Sunnuntai 23.9.2018

Wahlroos Ylellä: ”Yksi suuri ongelma koko eurossa”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
11.1.2014 11:01
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Taloustieteen tohtori, pankkiiri Björn Wahlroos.

Nordean ja Sammon pankkikonsernien hallitusten puheenjohtaja Björn Wahlroos toteaa, että euroon liittymisen myötä Suomi on menettänyt yhden tärkeän viennin ja työn tukemisen välineen.

Wahlroos sanoo Ylen Ykkösaamun haastattelussa, että Suomen teollisuus kärsii korkeasta palkkatasosta. Euroon liittymisen myötä toivottiin, että työmarkkinoille saataisiin enemmän joustavuutta.

– Tätä ei tapahtunut. Itse asiassa palkkakustannukset ovat nousseet eniten koko euroalueella. Kreikka oli meitä edellä vielä kaksi vuotta sitten – nyt siellä on palkat tippunut, Suomi on ykkönen. Se tarkoittaa sitä, että suomalaista työtä on erittäin vaikea viedä maailmalle. Me olemme menettäneet valtavasti markkinaosuuksia ja mahdollisuuksia viedä sinne.

– Työn hintaa tietenkin aikaisemmin olisi alennettu devalvoimalla. Sitä ei voi enää tehdä. Tämä on yksi suuri ongelma koko eurossa: jos meillä ei ole omaa valuuttaa, meillä pitäisi olla kovasti toimivat työmarkkinat, Wahlroos painottaa.

Suomalaisen pankkiirin viesti on hyvin samanlainen kuin talousnobelisti Paul Krugmanin. Hän totesi eilen Tukholmassa Uudelle Suomelle, että Suomen tilanne olisi helpompi, jos Suomi ei olisi mukana eurossa.

– Silloin teillä olisi mahdollisuus tehdä omaa rahapolitiikkaa. Nyt sitä ei ole, Krugman totesi eilen.

Kova rasite on Wahlroosin mukaan ollut myös kallis euro. Hän arvioi, että palkkakustannusten nousun sekä kalliin euron myötä Suomi on menettänyt viime vuosina kilpailukykyään 50–60 prosenttia Yhdysvaltoihin nähden.

Wahlroos toteaakin Ylen haastattelussa, että vielä kestävyysvajeen kursimistakin tärkeämpi tehtävä poliitikoilla on kilpailukyvyn palauttamisessa.

– Ongelmiemme eräs yhteinen nimittäjä on se, että tähän maahan ei investoida. Meidän koko taloushistoriamme aikana tähän maahan ei ole investoitu niin vähän kuin viimeisen viiden vuoden aikana. Jos poistetaan Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitos näiden investointien joukosta, me olemme jatkuvasti olleet poistojen alapuolella, elikkä Suomea de-industrialisoidaan.

– Tämä on tietenkin näiden työpaikkojen häviämisen keskeinen syy. On keksittävä tapa, jolla sekä suomalaiset että ulkomaiset yhtiöt ja ihmiset haluavat investoida Suomeen.

Henkilöt: 
Paikat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Anssi Rantala

On raikasta kuunnella selkokielellä niitä asioita, jotka poliitikkojen suusta saadaan näyttämään vain ideologisilta kujeilta, joihin ei tarvitse suhtautua vakavasti.

Suomi on nesteessä ja aikaa on ryssitty, oli Björnin pääviesti. Wahlroosin "syyttävä" sormi osoittaa poliitikkoihin ja siellä vasemmalle, tietysti. Wahlrooshan tuntee menneisyytensä vuoksi myös vasemman laidan. Nykyhallituksen hän torppasi oikeutetusti täysin. Sehän on absurdi tässä maan tilanteessa.
Erityisen hyvin kävi selväksi, että SDP ja ay-liike saavat katsoa peiliin, missä ei ole mitään uutta viestiä asioita seuranneille. Demarit ovat jarruttaneet ja torpanneet vääjäämättömien uudistusten toimeenpanon oman arvovallan vuoksi, ei työntekijöiden. Mitähän Vanhanen nyt ajatteleen Rukan lumien oivalluksesta? Taisi olla aikaansa edellä, silti myöhässä. Vasemmiston äänestäjät tosin luulevat, että oikeisto vie Suomea, vaikka asia on juuri päinvastoin!
Nykypäivän konservatiiveja ovat vasemmistopuolueet. Siinä mielessä tilanne on kääntynyt 180 astetta siitä, miksi aikanaa taisteltiin konservatiiveja vastaan.

