Perjantai 20.10.2017

Talousnobelisti varoittaa Suomea: ”Täysin vastuutonta”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
10.1.2014 11:12
Päivitetty: 
10.1.2014 11:41
  • Kuva: EPA/All over press
    Kuva
    Talousnobelisti Paul Krugman katsoo Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen leikanneen turhaan. Arkistokuva.

Yksi maailman tunnetuimmista ekonomisteista, amerikkalainen talouden nobelisti ja taloustieteen professori Paul Krugman on huolissaan Suomen tilanteesta. Hänen mielestään Jyrki Kataisen (kok.) hallitus on tehnyt pahoja virheitä.

– Suomi on tehnyt todella kovaa kiristyspolitiikka ilman minkäänlaista painetta markkinoilta. Poliitikot ovat olleet todella vastuuttomia, Krugman sanoi Uudelle Suomelle tänään Tukholmassa.

– Tehkää mitä tahansa, mutta älkää ainakaan kiristäkö enempää. Älkää enää pahentako tilannetta entisestään, hän jatkaa.

Huom. Krugmanin sitaatista on korjattu käännösvirhe. Hän käytti sanaa austerity, joka tarkoittaa suomeksi budjettipolitiikan kiristämistä eli julkisten menojen vähentämistä. Se oli käännetty elvyttämiseksi.

Krugmanin mukaan ongelma on siinä, että johtavat poliitikot ovat kaikki syntyneet 1970-luvulla.

– He muistavat 1970-luvun laman ja mitä tapahtui 1990-luvulla. Nykyistä tilannetta pitäisi verrata siihen, mitä tapahtui 1930-luvulla.

Krugmanin mukaan Suomen pahin pääsärky juuri nyt on Nokia.

– Kaikki Suomen ongelmat juontavat juurensa yhdestä suuresta toimijasta, joka on hallinnut kansantaloutta. Tarkoitan tällä toimijalla Nokiaa. Se ei ole pärjännyt kovin hyvin ja [muutos] on aiheuttanut suuren osan Suomen ongelmista.

Krugmanin mukaan tilanne olisi helpompi, jos Suomi ei olisi mukana euroalueessa.

– Silloin teillä olisi mahdollisuus tehdä omaa rahapolitiikkaa. Nyt sitä ei ole.

Hän ei ole samaa mieltä Suomen Pankin kanssa siitä, että Suomi on matkalla euroalueen ”uudeksi italiaksi”.

– Täysin hullu väite. Suomi on hyvin pieni ja hyvin alueellinen talous.

Krugmanin mukaan Suomi on myös Pohjoismaiden joukossa ainutlaatuinen talous, koska maa on muista Pohjoismaista poiketen mukana eurossa.

Henkilöt: 
Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Marko Kivelä

Krugman on yleensä kritisoinnut nimenomaan EU:n tiukan talouden linjausta, ainakin näin äkkiseltään tämän uutisen linjaus tuntuisi olevan täysinpäinvastainen kuin aiemmin. No täytyy jossain vaiheessa tutustua tuohon tarkemmin.

Jean Darch

Mielestäni Krugman korostaa liiaksi Nokiaa, vaikka sen tärkein osa, eli matkapuhelimet, tuhottiinkin pitkälle jalostetulla osaamattomuudella. Kuitenkaan aivan niin tärkeä Nokia ei ollut.

Mutta jos yhdistää Krugmanin ajatuksen, Nokian ja Suomen tilanteen, ongelmalähtöisyys ei kanna hedelmää. Se mikä Suomessa pitää uudistaa rakenteellisesti, on työ ja työn organisointi. Siihen on puolestaan yleishyödyllinen malli, Wikimploi.

Wikimploi yhdistää Krugmanin, Nokian ja Suomen erittäin tehokkaasti. Kun työtä organisoidaan Wikimploi-mallin mukaan, menevät talous- ja työteoriat sekaisin. Kun silkasta innostuksesta sadat tuhannet aloittavat mullistamaan työtä ja sen tuotoksia, joudutaan talousteoriat kirjoittamaan uudestaan. Krugmankin joutuu ottamaan aikalisän, koska työ ei ole enää yksi resurssi muiden joukossa, vaan taloudenpidon muuttava kokonaisuus.

Wikimploi on alunperin laadittu malliksi työllistää entisiä nokialaisia ja akateemisia.
- http://wikimploisuomi.files.wordpress.com/2012/12/12_kaleva-22-11-2012-a...
Sittemmin mallia on laajennettu kaikkeen työhön.

Suomi on Wikimploille tärkeä, sillä maa on sopivan kokoinen ja sopivan uskottava organisoimaan työtä radikaalilla mallilla. Wikimploi on suomalainen yleishyödyllinen startup, joka kilpailee Työministeriön työllistämismallin kanssa. TEM käyttää työllistämisen edistämiseen n. 1,2 miljardia euroa vuosittain. Wikimploi-malli on kehitetty Työministeriön ja kaupunkien tarpeeseen.

Konkreettinenkin se on:
- http://wikimploisuomi.wordpress.com/tyo-uusi-ja-vanha/konkretia-ja-wikim...

Ja EU:ssa noteerattu:
- http://www.euractiv.com/innovation-enterprise/ex-nokia-innovation-chief-...

