Maanantai 17.12.2018

Hallituksen 60 000 €:n virhe synnytti veroaukon: ”Mysteeri”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
28.3.2013 16:45
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Hallituspuolueiden puheenjohtajat kokoontuivat viime viikolla Helsingin Säätytalolle kertomaan puoliväliriihen päätöksistä.
|

Faktakulma

 

Kevennetty osinkoverotus

Nykyjärjestelmässä kevennettyyn osinkoverotukseen liittyvä tuottoraja on yhdeksän prosenttia yrityksen nettovarallisuudesta. Lisäksi järjestelmään kuuluu euromääräinen raja. Omistaja ei maksa osingoista pääomatuloveroa lainkaan siltä osin kun osinkotuotto on korkeintaan yhdeksän prosenttia vuodessa ja osinkojen määrä korkeintaan 60 000 euroa.

Hallitus päätti poistaa osinkotulojen verotusta koskevan euromääräisen rajan ja laskea kevennetyn osinkotuloverotuksen tuottorajan kahdeksaan prosenttiin. Uudessa mallissa sen alittavista osingoista neljännes on veronalaista.

Lähde: Niku Määttänen, Etla

Hallituksen osinkoveroratkaisu on sekoittanut hallituksen omat rivit ja kummastuttaa myös asiantuntijoita. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusohjaaja Niku Määttänen pitää ”jonkinmoisena mysteerinä” hallituksen ratkaisua, joka suosii varakkaimpien listaamattomien yritysten omistajia.

Osinkoveropäätös on ajanut kulttuuriministeri Paavo Arhinmäen (vas.) ja kokoomuksen julkisille tukkanuottasille. Arhinmäki on vaatinut osinkoveropäätöksen tarkistusta kesän budjettiriihessä, kokoomuksen kansanedustaja Sampsa Kataja (kok.) puolestaan käskyttänyt hallituskumppania pitämään suunsa kiinni.

Hallituksen osinkoveromuutos keventää erityisesti suurten ja vakavaraisten listaamattomien yritysten omistajien verotusta. Kevennys on heidän kannaltaan ”huomattava”, Määttänen kirjoittaa Akateemisessa talousblogissa.

Määttäsen mielestä virhe tapahtui, kun hallitus salli muun osinkoverotuksen kiristyessä listaamattomille yrityksille verohuojennuksen, jätti huojennusta säätelevän tuottorajan lähes entiselle tasolleen ja poisti samalla osinkojen verokevennyksen 60 000 euron ylärajan.

Kehyspäätöksen mukaan listaamattomasta yhtiöstä saadusta osingosta vain 25 prosenttia on veronalaista, mikäli osingon vuotuinen tuottoprosentti on alle kahdeksan prosenttia yrityksen nettovarallisuudesta. Tämä tarkoittaa sitä, että ehdot täyttävien yhtiöiden omistajien osinkovero on vain 7,5–8 prosenttia, kun muiden yhtiöiden osingoista maksetaan vastaisuudessa 30–32 prosenttia.

Niku Määttäsen mukaan euromääräisen rajan poisto olisi ollut hyvä ratkaisu, jos samalla olisi laskettu tuottorajaa nykyisestä yhdeksästä prosentista noin 3–4 prosenttiin. Kun näin ei tehty, syntyi eri yhtiötyyppejä epäreilusti kohteleva verotuksellinen aukko.

–Nykyjärjestelmässä isoa yritystä sitoi euromääräinen 60 000 euron rajoitus, vaikka yhdeksän prosentin tuottoraja ei olisi täyttynyt. Nyt poistettiin tämä euromääräinen raja ilman, että laskettiin tuottorajaa, Määttänen kummastelee.

–Ihmettelen, miksi näin korkeaan tuottorajaan päädyttiin. Jos sitä olisi laskettu, suurten listaamattomien yritysten omistajien verotus ei olisi keventynyt näin paljon.

Kokoomuksen Sampsa Kataja totesi Arhinmäen arvostelua kommentoidessaan Verkkouutisille, että hallituksen osinkoveropäätös pohjaa Martti Hetemäen työryhmän suosituksiin.

Juuri hallituksen päätös poiketa Hetemäen linjasta kuitenkin synnyttää nyt keskustelussa olevan aukon, sanoo Niku Määttänen.

Hetemäen ryhmä olisi laskenut kevennetyn osinkoverotuksen tuottorajaa vastapainoksi, mikäli 60 000 euron raja poistetaan.

–Työryhmä esitti tuottorajan sitomista valtion keskipitkien lainojen tuottoon, joka ennen eurokriisiä oli luokkaa 3-4 prosenttia ja tällä hetkellä vieläkin matalampi, Määttänen sanoo.

