden joukot. Voitiin myös sanoa työttömyyden vapauttaneen syrjäytyneet kidutusvuosiin. Maksamme vieläkin villiintyneiden pankkimiesten markkinaviestiä.

1990-luvun lopussa iskivät kiihkopörssivuosien rahanhajukammereiden pankkiiripojat kääräisten kahinakansan säästöporsasrahat ferrareihin, kelohuviloihin ja jet-falcon suihkarilentoihin Keski-Euroopan riemukaduille - tämänkin juhlan maksoivat kuluttajat - arkiharmauden keskeltä.

Viimeisenä episodina, osinko- ja optiopoikien kähminnän jälkeen - lattiataso innostui huudattamaan kimpaantuneena isoisten ahneudesta palkkansa 11-24% nousuun. Oli tullut "rahvaan" aika - nyt ulosmitattiin pitkän ylijäämäisen vientiputken hedelmät tuhoamalla tupo (tulopoliittinen kokonaisratkaisu), tuo konsensuksen viimeinen linnoitus.

YLE hoksasi tulleen tilauksen ja muutti linjaansa. Esille tulevat vastuuajattelu, ajatusherättely sekä kysymysasettelu, kun maailman hukkuu paskaan. Raakaa ja kovaa tekstiä, mutta puskan ravistus on sitä parempi, mitä enemmän käyttää suomalaisen sisun herättävää voimasanastoa.

Osa kansakuntaa ajautui henkiseen paitsioon - oli vain takarenkaiden leveys, pakoputkien lukumäärä ja tuplapakastimet kesämökillä. YLE tarrasi kiinni aikaan ja nosti katsojaluvut nousuun ymmärtäen, että kyllästys kiirii pitkin lähiöitä, joista aina on maksettu laskut - niin pankkikriisistä, kuin pörssipoikien hulabaloosta ja lopulta yliähkyröidyistä optioistakin.

Kansakunta kyllästyy osattomuudesta, hyväksymättömyydestä ja puoluepolitiikan pinnallisuudesta. Nyt olemme pakanneet kotimme täyteen näyttötaloutta, kiinnittämättä liiemmin huomiota perheyhteydelle kuin ajatukselle kokonaisesta kansakunnasta. Kyllästykseen ajautuneet ihmiset ovat alttiita vahvasti osallistuville johtajille, jotka lupaavat yhtenäisyyttä, tunnetta ja uskon voimaa olla suomalainen.

Motivoitunut kansa ratkaisee ohjatusti kaikki ongelmansa ja valitsee ohjaajiksi ne, jotka lunastavat lupauksensa - olivatpa ne kuinka pieniä tahansa.

.....
JK.
YLE voidaan rahoittaa suoraan valtion verovaroista ja lopettamalla samalla lupamaksut - peli muuttuisi rehellisemmäksi ja tahallaan maksamattomatkin saisivat rauhassa katsoa dvd:eensä ja subteeveensä.

Ilkka Luoma

__________________________________________
Kuvakertomus ylläolevaan mielipidekirjoitukseen-
(kuvia saa käyttää vapaasti ylläolevan jutun yhteydessä - copyright by Ilkka Luoma 2007)

Kuva 1
--- http://www.panoramio.com/photo/6427011 ---

Teksti
Kiinalainen taulu opastaa mielentyyneyttä, sillä kiirettä luonnossa ei ole - kiireen tekevät rauhattomuus ja päämäärättömyys ilman uskoa itseensä ja toisiinsa.

Kuva 2
--- http://www.panoramio.com/photo/6427069 ---

Teksti
Markkinataloudessa mitataan teholukuja. Tiedon etsintään keskittyvä ihminen ei ole rahalla mitattava suure - suomalaiset ovat yksiä eniten kirjastopalveluita käyttävä kansa maailmassa. Lukeminen sivistää mm. ymmärtämään, mitä olemme jo nyt tehneet luonnollemme.

Kuva 3
--- http://www.panoramio.com/photo/6427099 ---

Teksti
Näyttötalous heijastelee kaikkea sellaista, mitä todellisuudessa emme tarvitsisi - mutta meille on opetettu, että kulutus ravitsee markkinataloutta tuoden lisääntyvästi työtä - unohtaen samalla, että elämme jo nyt laina-ajalla.

Kuva 4
--- http://www.panoramio.com/photo/6427113 ---

Teksti
Jähmettyneet ihmiset vahanaamioineen olivat kuin pysähtyneen ajatuksen luoma illuusio kaikkeudesta, jossa mekanistinen markkinatalous hyydytti ympäristöllisen ajattelun.

Kuva 5
--- http://www.panoramio.com/photo/6427137 ---

Teksti
Uroksellinen näyttötalous lepää usein geenijatkollisesti naisen varassa. Miehisyys kulutusjuhlassa kiihottaa vain hekumahetkessä naisen lisääntymisviettiä.

Kuva 6
--- http://www.panoramio.com/photo/6427140 ---

Teksti
Yksin - rauha ja hiljaisuus. Tuli, luonto ja pysähtynyt hetki. Oli välähdys heräämisestä, jossa luonto osoitti kulkunsa herättäen ajatuksen olevaisuuden harmoniasta.

EdisPearl

....vuosina 2007 lopussa ja 2008 alussa töissä sellaisessa yrityksessä, jossa myytiin erilaisia sijoitusinstrumenttejä. Minua alkoi huolestuttaa se tapa, jolla kollegani silloin myivät erilaisia rahastoja täydellä innolla.

Minä tiesin jo vuoden 2007 lopussa sen tosiasian, että laman merkkejä oli aivan selvästi ilmassa. Jos joskus mainitsin asiasta työkavereilleni, niin joka ikinen vastasi, että he eivät moiseen usko.