Kai Häppölä

Siiskö Krugman vastaan hallitus ja kaiken korjaisi yhden asian liike. Jean Darch löytää ratkaisun joka perustelemattomasti väittää tämän yleishyödyllisen mallin olevan ratkaisu. Tuntematta itse mallia en ota kantaa, mutta kovin mainospainotteisesti esitetään väitteitä! Kirjoittajan oma linkkikin ko. startupiin kiinnostaa.

Tapio Angervuori

"We don’t need money for salaries as Wikimployees come to Wikimplace and start their work with either their unemployment benefit, redundancy payment package or their own company money. Turnover and profit-balance of Wikimployee’s work might well be zero at the beginning, but will turn into positive as projects evolve and she gets more business and contacts on her area, most likely also in other countries.
"
Mitäs sitten tehdään, kun rahat loppuvat? Kaikilla ei ole tuota eropakettia, ja työttömyyskassan 500 päivää kuluvat loppuun nekin. Sitä paitsi talous ei kasva, jos kukaan ei ota velkaa. -Kun ei valtiokaan. Siis kierteestä ei päästä ulos!

Mikko-Ville Määttä

Nämä lainaukset eivät voi olla oikein:
"– Suomi on tehnyt todella kovaa elvytyspolitiikka ilman minkäänlaista painetta markkinoilta. Poliitikot ovat olleet todella vastuuttomia, Krugman sanoi Uudelle Suomelle tänään Tukholmassa.

– Tehkää mitä tahansa, mutta älkää ainakaan elvyttäkö enempää. Älkää enää pahentako tilannetta entisestään, hän jatkaa."

Toivottavasti kyse on tahattomasta käännösvirheestä.

Jussi Keinonen

Liityn Krugmanin tunnetusta linjasta poikkevaa kommenttia ihmettelevään linjaan.

Muutenkin kannattaa muista, että Krugman on varsin politisoiva ekonomisti, jolla on oma yhteiskunnallinen kantansa.

Nyt jään vain irtolauseen johdosta odottelemaan (mutten lukemaan) tavanomaisia euron primitiivivastustajien jatkokommentteja euron haitoista Suomelle. Kun nopelistikin sanoo, koska Kreikka, sillä veroparaatit, mutta banksterit sekä viemäristä alas lahjoitettiin isänmaa eikä mulle.

Simo Perttula

Nobelisteja on moneen junaan. Millä tavalla Suomi on tullut kansalaistensa avuksi elvyttämällä? Yritysten vero putoaa, siinä kaikki. Puuttuva vero otetaan kansalta pois.
Leikataan ja säästetään. Meidän elvyttämisemme on onnetttomasti ohi. Euroon kuuluminen on onnettomuutemme. Sikäli nobelisti on oikeassa!
Asumisen jatkuva kallistuminen on kokonaan erilaisten verojen ansiota. Se on mokien moka.

Markku Laihinen

Kaikki muukin kallistuu ja on jo kallistunut. Polttoaine, ruoka ja sähkön hinnan myötä tosiaan kakki asumisen liiyvät kulut. Viinan ja tupakan ja karkkien hinnnan nousut saavat, vaikka jatkua. Ei vaikuta.
Sain eläkettä 1.2 alkaen 6€ / kk enemmän kuin viime vuonna, joten hyvin mene

Ylitalo Matti
Vastaus kommenttiin #35

Nyt onkin mielenkiintoista kun Nokia lähtee uudelleen voittojen tielle. Tietysti nyt ensin tehdään verotonta voittoa kun entisiä tappioita on vähentämättä 2,7 miljardia verotuksessa.
Verkkoyhtiö,patentit ja HERE.

Ilari Kiema

Johon korjattiin. Moka oli kyllä kovin karkea. Aiemmin Krugman arvosteli sitä, että Yhdysvaltojen elvytyspaketti Recovery and Reinvestment Act of 2009 ei ollut tarpeeksi suuri:

“And Krugman criticizes the American Recovery and Reinvestment Act of 2009 for not being big enough and not making a large dent in unemployment. He argues this made it harder to pass a second stimulus package because Republicans would wrongly argue that public spending doesn’t work. And President Obama is criticized for at times going along with the Republican narrative that deficits and spending cuts must be dealt with now, even though there is no evidence that approach works. In fact, spending cuts can actually prolong the recession and even potentially create a second recession.”
http://www.winningprogressive.org/book-review-paul-krugmans-end-this-dep...

Nokian merkityksen korostaminen vaikuttaa oikeansuuntaiselta. Ainutlaatuinen taloushistoriallinen Nokia-kokemus vaikuttaa Suomessa strategisena mallina, jota haluttaisiin toistaa, vaikka se ei ole enää ajankohtaista.

Ahti Nuottimäki

Krugman panee nykyisen tilanteemme kokonaan Nokian syyksi. Ei se kyllä pidä paikkaansa. Nokia oli kyllä osallisena sillä tavoin, että sen tuottama hyvä esti näkemästä thetyjä virheitä ajoissa. Aloitettiin liian laaja ulosmittaus, mikä vei yrityksiltä jalat alta.

Kyllä tästä eurollakin selvitään - ja leikkauksilla - jos vain ulosmittauspuolella on malttia pitää jalat maassa. Suu säkkiä myöten.