Wahlroosin puhetta oli miellyttävä kuunnella. Hän on selkokielinen ja saanut koota ajatuksiaan vaativassa ja arvovaltaisessa seurassa koottujen tietojen pohjalta.
Kuin valtaistuimelta kerrottuja viestejä poliitikoille, jotka eivät ole vielä havahtuneet huomaamaan, että hyvinvointivaltio ontuu ja kaatuu, jos lusikkaa ei oteta kauniiseen (työläisen) käteen. Mihin tarvitsemme edustuksellista demokratiaa, jos se ei pysty päättämään asioista?

Antti Kettunen

Oletko nyt ihan vakavissasi sitä mieltä että mitään olisi ratkaistu eläkeiän nostolla? En jaksa edes kaivaa kuinka moni nykyään jaksaa edes siihen 63 asti, mutta ei sinne ainakaan kaikki jaksa. Mitä silloin hyödyttää nostaa mekaanista ikää, eikö olisi ihan pikkasen paljon hyödyllisempää yrittää jotenkin tehdä niistä töistä sellaisia että sieltä voi jäädä täysipäisenä (ja -aikaisena) eläkkeelle? Nykytilanne on täysin järjetön kun porukkaa pienennetään pitkälle alle minimin, yritetään repiä niistä harvoista samat tuotannot kuin isommasta porukasta ja vielä pitäisi tuota paskaa entistä pidempään jaksaa?

Nallen haastattelua en ole jaksanut enää vuosiin lukea/kuunnella, sitä samaa raharikkaan mantraahan tuo aina itkee.

Jean Darch

Mielestäni Wahlroosin tärkein lause jäi hieman piiloon:
- hyvinvointi syntyy työstä. Talousteorioissa on usein unohdettu koko työnteon perusajatus.

Hän sanoo usein työhön liittyviä asioita:
- tärkein on työ, vauraus tulee työnteosta
- vain työn kautta syntyy yhteenkuuluvaisuutta
- opiskeluajan lyhennys, jotta päästään nopeasti töihin
- pitkaäikaistyöttömän tukea pitää heikentää
- pitää laskea työn hintaa (työntää ihmisiä työmarkkinoille)
- työurien pidennys
- julkisen sektorin laajuus ja kustannus on kuorma.
- kilpailukykyä pitää parantaa sellaisella työllä, joka menee kaupaksi.

Talousteoreetikoltamme puuttuu malli ja ajatukset, miten työllistäminen hoidetaan myötäotteella ja nerokkaasti. Siihen on malli, Wikimploi. Wikimploi-mallin mukaan ei tarvita muutamia Wahlroosin mainitsemia negatiivisia asioita. Toki hallinto pitää optimoida ja opiskelu uudistaa lähes kokonaan.

Wikimploi on suomalainen yleishyödyllinen startup, joka kilpailee Työministeriön työllistämismallin kanssa. TEM käyttää työllistämisen edistämiseen n. 1,2 miljardia euroa vuosittain. Wikimploi-malli on kehitetty Työministeriön ja kaupunkien tarpeeseen.

Konkretiaa:
- http://wikimploisuomi.wordpress.com/tyo-uusi-ja-vanha/konkretia-ja-wikim...

Vertaa Wikimploita ja Työministeriötä:
- http://wikimploisuomi.wordpress.com/uutisia/tyollistamismallien-vertailua

Nuoretkin pääsevät mukaan:
- http://wikimploisuomi.wordpress.com/tyo-uusi-ja-vanha/nuorisotakuu-ja-wi...

Juhani Risku

Petri Suomi

Työurien pidennys, kun 4000 työikäisiä joutui työkyvyttömyyseläkeelle mielenterveydellisistä syistä.
Mutta joo. Mepin paikat ovat pian jaossa ja Liisa jossain 200 000€:n paikkeilla + 80 000€ verottomia kulukorvauksia. Ikä ei ole este, eikä duuni rasita. Jo hankittu eläkekkään ei mihinkään muutu ja sivutoimet sallittu.
Kyllä kelpaa, kun kaupan kassan tonnin kuukausiliksa on liikaa. Palkka ei ole ongelma, vaan ne sivukulut, joita työnantaja makselee.
Miksiköhän esim. Saksassa ruoka maksaa vähemmän kuin meillä, vaikka siellä kaupan kassahenkilökin ansaitsee paljon paremmin kuin meillä. Eikä vuokratasokaan ole pääkaupungissa samaa ultra luokkaa kuin meillä.
Onkohan siellä ahneita vähemmän, vai korvaako määrä sen mikä jäädään jälkeen halvemmalla myydessä. Tiedä sitten, mutta markka-aikaan Suomessa vasta nesteessä oltiin.

Veikko Hintsanen

Hei

Walhroos "unohtaa" tai ei ole tutustunut seuraaviin faktoihin :

1) kuljetamme maanteitse 1,5 enemmän vientitonnia kohden tavaroita Suomessa mitä Ruotsissa. ja muutosta ei ole tulossa ennenkuin todella aletaan metsäteollisuuden kartelli hankinta infran kehittämisen (mm kuorma autojen ylikuormien asetus 6.6.2013 sijaan ) toteuttaa niin EU:ssa sovittua kuin LVM vuoden 2007 tavoitteita myös vesiliikenteen kehittämiseksi.