Hetemäen ryhmä piti perustelemattomana, että verohuojennuksen tuottoraja ylittää keskipitkän markkinakoron tason 5–6 prosentilla.

Sille Määttänen ei ole nähnyt perusteluja, miksi hallitus päätti toisin.

–Se on jonkinmoinen mysteeri, hän sanoo.

Uusi järjestelmä kasvattaa kiusausta ja kannustimia muuttaa työtuloja pääomatuloiksi.

–Joidenkin yrittäjien kannattaa kasvattaa yrityksen nettovarallisuutta vain voidakseen maksaa itselleen palkan sijaan kevyesti verotettuja osinkoja. Näin ei yleensä kannattaisi tehdä, jos kevennetyn osinkoverotuksen tuottoraja olisi selvästi matalampi, hän kirjoittaa blogissaan.

Oppositio on tänään haukkunut hallituksen ratkaisun ja hallituksen neuvonantajia virheellisistä tiedoista syyttäneen Paavo Arhinmäen.

–Jos Arhinmäen porukka ei ole ymmärtänyt, mitä ollaan päätetty, ei se anna kummoista kuvaa ministerien kyvykkyydestä hoitaa tehtäviään. Jos taas hallitus tekee päätöksensä perustuen virheellisiin tietoihin tai hätäiseen valmisteluun, ei se anna kummoista kuvaa hallituksen kyvykkyydestä hoitaa tehtäviään, perussuomalaisten Jari Lindström sanoo.

Faktakulma

 

Kevennetty osinkoverotus

Nykyjärjestelmässä kevennettyyn osinkoverotukseen liittyvä tuottoraja on yhdeksän prosenttia yrityksen nettovarallisuudesta. Lisäksi järjestelmään kuuluu euromääräinen raja. Omistaja ei maksa osingoista pääomatuloveroa lainkaan siltä osin kun osinkotuotto on korkeintaan yhdeksän prosenttia vuodessa ja osinkojen määrä korkeintaan 60 000 euroa.

Hallitus päätti poistaa osinkotulojen verotusta koskevan euromääräisen rajan ja laskea kevennetyn osinkotuloverotuksen tuottorajan kahdeksaan prosenttiin. Uudessa mallissa sen alittavista osingoista neljännes on veronalaista.

Lähde: Niku Määttänen, Etla

Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Tuula Saskia

Häpeällinen isku vasten tavallisen vastuullisen kansalaisen kasvoja.
Kukapa neuvoisi tien tällaisen kohtuuttomuuden välttämiseen? Siis laillisen ( tai puolilaillisen). Hallituksen piensäästäjien kohtelu on niin ikävää, että "puolilaillisuus", jos sitä on, kelpaa ainakin minulle.

Antti Kettunen

Oho! Kokoomus pääministeripuolueena jättää sikarikkaille porsaanreiän jota hyödyntää. Kukapa olisi uskonut? Ja kun tästä nousee meteli, miten kokoomusedustaja kommentoi? "Suu kiinni!".

Kuka tätä puoluetta oikein äänestää?

Mikko Kokko

Ihan mysteeri on tämä, mistä kummasta tupsahti rikkaille moinen reikä? Tämä sixpack pääsee kyllä historiaan hallituksena joka ennenkuulumattomalla tavalla tuki rikkaita heidän pyrkimyksissään rikastua lisää. Legendaariseksi sen tekee se, että kaikki vasemmistopuolueet olivat tätä rakentamassa.

Veikko Kuivanen

Vaikka juttuun tulisi lause lisää, kannattaisi näissä uutisoinneissa aina muistaa se, että tuo 30 % tai 7,5 % vero maksetaan jo kertaalleen verotetusta tulosta, siis yhtiön tuloksesta, josta menee ensin 20 % vero. Näin ollen jos pörssiyhtiön pienomistaja saa osinkoa yhtiön tuloksesta, veroprosentti on 44 (1 - 0,8 x 0,7). Se ei oikein kuulosta prosentilta, joka "tukee piensijoittamista", kuten käsittääkseni hallitusohjelmassa on linjattu.

Hassua tuossa kohtuuttoman korkeassa veroprosentissa on se, että sitä on huomattavan helppo kiertää. Yksityishenkilö voi vaihtaa suorat osakesijoitukset rahastosijoituksiin ja yhtiöt voivat jättää osingot maksamatta ja ostaa sen sijaan vapaalla omalla pääomallaan omia osakkeitaan, jolloin "osingot" näkyvät osakkeen kurssin nousuna (kun yksittäisen osakkeen suhteellinen arvo nousee). Kurssin nousua ei veroteta.