Ylitalo Matti

Nokia?? Soneran myynnillähän se piti maksaa aikoinaan valtionvelat pois.
Hintahan olisi ollut hyvä mutta Erkki Tuomioja ja muut älypäät villitsivät AY porukat myyntiä vastustamaan kun osakekurssi oli yli 90 euroa.
Sittemmin sen sai kyllä vitosella myydä Ruotsalaisille.

Irja Laamanen
Vastaus kommenttiin #20

Kannatan tuota eläkekattoa 4000 euroakin se voisi olla. Sen aika on nyt. Kohta olemme jättieläkkeiden kanssa julkisena menona ongelmissa ja siihen tarvitaankin sitten paljon maahanmuuttajia ja eläkeiän nostoa 80 vuoteen.
Jos on itse säästänyt eläkettä sitä ei pitäisi tuhon summaan sisällyttää, mutta julkisena menona ehdottomasti katto tarpeen.

Tapio Angervuori

"Toisaalta se ei heikentäisi kotimaista kysyntää. Jos ”devalvaatiota” ei tehtäisi vapaaehtoisesti, se olisi kätevästi toteutettavissa verotuksella. Mahdollinen ”ylimääräinen” verotuotto voitaisiin käyttää ulkomaanvelan pienentämiseen – tai ainakin koronmaksuun. Lopputulos, kilpailukyvyn paraneminen vientimarkkinoilla toisi pitkällä aikavälillä vakautta kansantalouteemme ja nostaisi elintasoa yleisesti.
"
Tätä sisäistä devalvaatiota Suomessa on jo harrastettu viime vuosina; kuten olemme huomannet, verotusta on kiristetty. Voitaisiinkin tietenkin tukea vientiteollisuutta enemmän, jotta se tulisi kilpailukykyiseksi ja vienti voisi olla "tappiollista". Kaikki vientitulot kansantalouden kannalta tarkasteltuna ovat plussaa; vienti vaikka tappiollisenakin kääntäisi vaihtotasetta positiiviseen suuntaan.

Veikko Kuivanen

Tämä case on taas yksi hyvä osoitus siitä, millä pätevyydellä talousuutisia tässä maassa tehdään ja miten niitä kommentoidaan. Krugmanin näkemys on tuttu, ja olen suurelta osin samaa mieltä hänen kanssaan, tosin sillä varauksella, että Krugmanilla on melko kova ja periaatteellinen eurokammo.

Vaikka olenkin Krugmanin kanssa elvytystarpeesta jokseenkin samaa mieltä, se ei silti tarkoita sitä, ettemmekö tarvitsisi rakenteellisia muutoksia. Ihmisten on hyvin vaikea erottaa toisistaan sitä, mikä on "kestävyysvajeen paikkaamista" ja mikä "leikkaamista". Silti pitäisi jaksaa yrittää, koska ne eivät todellakaan ole sama asia. Kalliiden ja tehottomien julkisten järjestelmien ylläpito ei ole elvytystä.

Pekka Korpela

Krugman sanoi: "Antelias hyvinvointivaltio voi toimia hyvin, kunhan sen rahoitus on kunnossa."
Nyt Suomen hyvinvointivaltion rahoitus ei ole kunnossa.

Julkisen hyvinvointivaltion rahoittaa yksityinen sektorti ja sitä Krugman yrittää uusimmalla kommentillaan ilmaista.

Nyt hyvinvointivaltion rahoitus tehdään velalla ja yksityisen sektorin veroja korottamalla eli sen toimintaedellytyksiä kaventamalla. Velka on myöhemmin takaisin maksettava ja kiristyvillä veroilla yksityinen sektori ei kykene hyvinvointivaltiota rahoittamaan.

Veroja kiristämällä heikennämme yksityisen sektorin kilpailukykyä ja luomme vain painetta lisävelanotolle. Olemme Krugmanin mukaan pahassa negatiivisessa kierteessä, joka vie Suomea vain yhä syvemmälle lamaan.

Oma valuutta, esim. markka, sen liikkelle lasku esim 10 markkaa = 1 euro ja sen jälkeinen nopea kelluttaminen mahdollistaisi kotimaisen kysynnän vilkastumisen, nopeamman inflaation ja sen mukana myös devalvaation, jolla vientisektorin kilpailukyky paranisi.

Suomella on mielestäni kaksi tietä.
1) EU -liittovaltio, jossa luotamme eurooppalaisten hyvyyteen velkaantumisemme suhteen sekä euroalueen talouden kasvavaan kilpailukykyyyn. Tässä tarvitsemme sisäistä devalvaatiota viennin kilpailukyvyn parantamiseksi. Sisäisen devalvaation eli tuotannontekijöiden hintojen pudottaminen, mm. palkkojen alentaminen, on vain poliittisesti erittäin hankalaa.

2) Oma rinnakkaisvaluutta. Oma keskuspankkimme laskee liikkeelle markan, jolla voimme saada kotimaisen kysynnän liikeelle (nopeampi inflaatio) sekä kelluttamalla markkaa saamme vientiteollisuuden jälleen kilpailukykyiseksi (aito devalvaatio).

1. vaihtoehto on selkeä turvallisuuspoliittinen kannanotto ja liittyminen aidosti osaksi Eurooppaa. Kestääkö EU vai hajoaako se kuitenkin, on toinen kysymys.

2. vaihtoehto on "ohjaimet omissa käsissä", mutta olemme silloin enemmän tai vähemmän yksin Venäjän naapurissa.