No, suorapuheisuuteni johdosta sainkin sitten monoa persuksiin koeajalla. Oli todella hyvä, että se tapahtui, sillä se työ oli aivan hirveää.

Ja esimiehet kuin toiselta planeetalta. Laitoin tämän siksi, että minussa on selkeästi hieman "ennustajaeukon" vikaa. Tuo ei ollut ainoa vaistoamani asia.

-EP-

Sulo Hytonen

Raha on kadonnut, sinne minne tulavat "elvytystriljaanatkin" tulevat menemään, eli "soroksien" taskuihin. Itse Soros taatusti tietää mistä hän puhuu. Kaiken lisäksi hän on asemassa, mistä käsin on varaa puhua muutakin kuin muunnettua totuutta.
Talousjärjestelmä on "niagarassa" eli vapaassa pudotuksessa. Tulevasta katastrofista selvityvät ne jotka ovat jättäneet veneen ennekuin virran imu on nielaissut sen mukanaan.

Vieras

Kiiltävä , herkullisesti kiemurteleva mato on valhe . Mato peittää koukun , kohoa ja siimaa ei yleensä edes näe . Mato voi olla tavaraa tai ideologiaa .

Kaikki , päätöksiä tekevät nielevät koukkuja . Toisinaan iso ja pullea mato , jossa pieni koho ja ohut siima , kannattaa niellä . Elämä on päätöksiä .

Ongelmia tulee liian helposta ja runsaasti saatavilla olevasta valheesta . Siimat sotkeutuvat , liike loppuu . Seuraa hetkellinen romahdus .

Ämmä

Selkeästi Soros antaa asiantuntijan lausuntoa, sieltä ytimestä käsin. Kukapa sen muuten tietää ja taitaa kuin peluri itse; porsaanreiät, heikot rakenteet, helpon rahan...hän osaa katsoa koko kuvaa ja se on hänelle tuonut omaisuuden. Hänellä on varaa suoraselkäisen pelurin imagoon :D.
Mitähän Soros rakentaisi vanhan talousrakennelman tilalle?

JPietilä

Toivottavasti valtion päämiehet oppivat tästä jotain. Nimittäin sen että on vaarallista puuttua vapaan talouden rattaisiin. Liika setelielvytys, "valtion" asuntolaina yhtiö tai mitkään muutkaan valtion toimet talouden pelastamiseksi tuovat mukanaan vain enemmän ongelmia. Nyt kun saataisiin lopetettua kaikki elvytys sekä muut talouteen puutumiset ja jätettäisiin kaikki muutkin talouden säätelyt vapaan markkinatalouden hoiviin. Taantumasta tulisi ehkä syvempi ja se kestäisi kauemmin, mutta eipä tarvitsisi kärsiä samoista virheistä uudelleen.

askoniskala

artikkeli on hyvä ja mielenkiintoinen. Tällaisia uudenlaista näkökulmaa avaavia analyysejä tarvitaan. Suurin osa yksittäisistä faktoista on saatavilla. Tärkeää on, miten ne yhdistellään järkeväksi kokonaisuudeksi ja "maailmanselitykseksi".

Kiitos vieraalle hyvästä vinkistä!

Gagarin

Tämän talouskriisin yksi erikoisuus näyttää olevan, että yleisö jostain syystä odottaa sen loppuvan nopeasti. Päivästä toiseen haetaan merkkejä positiivisista signaaleista ja amatööripörssipelureiden joukossa vallitsee suorastaan paniikki siitä, että "juna lähtee", kun indeksi jonain päivänä notkahtaa vähänkin ylöspäin.
Nyt on alkamassa oikea lama, sellainen, joita maailma on nähnyt vuosina 1930-1933, 1974-1976, 1991-1994. Niitä aina tulee, se kuuluu kapitalismin olemukseen. (Sivumennen mainittakoon, että sosialismissa, kuten entisessä Neuvostoliitossa, talous oli pysyvästi lamassa siinä määrin, ettei vastaavan syvyistä lamaa ole koskaan nähty yhdessäkään kapitalistisessa taloudessa, joissa sentään kaupasta saa tavaraa rahalla).
Maailmanhistorian tunnetuin lama alkoi pörssiromahduksella syksyllä 1929 ja jatkui sitten vuodet 1930, 1931 ja 1932. Nousu alkoi vuonna 1933. Seitsemnänkymmentä luvulla Isaraelin ja arabimaiden sodan tuloksena tapahtunut öljyn hinnan nelinkertaistuminen yli yön syöksi maailmantalouden taantumaan. Kaikki alkoi syksyllä 1973 ja lama kesti vuodet 1974, 1975 ja 1976. Vuoden 1990 syksyllä lisenssivirasto Suomessa lopetti idänkaupan luototuksen, jolloin bilateraali idänkauppa loppui. Työttömyys ampaisi nousuun saman tien. Lamaa kesti vuodet 1991, 1992 ja 1993. Pysyvämpää yleistä nousua alkoi tapahtua vasta 1994.
Nyt alkaneella lamalla on paljon samankaltaisuutta yllä mainittujen periodien kanssa. Tämäkin näyttää alkaneen kuin yllättäen syksyllä ja tämänkin kohdalla luullaan sen olevan vain väliaikainen kriisin poikanen. Parasta ottaa lusikka kauniiseen käteen ja uskoa sitä todellisuutta, minkä silmillään näkee suhteuttaen sen historian antamiin opetuksiin. Syksyllä 2008 alkanut lama kestää vuodet 2009, 2010 ja 2012. Pysyvämpi nousu alkaa 2013.