Luulen että rahastoyhtiöiden kannattaisi luoda suosituimmille osakkeille rahastoja, joissa rahaston kautta omistetaan vain yhtä osaketta. Näin piensijoittaja voi edelleen hankkia juuri niitä osakkeita, joita hän haluaa, omistamatta niitä suoraan, jolloin hän välttyy osinkoverolta.

Maretta Nousiainen

Pakko on minunkin lisätä tähän. Koko maa tuntuu puhuvan yrittäjien verovapaasta osingosta. Mistä he puhuvat. Kyllä omasta yritykseni kautta tehdystä työstä vähennetään aina yhteisövero, minkä jälkeen nyt sitten pamahtaa lisänä osinkovero. Onko maksamani yhteisövero jotenkin "epäveroa", jotain, jota ei tarvitse ottaa huomioon? Tiedusteltuani tätä taloustoimittajilta, sain vastauksen, että olet oikeassa, mutta termiä verovapaus nyt on vain vakiintunut...!! Ei ihme, että kansalaisilla on hölmistynyt olo.

Mikko Savelius

Mitä ihmeen rikkaiden suosimista? Mikäli yrityksen omistaja pitää vuodesta toiseen voitollista yritystä ja sitoo sen kehittämiseen paljon omaa pääomaa, niin eikö hänellä ole oikeutta saada osinkoa? Tämä suuri "vääryys" koskee muutamaa tuhatta henkilöä. Eikö kukaan kiinnitä mitään huomiota siihen, että samaan aikaa osakesäästäjien verotusta nostettiin +43 % (21% -> 30 %)

Markku Likitalo

Siinähän on kuin itse jumalan poika opetuslapsineen viimeisellä aterialla kuvassa, vain parta puuttuu! :-DDDDD

Toivottavasti en pilannut kenenkään pääsiäistä tällä, tuli mieleen ja pakkohan tuo oli möläyttää.

P.S. Tein itse berlusconilleni parran, se on feikki....

Rainer Salosensaari

Vero-oikeuden professori Esko Linnakangas pitää osinkojen verotuksen erilaisuutta (listaamattomat ja listatut yhtiöt) perustuslain kannalta ongelmallisena. Sinänsä professori on oikeassa. Hän vain ei ehkä ole kovin tarkasti seurannut nykyisen hallituksen ja oikeuskanslerin poliittisia toimia, jotka ovat aika monesti olleet perustuslain vastaisia.

Pekka Salo

Kokoomus sai taas, minkä halusi. Rikkaat riskastuvat Suomessakin. Maamme väestö polarisoituu.

Jalkapallo- ja graffittiministeri Paavo Arhinmäki osoitti taas osaamattomuutensa ja ymmärtämättömyytensä. Nyt otetaan Paavosta mittaa. Toisella puolella ovat Audin nahkainen takapenkki ja ilmaiset matkat Englantiin liigamatseihin. Toisella on ikävystyttävä oppositiossa olevan pienpuolueen johtaminen.

Kaarle Akkanen

Tämähän nyt kertoo sen, kuinka asiantutevissa käsissä on valtakunnan ohjailu! Jälkeenpäin vasta aletaan tajuta, mitä tuli päätettyä? Surkeaa ja pelottavaa toimintaa. Kun ei ymmärretä, niin pitää käyttää ja uskoa asiantuntijoita! Eihän kukaan "matti meikäläinen", joka nyt on ministeri, voi ymmärtää näitä talousasioita?! Jotta vastaavilta surkuhupaisilta mutta vakavilta virheiltä vältyttäisiin, niin ottakaa tosissaan asiantuntijoiden eri näkemykset! Sovittakaa ne yhteen jos ikinä pystytte. Jos ette, niin muodostakaa hallitus, joka siihen kykenee! Se on Suomen ainoa oikea etu ja mahdollisuus!

Maretta Nousiainen

Kyllä Suomi haparoi kaltevalla tasolla...Koko polemiikin ydin tuntuu olevan eri tahojen käsitys oikeudenmukaisuudesta, kun vertailaan yrittäjän ja palkansaajan verotusta (ja oikeastaan tulonmuodostusta). Tämä "reiluuteen" pyrkivä tavoite ei tosin ole kovin reilu siinä, että se tasaisi myös yrittäjän kantaman riskin ja kovan työtaakan tasaisesti muiden kanssa. Valitettavasti kansantalous ei vain toimi sen mukaan, mikä monen palkansaajan mielestä on reilua. Ne, jotka hallituksen yhteisöveropäätöksestä eniten hyötyy ovat myös niitä, joista on Suomelle eniten hyötyä. Reilua tai ei. Itse olen vierestä seuranneena voinut todeta miten usein ja helposti uusien yritysten kotimaaksi merkitään muu kuin Suomi. Urpilais- Suomi ei elä tätä päivää.