Kumpikaan ei ole helppo ja luulen, että Suomi valitsee vaihtoehdon 1., koska maantieteellisestä ja historiallisista syistä pelkäämme olla omillamme.

Petri Sakkinen

Scripsit uskonveli Korpela, neoliberalismin kirkkokunnasta

”Julkisen hyvinvointivaltion rahoittaa yksityinen sektorti”

Tosiasiassa yksityisen sektorin rikastumisen rahoittaa julkinen sektori.

Neoliberalistit ovat jopa roomalais-katolista kirkkoa hupaisiampia mustan magian harjoittajia. Uskovaisten mukaan se, että verovarat annetaan Yrityksille, tuottaa arvoa, kun taas se, että niillä palkataan työntekijöitä Antimarkkinalle, on pelkästään kulu.

Mainostoimistokin on tässä merkillisessä opissa rahoittaja.

Ahti Nuottimäki

Älähän viitsi tuhmia puhua. Ei ole julkista sektoria, ellei ole yksityistä sektoria, joka sitä rahoittaa. No, onhan toki se kommunistinen ihanneyhteiskunta, jossa yksityistä ei ole, mutta sellainen ei toimi missään, ei edes Kuubassa.

Jouko Heyno
Vastaus kommenttiin #29

Tämä on mielenkiintoinen havainto: "onhan toki se kommunistinen ihanneyhteiskunta, jossa yksityistä ei ole,"

Näin on. Mutta sellaista yhteiskuntaa, edes ihanteena, ei ole, jossa ei olisi julkista, mutta olisi vain yksityinen.

Kai Häppölä

Tykkään osin kommentista! En ole kuitenkaan varma kenen korteilla Krugman pelaa. Onko professori liikkeellä omilla ajatuksillaan vai tukeeko vain sattumoisin Yhdysvaltain linjaa, joka pitää EU:ta liittolaisena mutta harjoituttaa samalla sopivasti EU:ta hajoittavaa toimintaa vähän kuin itäinen naapurimme vaikkei samoista syistä.
1. EU liittovaltiona vähentäisi kyllä entisestään omaa päätösvaltaamme ja johtaisi siihen, että käytännössä Suomi itsenäisenä valtiona lakkaa olemasta. Tunnepuolella
kavahdan ajatusta, jossa kahden eri osavaltioiden edustajat esittäytyisivät kun Yhdysvaltain tapaan toteaisivat "Hei olen New Yorkista" ja toinen "minä taas Floridasta" ja EU:n puolella olen "Portugalista" tai "Suomesta". Emme puhu samaa kieltä mutta kuitenkin! On siinä uuden kansallistunnon kasvattamiselle haastavat olosuhteet!
2. " Ohjat omissa käsissä", no irtautuminen EMU:sta, ei ole= irtautuminen EU:sta! Se lähentäisi meitä käytännössä ainakin Ruotsiin, Tanskaan kenties Iso-Britanniaan ei kenties yhtä paljon Liettuaan, Romaniaan, Bulgariaan tai Unkariin. Joten yksin itäisen rajanaapurin kanssa tuskin sentään!
No taloudellinen rahan painatus tai yksinkertainen devalvointi olisi tietysti keinovalikoimassa, josta ensimmäistä harjoittaa Yhdysvallat, todennäköisesti Krugmanin siunauksella!

Tapio Angervuori

Talouskasvukasvu ja velkaantuneisuuden kasvu kulkevat käsikädessä.

Joko julkisen sektorin, yritysten, yksityisten talouksien tai näiden yhdistelmän on otettava lisää velkaa, jotta saataisiin aikaiseksi talouskasvua.

Talouskasvu tyssää, kun velanotto loppuu.

Varsinkin valtioiden velkojen kokonaismäärät kasvavat kasvamistaan, kun pyritään saamaan talouskasvua, jotta kansalaiset ja yksityinen sektori voisivat yleensä lyhentää velkojaan.

Suomi voisi tietysti pyrkiä nollakasvuun kääntämällä kaikki mahdolliset rahavirrat, kuten eläkeyhtiöiden sijoitukset, jotka suuntautuvat ulos, maan rajojen sisäpuolelle! Tällöin saataisiin taas balanssi vaihtotaseeseen, ja valtionvelanoton tarve rajojen ulkopuolelta loppuu. Palkkoja ei saisi sitten myöskään nostaa.

Ainoiksi vaihtoehdoiksi, kuten Carmen Reinhartin ja Kenneth Rogoffin ovat tutkineet, jäävät velkajärjestelyt tai korkeampi inflaatio.

On valittava joko 1)velkajärjestelyt, 2) korkeampi inflaatio tai 3) näiden yhdistelmä?

Euromaiden rahavarantojen olisi voitava kasvaa talouskasvun myötä ilman, että valtioiden velkaantuneisuus kasvaa samalla! Jotta voitaisiin nostaa palkkoja tai lisätä työpaikkoja, on euromaiden rahavarantojen kasvettava myös. Tällä hetkellä nuo tarvittavat varat on euromaiden otettava velaksi.

Sisäinen devalvaatio:
Tätä sisäistä devalvaatiota Suomessa on jo harrastettu viime vuosina; kuten olemme huomannet, verotusta on kiristetty. Voitaisiinkin tietenkin tukea vientiteollisuutta enemmän, jotta se tulisi kilpailukykyiseksi ja vienti voisi olla "tappiollista". Kaikki vientitulot kansantalouden kannalta tarkasteltuna ovat plussaa; vienti vaikka tappiollisenakin kääntäisi vaihtotasetta positiiviseen suuntaan. Kukaan ei kuitenkaan tunnu olevan tyytyväinen tähän tilanteeseen, koska velallisten velat jäävät käsiin.

