Keskiviikko 26.7.2017

Suomiko seuraava kriisimaa? ”Mennyt ei ole tae tulevasta”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
12.11.2013 19:35
  • Saxo Bankin pääekonomisti Steen Jakobsen arvioi, että Suomi ja Hollanti ovat euroalueen seuraavat kriisimaat.
|

Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju pitää hyvinkin mahdollisena, että Suomi menettää nykyisen kolmen A:n luottoluokituksensa.

Suomi on tällä hetkellä ainoa euroamaa, jolla on kaikilta kolmelta suurelta kansainväliseltä luottoluokittajalta paras mahdollinen kolmen A:n luottoluokitus vakain näkymin.

-Keskeinen syy luokitukselle on Suomen perinne tehdä vaikeitakin päätöksiä. Mennyt kehitys ei kuitenkaan ole tae tulevasta. Jos rakennepaketti ei onnistu, seuraavaksi luokitusvuorossa oleva Moody’s vähintäänkin laskee Suomen luokituksen näkymät negatiivisiksi. Se olisi Suomen tilanteeseen nähden realistista, sillä ei Suomi oikeasti olekaan Saksaa luottokelpoisempi, Kangasharju sanoo katsauksessaan

Hän viittaa Euroopan komission viime viikolla julkistamaan ennusteeseen, jossa Suomen ongelmia kuvaillaan paheneviksi ja jopa EU:n rajat rikkoviksi. Komissio ennusta, että julkinen velka ylittää Maastrichtin kriteerin ja talouskasvu on kituliasta.

-Ennusteen viesti Suomelle on selvä: ilman kunnon rakenneuudistuspakettia ja sopeutusohjelmaa kunnon talouskasvu ei palaa eikä Suomi varaudu tarpeeksi ikääntymisen tuomiin ongelmiin, Kangasharju kommentoi.

Tanskalaisen Saxo Bankin pääekonomisti Steen Jakobsen arvioi Kauppalehden paperiversiossa tänään, että Suomi ja Hollanti ovat euroalueen seuraavat kriisimaat. Molemmilta puuttuu Jakobsenin mukaan kyky muutokseen ja talouskasvu.

-Suomen tilannetta ei auta nyt edes joulupukki, hän sanoo.

Yritykset: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Anu Marjatta Sillanpää

Politikointi on hieman vääristyneessä tilassa. Suuria toimialoja ajetaan alas päämäärättömästi lähes kriisitilaan. Täytyisi nopeasti päättää valtion toimista teollisuuden erikoisalojen suojatuotannosta, kun omistuspohjat isoissa yhtiöissä eivät riitä pitämään teollisuutta Suomessa, suojatasolla yhteiskunta säilyttää omavaraisuutensa ja ammattitaitoista työvoimaa aktiivisena. Ennenkuin siihenkin tehdään joku laki. Hieman pörssinotkahdusta ja ulkomainen omistajataho ajaa ensimmäisenä meidän kokoluokan ulkomaantuotantonsa alas. Mielessäni pyörii nyt telakkatollisuus, vaikka osaamisemme alalla on kuitenkin huippulaatua. Kauivosteollisuuden kanssa taistellaan myös. Konkurssissa sijoitukset hävitään, mutta tuotannon keskeytyksessä, jolloin tekninen prosessiongelma korjataan ja työ lähtee uudelleen käyntiin paremmalla menetelmällä tai korjatulla prosessivirheellä. Saavat sijoittajat vielä vastinetta rahoilleen. Kinastelulla ja sijoituksella ilman tuotannonkeskeytystä ei ole oikeastaan muuta kuin poliittista spekulaatioarvoa. Ekokatastrofi koputteli jo niin kovaa, että toimilla on kiire. Korjaukseen voi ja täytyy käyttää ulkomaista asiantuntemusta, se on nopeasti haluttaessa käytössä verrattaen edullista.
Kuntasektorilla helpottaa jonkun ajan päästä kun kuntaliitosten päällekäisyydet on saatu järjestykseen. Samalla yksiköityy terveydenhuoltokin säästötoimien mukaiseksi. Lastensuojelusta ei saa säästää. Yhteiskunta on niin vahva, miten hyvin se huolehtii lapsistaan. Täytyy antaa aikaa valmiiden toimien tapahtua ja takertua kaikkiin mahdollisiin yhteistyötarjouksiin maailmalta. Muurmanskin alueen kehittämiseen meillä on erittäin hyvät valmiudet, koska alue on osittain meille jo tuttua ja yhteistyö muuten poliittisesti sujuvaa. Turvallisuuskysymys huippuun ja aktiiviset ammattimiehet asialle, niin maine projektityössä säilyy. Se on kuitenkin vähän arktista asiaa ja vaatii erikoisvalmiuksia. Itse lähtisin sinne auttelemaan lapsia ja sopeuttamaan tavaroiden ja ihmisten liikkumista, vaikken osaa edes venäjää.
Kaupan keskittymistä taajamien ulkopuolelta alkaa uusi putiikkien ja erikoisliikkeiden nousu. Vertailu on tervehtymässä. Hinnoilla voi aina pelata ja shoppailuun käyttää aikaa, kunhan liikkeet ovat kivasti kaupungilla kulkureittien varrella, erikoisempaahan sitten ostetaan nurkan takaakin. Pysytään liikkeessä ja arviodaan ympäristöä. Suomi toimii kuitenkin työllä ja yrittämisellä. Joustoa erikoistilanteissa ja tahtotilaan lisää voimaa. Valtion täytyy säilyttää tarvittavat teollisuudenalat toimivan kokoisena. Puhutaan työvoimakustannuksista, sillä saa suomalaista testattua laatua suomalaisille kuluttajille ja teollisuudelle. Sitähän maastamme ulospäinkin viedään. Sitä ei ole varaa menettää, kansainvälistyminen ei saa olla talouspoliittinen uhka.

Kersti Rajala

Rakenneuudistuspaketti ei ratkaise ongelmia. Verotus pitäisi palauttaa sille tasolle, jolla se oli pari vuosikymmentä sitten. Ei niitä pidä arvostaa, joilla on enemmän kuin muilla vaan niitä, jotka maksavat veroja enemmän kuin muut. Heidän kaltaisikseen meidän pitäisi pyrkiä.