2) em syystä Logistiset kustannuksemme ovat noin 2 kertaa Ruotsin vastaavia: http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw.cgi/trip?${BASE}=erekj&${HTML}=akxpdf&${SNHTML}=akxeiloydy&tunniste=TUVJ+6/2013

3) Liikenne ja viestintäministeriö on edellyttänyt jo vuonna 2007 että Rautatie ja vesiliikenteen kilpailukykyä kehitetään vuoteen 2030 mennessä niiden kuljetusosuuden lisäämiseksi. http://www.lvm.fi/fileserver/Liikenne2030.pdf

4) Samaa edellytti ns Ahon komitea jonka toteuttamiseen myönnettiin vv 2009-2011 yhteensä 225 miljoonaa euroa. http://www.vnk.fi/julkaisukansio/2008/j19-metsateollisuuden/pdf/fi.pdf

5) Keitele Päijänne ensimmäiseen todelliseen vesiliikenne projektiin jossa tavoite oli kuljettaa laivoilla Jyväskylän energialle noin 2,5-3 miljoonaa m3 haketta vuodessa asetettiin toteuttamistyöryhmä 27.03.2009 . LVM:n asettama työryhmä päätyi esitettyjen vesitieliikenne faktojen sijaan kuorma auto liikenteen kehittämiseen .

6) EU liikennestrategia edellyttää minimissään 50% keskipitkien kuljetusten siirtämistä vesille ja raiteille. . http://ec.europa.eu/transport/themes/strategies/2011_white_paper_en.htm

7) Tulos löytyy liikenneministeriön ympäristöstrategian sivulta 51 Tieliikenne on Suomessa viimeisen 10 vuoden aikana kasvanut noin 20 prosenttia.

" Henkilöautoliikenteen kasvuksi vuosina 2013–2020 ennustetaan noin 11 % ja vuosina 2013–2050 noin 31 %. Tavaraliikenteelle ennustetaan hieman suurempaa kasvua, 16 % ja 39 %.”

Mauno Strandén

Miksihän rataverkkoa ei käytetä? Noin 20v sitte esim Lahti Loviisa välillä kulki jopa kymmeniä junia päivittäin, nyt 2-4. Kivihiiletkin ajetiin kuorma-autoilla, aiemmin junilla?
Epäilen, ettei VR:n johto ole tehtäviensä tasolla, silti rataa pidetää kunnossa jatkuvasti, mutta ei enää käytetä? Jos avaisi kilpailulle, aivan varmasti alkaisi liikenne käydä!

Petri Suomi

Lahti- Loviisa rata on ollut jo tuon 20 vuotta niin huonossa kunnossa, että paino ja nopeusrajoitukset aiheuttavat ongelmia. Sama koskee Lahti - Heinola rataa.
Kummatkin yksiraiteisia ja teollisuus tehnyt Lahdesta yhden työttömyysennätysten kaupungin. Lahdessa oli Asko, UPO, Luhta ja Isku teettää muilla. Tuosta vapautui työn orjuudesta jo reilusti yli 10 000 henkilöä muutamassa vuodessa. Kaikilla vientiä, vaan nyt kaikki teettää tuotteitaan ulkomailla. Vaan eipä voi edes yrittää verrata laatua ja kestävyyttä. Samaa lastu/MDF levyä kaikki. Vaatteita ei toistaiseksi ole keksitty myydä kaavoina pelkästään, jotta kotona jokainen leikkaa/ompelee palttoonsa itse.

Veikko Hintsanen

Seurailin tarkemmin noita tuotannon logistiikkakustannuksia vuonna 2009 kun suunniteltiin logistiikan siirtämistä EU liikennestrategian edellyttämällä tavalla kuorma autoista vesille hakelogistiikan avulla Päijänne –Keitele alueella jossa hakkeen hinta tehtaalla tuli olla silloin noin 10-13 euroa MWH.
konventionaalisen konehakkuun jälkeen logistiikka ketju olisi muodostunut Kuopion yliopiston mukaan seuraavaasti
metsän ostohinta pystyhinta
konehakkuu
konventionaalinen metsäkuljetus 2,3-2,4 euroa
tienvarsihaketus
Kaukokuljetus 3,3-3,4 euroa
hallinnointi varastointi ja muut kustannukset koko ketjun aikana 0,7-0,9
eli silloin esim tässä ketjussa selkeät logistiset kustannukset olivat noin 30-60% tuotteen hinnasta hakkeen /energian ostajalle. 0,5 % voi pitää paikkaansa, jossain yksittäisen tuotantoyhtiön (esim. elektroniikka) muttei metsä, metalli eikä kaivosteollisuuden tuotannossa.