Tuo valittu konsensustie valtion velanoton suhteen on mahdollisesti lähellä optimaalista ottaen huomioon suomen vaihtotaseen kehitys, vaikka Paul Krugman onkin ehdottanut, että valtio ottaisi vielä vähän enemmän velkaa.

Urpo Tarkiainen

Kannanottona likki täydellinen.
Suomessa budjettikulttuuri on kaikki peliin ja sitten hieman lisää, hiukkaakaan kritisoimatta tarvetta.
Kunnat investoi joka centin vaikka kullattuihin jalakkäytäviin, onhan kiveen hakattu valtionosuudet, automaattisesti.
Mitä hullumpi meno sitä parenpi yleisö, ja hallitus maksaa komediasta mielellään.
Kataisen oodi on, velkaa velalle ja inflaatio hoitaa niin korot kuin pääomankin.
Siilinjärven lapsinerolla on kiinteä kannattajakuntansa, velkaa tappiin ja autolaina lyhennyksiin 25 v päästä.
Nokialla oli vahva asema kunnes ajataus muuttui 2010, enää siitä läjästä ei veroja heru, sen sallii verolait ja niiden tulkinta.

Timo Knuutila

Harvaanasuttu maa on verottanut liikkumisen niin rajusti, että työntekijät ja työpaikat eivät enää kohtaa. Harvat teollisuuden työpaikat sijaitsevat julkisten yhteyksien saavutettavissa. Varsinkaan toimistoajasta poikkeavat työvuorot eivät ole työntekijöiden saavutettavissa.

Lisäksi ihmiset ovat köyhtyneet niin paljon, että jotkut työmatkan verovähennysoikeudet eivät merkitse kädestä suuhun eläville yhtään mitään. Ei ihmisillä ole varaa odottaa jotakin vuoden päästä verovähennysoikeutta, kun kulut syntyvät siinä ja nyt. Verovähennyksien varaan ei köyhä kansa voi oikein mitään laskea, koska jos ongelmia on niin veronpalautuksiin on asetettu olemaan kaikenlaisilla muilla tahoilla etuoikeus. Oli sitten opintolainan lyhennyksiä tai jotakin mennyt perintään tms. Tai sosiaalietuja jos matalapalkkainen nauttii, niin veronpalautukset peritään pois. Eli työmatkakulujen vähennykset menevät sen siliän tien.

Lisäksi keillä suomalaisessa vanhan autokannan maassa auto on, niin niihin tulee kaikenlaista pakoputken uusimista, tai kannen tiivisteen paukkumista, jotka yllätysmenot sitten ylittävät ihmisten kestokyvyn ja siinä se sitten onkin. Kurjistuvassa yhteiskunnassa monilla on puskurivarat käytetty, ja uudet yllätysmenot aiheuttavat äärimmäisiä ongelmia.

Valtiovalta ja yrittäjät tarjoavat ymmärtämättöminä piiskaa ja raippaa, jotta työntekijät valitsisivat töitä, jotka kuitenkin reaalisesti ovat monille saavuttamattomissa. Varmaankin monissa myyntitöissäkin ihmisillä pitäisi olla puskurirahastoa aika tavalla, jos omaa autoa pitäisi olla ,sitä käyttää ja sitten jälkeenpäin anella kuluja takaisinpäin. Ja palkat ovat puhtaasti provikkaa, joten yritystoiminnan riskit on sälytetty työntekijöille.

Uudelleenkouluttautumiset toimivat parhaiten niille, jotka ovat teinistä alkaen käyneet tehtaalla töissä parikymmentä vuotta putkeen, ja sitten saavat kaikki muutosturvat ja niin edelleen. Mutta pätkätöitä tekeville ei ole välttämättä kertynyt oikeutta muutosturvaan ja tosiaan jo erilaisten koulutuspaikkojen saavuttamisetkin saattavat olla melkoisten bussimatkojen ja vaihtojen takana. Valtio elää täysin niillä malleilla, kuin vielä elettäisiin pitkäaikaisien vakituisten työsuhteiden aikaa ilman että mitään mullistuksia työmarkkinoilla olisi tapahtunut.

Se mitä tarvittaisiin olisi sinänsä melkoista postiviivista holhousta siinä mielessä että yksinkertaisesti mahdollistetaan se, että ihmiset ja työpaikat ja työpaikkojen edellyttämät rahanmenot on niin järjestelty että ihmisten on niistä mahdollista suoriutua. Ellei noihin asioihin kiinnitetä huomiota ja ymmärretä että myös tylsyyden sietokyky on varmasti alempi kuin menneinä aikoina. Jos bussimatkat kestävät tunnin pari per sivu, niin kyllä sieltä pitäisi alkaa busseista löytyä wlan yhteyttä ja sähköpistoketta ja niin edelleen, että sen ajan voi edes jotenkin mielekkäästi käyttää. Asiaa voisi verrata ulkomailla yritysten käyttämiin shuttlebus palveluihin missä työntekijät kerätään lähialueilta sinne busseilla saavuttamattomille työpaikoille.

Aika heikkoa se on vain vaatia ja odottaa, että ihmiset käyttäisivät pienin palkoin elämäänsä rämisevissä busseissa istumisiin voimatta mitään järkevää tehdä silläkään aikaa. Odotteluajat eri vaihtokohdissa voivat olla pitkiäkin ja kaikki kaupunkien viihtyvyyspalvelut kahvilat ja niin edelleen ovat monilta hinnoiteltu ulos. Kun ihmiset koittavat pienistä palkoista säästää itselleen niitä puskureita, niin ei siinä juuri kahvi croissantteja nautita, kuten äveriäämmät.

Kohtaanto-ongelma on siis aikatavalla käsittelemätön. Eliitti ei ymmärrä kansan ongelmia, koska ovat voineet optimoida kaikki elämisen menot varallisuutensa mahdollistamana, ja autonkäyttönsä niin että eivät itse joudu sen kuluja täysimääräisinä maksamaan kuten tavallinen kansa.

Kannustavuus, onko sitä siellä Suomessa?

Timo Knuutila

Toki myös palvelualoilla tuo kohtaanto-ongelma lienee täyttä todellisuutta. Kansalta edellytetään liikkuvuutta, samaan aikaan kun riittävä liikkuvuus ja siten joustavuus on nitistetty ja verotettu, säästetty.

Ylipäätään liikkumista on älytöntä verottaa sellaisella tasolla, että se aikaansaa enemmän ja kalliimpia ongelmia kuin sitten niillä näennäisillä verotuloilla saadaan tuloja valtiolle. Näennäisiä siksi, että syntyy juuri esim. kohtaanto-ongelmaa, ja se on kalliimpaa kuin se verotuksesta saavutettu "hyöty".

Ei liikkumista tuotannon tekijänä voi verottaa, ennenkuin on syntynyt tuloja joista maksella niitä veroja. Mutta sitä eivät verohallinnossa tietysti ymmärrä.

Kansa ei välttämättä myöskään aina yksinkertaisesti pysty toimimaan optimaalisin tavoin tai osaa toimia optimaalisin tavoin. Elämisen mallit ovat hiukan erilaisia optimiuraputkissa ja sitten kansalla joka yrittää ja epäonnistuukin joskus yrityksissään panostaa omiin tulevaisuuksiinsa. Monia panokstuksia varmasti on, jotka ovat olleet tekijöilleen virhearvioita, ja niistä sitten kärsivät vuositolkulla ja usein myös sitten syrjäytyvät.

Ketkä ovat paremmissa asemissa joskus olleet, yleensä putoavat pahemmin kuin ne, joilla äärimmäisen pienimuotoinen ja varovainen elämä on ollut alusta asti ainoa vaihtoehto ja jotka eivät ole koskaan kuuseen kurkottaneet. Näin on saatu aikaan tilanne, jossa tavallaan mitään tavoittelemattomat menestyvät suhteellisesti paremmin ja jotka koskaan mitään tavoittelevat isompia, niin jos putoavat, niin putoavat ja raskaasti.

Timo Knuutila

Joku saattaisi muuten noissa rahakuvioissa tietää paremminkin, mistä olikaan kyse siinä, että Pohjois-Irlannissa on käytössä pankeilla omat punnat, jotka voi vaihtaa sitten oikeisiin Britannian puntiin jos on asiaa Pohjois-Irlannista Britannian puolelle. Jotenkin siellä on eriytetty tuota rahajärjestelmää erikoisin tavoin.

Ehkä Suomessa pitäisi sitten olla vastaavasti käytössä leikkiraha, ja valtio säästää kun oikeita euroja on käytössä vain niitä tarvitseville ja loput pelaavat paikallisella leikkirahalla, jonka voi nimellisesti vaihtaa samansuuruiseksi määräksi aitoja euroja, mutta suurin osa kuluttaa rahansa lähialueilla eikä siten tarvitse sitä "oikeaa rahaa". Siinä vissiin valtio voi tehdä sisäistä devalvaatiota, koska sellaista tilannetta ei ole, missä kansa tarvitsisi kerralla kovin paljoa aitoja euroja ollakseen tekemisissä maan ulkopuolisten EU:n alueiden kanssa kuin lomamatkoilla ja bisnesmatkoilla.

Tuo tosin ei taida koskettaa kuin käteistä rahaa.

Timo Knuutila

Muut Britannian punnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdistyneessä kuningaskunnassa käytetään yleisesti myös Walesin ja Skotlannin puntaa. Nämä rahayksiköt eroavat toisistaan ulkonäöltään hieman, hiukan vastaavasti kuin esimerkiksi kansalliset eurokolikot.
Yhdistyneessä kuningaskunnassa on käytössä useita seteleitä, joiden kelpoisuus vaihtelee alueittain ja osittain myös sen mukaan, mitä rahan vastaanottaja kelpuuttaa maksuksi. Seteleitä painavat mm. Bank of England, eräät Skotlannin pankit (Royal Bank of Scotland, Bank of Scotland ja Clydesdale Bank) ja eräät Pohjois-Irlannin pankit (Ulster Bank ja Northern Bank). Myös jotkin muut Britannialle kuuluvat alueet, kuten kanaalisaaret, käyttävät omia seteleitään. Vain Englannin pankin painamissa seteleissä on kaikissa monarkin, tällä hetkellä Elisabet II:n, muotokuva. Muut pankit käyttävät omia kuva-aiheitaan ja joskus painattavat myös erikoisseteleitä merkkihenkilöiden ja merkittävien tapahtumien kunniaksi (esimerkiksi Ulster Bank painatti marraskuussa 2006 miljoona 5 punnan seteliä, joissa oli edesmenneen jalkapalloilija George Bestin kuva).
Eri alueiden seteleille on kuitenkin yhteistä, että niiden punta-arvo on Englannin punnan mukainen.

Timo Nenonen

Krugmanin mukaan tilanne olisi helpompi, jos Suomi ei olisi mukana euroalueessa."

Tästä samasta asiasta olen kirjoittanut kymmeniä kirjoituksia. On käsittämätöntä, että olemme vieläkin mukana tässä mätävaluutassa. Meitä odottaa Kreikan kaltainen valtiokonkurssi, jos emme eroa Eu/eurostoliitosta.

Jos hallituksemme ei tätä tunnusta, olemme kusessa.

Kauko Horttanainen

TÄMÄ ON TOTTA SUOMI ON ENEMPI KUSESSA KUIN POLITIKOT USKALTAA KERTOA.JA NYT NÄMÄ ISÄNMAAN PETTURI POLITIKOT TEKEE JO MUUTTO PAKOA KOTIMAASTAAN.TÄMÄ JYRKI KATAISEN LÄHTÖ OLI SUUNITELTU RAUKKA TEKO .PELKURI KAPTEENI JÄTTI VENEEN ENSIMMÄSENÄ,SAI VERON MAKSAJIEN RAHOJA TÖRKEÄLLÄ TAVALLA HUIJATTUA 800 000euroa,stuppihan yritti samaa jäi kuitenkin nuolemaan näppejään ei saanut pankki velkojaan 900 000 euroa,on seuraava pakenija.
tämä EU:sta EROAMINEN KOK.SDP.KESK.OVAT LEVITTÄNEET VALHEELLISTA TIETOA EU:n ISOILLE POJILLE SUOMEN TODELLISESTA TILANTEESTA ,POLITIKKOJEN RANKASEMALLA SUOMEN KANSALAISIA JO 20 VUODEN AJAN JÄRKYTTÄVÄLLÄ VEROTUKSELLA, JOKA ON MYÖS TUHONNUT KAUPAN KÄYNNIT, TYÖPAIKAT,KUNNAT,.
MAILMAN KUULU TALOUS NOBELISTI KRUGMAN VAROITTAAKIN SUOMEN KATAISEN/URPILAISEN HALLITUSTA JATKAMASTA EPÄREHELLISTÄ TOIMINTAA JOTA NYT TÖRKEÄSTI JATKAA STUPPIN,RINTEEN VÄKISIN LUOTSAAMA HALLITUS.JA SANOO MYÖS ETTÄ KUN KAKARAT PÄÄSTETÄÄN TEMMELTÄMÄÄN, NIIN TULOS NÄKYY NYT.SUOMEN POLITIKOT ON MYÖS EU:n LAKIEN ALAISIA SIIS VASTUUSSA TEOISTAAN.
LUIN KRUGMANIN KIRJOITUKSEN SAKSALAISETA LEHDESTÄ,JOSSA HÄN SANOO SUOMEN PELASTAJAKSI VALTION MIES TIMO SOININ+PERUS-SUOMALAISET JA KEHOTTAA SUOMEN KANSALAISIA PUHALTAMAAN YHTEEN HIILEEN,NO TODELLINEN TIETOVUOTOHAN KERTOO MONEN POLITIKON HYPÄÄVÄN PERUS-SUOMALAISTEN JOUKKOON,TÄMÄ EI OLE HUUHAA TIETO.MINÄ LUOTAN REHELLISEEN TIETOON JOKA PITÄÄ PAIKKANSA.NYT VANHAT JA NUORET ÄÄNESTÄJÄT LUOTTAKAA TOTUUTEEN.
OLEMME PIENI MAA.OLEN ITSEKIN LUOTETTAVIEN TIETOJEN POHJALTA LIITTYNYT PERUS-SUOMALAISIIN.TERV.KAUKO.

Osmo Marttila

Oma valuutta ja rahapolitiikka, eli devalvaatiolla aina maksattaa oma kyvyttömyys luoda ja ylläpitää tehokasta, uusiutuvaa tuotantoa 'kaikilla' toimialoilla sekä pitää julkinen hallinto kestävän kokoisena huolehtimassa perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta oikeusvaltiossamme.

Talous on kuten tuli äärimmäisen huono isäntä, mutta ihan hyvä renki, jollaisena sen on aina pysyttävä.

Juhani Kahelin

On todella alkeellista sanoa että Suomen pahin päänsärky on Nokia. Professorin tietämys ja ajattelu on tältä osin köykäistä. Eiköhän Suomen "volatiliteetti" (häilyvyys, heiluvuus, sosiaalinen sotkuisuus) ole paljon periaatteellisempaa ja laveampaa kuin yksittäinen Nokia.

Sitä paitsi Nokia saattoi tehdä yllättävän hyviä kauppoja (ostoja ja myyntejä) ja näköpiirissä häämöttää kenties yllättäviä uusia toimintoja. Hauska odottaa sitä uutta strategiaa. Siilasmaa sanoi, eikä ehkä aivan perusteettomasti: "meillähän jo on Nokia".

Petri Muinonen

Julkisen talouden kustannuskurin ohella tärkein pitkän aikavälin tekijä Suomen vaihtotaseessa ja tulevaisuuden velkaantumiskehityksessä on se, miten hyödynnämme kotimaisen energian resurssejamme, hitaasti uudistuvia (turve) ja uudistuvia (lähinnä puu).

Energiaturpeen nostokelpoinen reservi Suomessa on arvoltaan n. 800 miljardia euroa. Ainakin Vihreän Niinistön energiastrategia näyttäisi olevan tuoda ulkomailta hiiltä, öljyä, kaasua ja ydinpolttoainetta ulkomailta - mm. öljymaista - lainatulla rahalla. Näin myös energiaraaka-aineen ja mm. ydinpolttoaineen jalostamisen työvaikutus saadaan maamme rajojen ulkopuolelle. Mutta tärkein on tietysti kielteisen ympäristövaikutuksen vienti ulkomaille, esimerkiksi hiililouhinnan luontotuhot Appalakeille Amerikkaan!

Suomen vaihtotase kaunistuisi melkoisesti ja työllisyyskin jonkin verran sillä, että turpeen kaasutus ja muunto dieselpolttoaineeksi otettaisiin energiapalettiimme, sen lisäksi että maantieteellisesti hajautettua sähkön ja lämmön yhteistuotantoa turvekattiloin lisättäisiin rutkasti. Samalla kriisitilanteiden huoltovarmuutemme paranisi ja sähköverkoista tulisi vähemmän haavoittuvia.

Matti Joutkoski

Oma näkemyksen mukaan kyse ei ole Nokiasta tai mistään muistkaaan yksittäisistä asioistaa vaan siitä, että poliittinen päätöksentekokoneisto on kykenemätön tekemään muutostilanteissa tilanteen vaatimia päätöksiä. Meillä on ollut ehkä historian surkein hallitus, mutta itse kyllä kyseenalaistaisin kokonaan nykyisen poliittisen päätöksentekokoneiston. Eikä kyse ole pelkästään pelkästään suomalaisten ongelmasta, ongelma kattaa koko vanhan mantereen. EU:n mukaan tulo on vain lisännyt tuota tehottomuutta ja byrokratiaa, joka on sitten aikaan saannut työn pakenemisen EU:n ulkopuolelle, esim. Kiinaan. Kiinasta voisi muutenkin ottaa mallia tässä päätöksentekokoneiston osalta. Lähtökohtaisestihan siellä valtaa pitävillä on riittävät mandaatit tehdä päätöksiä ilman, että jokaisesta päätöksestä pitää suorittaa monen vuoden sukkahippaset. Päätöksentekokoneisto on lähempänä yritysmaailmaa kuin perinteistä parlamentaarista toimintamallia. Ja se toimii. Länsimaat saavat kerta toisensa jälkeen pataan. EU:n ja Suomen pitkään jatkunut tehottomuus on myös viennyt osaamista vaativaa tuotantoa pois Euroopasta. Yhä vähemmän meillä on mitä viedä EU:n ulkopuolelle, Euron heikkenemisestä saatava vientihyöty on monin kerroin pienemki, kuin mitä se olisi, jos euroopassa valmistettaisiin laajemmalla sektorilla tuotteita. EU on kaiken puolin rapautunut eikä nykyisellä päätöksentekokoneistolla ole mahdollisuuksia korjata tätä monivammaista sekasikiötä.

Mitä tästä eteenpäin? Euroa ja EU:ta pidetään letkuissa varmaan viimeiseen hengenvetoon, mutta itse en usko, että nämä konseptit ovat sellaisia, joiden avulla Suomi tai Eurooppa ongelmistaan selviäisivät. Jokaisella maalla on toki "vapaat kädet" tehdä radikaalejakin ratkaisuja, mutta sellaista pelkoa ei ole, että Suomessa niin tapahtuisi. Siitä pitää huolen leipääntynyt poliittinen päätöksentekokoneisto sekä AY-liike.

Se on ihan sama elvytetäänkö meillä vai ei, ongelman ydin ei ole siellä. Ongelman ydin on Euron valuvioissa sekä poliittisessa päätöksentekokoneistossa. Ja kun sille ei ole mitään tehtävissä, sitä ei liikaa kannata murehtia. Mielummin otetaan sitä ilokaasua (=setelirahoitusta + lisävelkaa), nautitaan leveistä eläkepäivistä ja hyvinvointiyhteiskunnasta!

Timo Toiminen

Krugman, kuten kaikki muutkin ihmiset, teistä jokainen kommentoija, te kaikki ajattelette ja kommentoitte vain ja ainoastaan omasta taloudenhoidollisestanne näkövinkkelistä Jumalan siunauksella, koska te ette muuta voi, kun te myönnätte tahi kun te kiellätte, niin sanokaa vain kyllä tai ei, sillä kaikki muu on pahasta, anteeksi.

Eero Saastamoinen

Eihän tuo ole viisas, kun hänkin käyttää jos-sanaa!

Tätikin olisi setä, jos sillä olisi mu*at!

Ei tarvitse olla proffa , kertoakseen jos-tietoa!

Jos tuota proffaa ei olisi tullut kertomaan tietojaan, meillä ei olisi hänen tuomaansa lisäepävarmuutta olemassa!

MOT