Jouko Heyno

Wahlroos osuu naulan kantaan: "Wahlroos sanoo Ylen Ykkösaamun haastattelussa, että Suomen teollisuus kärsii korkeasta palkkatasosta."

Ongelma voidaan helposti hoitaa nk. sisäisellä devalvaatiolla, jonka mallina voi käyttää tätä: http://jheyno.puheenvuoro.uusisuomi.fi/147765-sisainen-devalvaatio-kansa...

ja tätä: http://jheyno.puheenvuoro.uusisuomi.fi/146540-ja-suomen-talous-pelastuu

Uskon, että "Nalle" Valpola tarttuu malliin riemumielin!

Timo Nenonen

Wahlroos sanoi täysin oikeasti, että meillä on täysin epäonnistunut hallitus. Ja kun tähän lisää sen, että olemme väärässä valuutassa, on Suomen kohtalona valtiokonkurssi Kreikan tapaan.

On se ihme, miten ja missä meidän päättäjämme oikein leijailevat, kun eivät suostu tunnustamaan, että meillä on väärä valuutta ja eron eurosta pitäisi olla itsestäänselvyys.

On suoranaista hulluutta olla mukana tässä mätävaluutassa.

Mauno Strandén

Muistatteko millä euroa ajettiin sisään? Melkein joka ilta oli nuoria naisia tv:ssä jotka vakuutti, että kyllä se on hyvä, kun ei tarvitse vaihtaa valuttaa, kun käy "interreilillä", se tuntui olevan kaikkein tärkein, kukaan ei sanonut, että "kätemme sidotaan" rahapolitiikassa!
Päättäjämmehän oli ennen euroa ay liikkeen vankeja, ne määräsi paljonko palkkoja nostetaan, tai mennään jopa yleislakkoon ja media oli juonessa mukana?
Päättäjillä ei ollut valtaa, niin he alkoi miettiä, jos he antaa Suomen eu:n holhoukseen, kun sieltä tulee määräykset niille ei ay liikekkään voi mitään!
Suomi on holhouksessa ja silloinen ministeri Salolainen lupasi TV haastattelussa, että Suomi on jatkossakin nettosaaja eu:lta kun sopimus tehtiin liittymisestä eu:hun ja me poimimme vain rusinat eu:n pullasta, hän oli ollut laatimassa niin hyvää sopimusta? Tilanne oli kuin kovalla pakkasella kusisi housuun, se hetken lämmittää ja sitten tulee vielä kylmempää! Nyt meille on tullut velkaa tautisesti joka lämmitti, mutta kun maksun aika koittaa, silloin kylämää?
Katainen lupasi heti hallituksen aloittaessa, että aletaan maksaa myös velkaa pois, päin vastoin, on otettu vain lisää? 80% äänestäjistä uskoi siihen autuuteen viimeisissäkin vaaleissa?

Petri Suomi

Onko siitä vaihtoehtoisesta valuutasta minkäänlaisia muita laskelmia, kuin se vanha markan haikailu ja kuinka meillä silloin man kaik niin hyvin jotta. Aika kultaa muistot ja sellaisetkin maat joilla on ikiajat ollut sama valuutta käytössään, ovat aivan yhtä huonossa jamassa ja velkaisia kuin euromaatkin.
Britannia ja Yhdysvallat nyt ensimmäisenä tulee mieleen ja Japani. Maailman G8 maita kaikki. Eli johtavia talousmahteja.

Matti Hemmi

Toki. Mm. Perussuomalaisten Timo Soini on esittänyt lukuisia laskelmia asiasta, yhdessä globaalien talousexperttien tuella. Niitä ovat julkaisseet maailman asiallisimmat aviisit, paitsi Suomessa. Näe hieman vaivaa ennenkuin leikit tyhmää ja etsi niitä käsiisi. Sen parempia vastaavia Soinia vastaan ei ole olemassa muuta kuin äyskäröintejä; persujen laskelmat nyt tiedetään. Lapsellista.

Matti Hytölä

Tarvitaan tuotantoa ja investointeja. Kallis työvoima ei ole ainoa ongelma. Palkkoja voitaisiin alentaa ostovoiman kärsimättä jos kokonaisveroaste olisi matalampi. Suurin syypää heikkoon kilpailukykyyn on suuri, kallis ja tehoton julkinen sektori.
Myös rikkidirektiivi, päästökauppa ja muut ympäristöä keppihevosenaan käyttävät veroluonteiset lisäkustannukset kurjistavat tilannetta entisestään.

Osmo Marttila

Aina se vika on jossain muualla tai muissa - jopa pienipalkkaisten vähäisissä tuloissa. Mitä jos tunnustaisimme tosiasiat ja keskittyisimme nostamaan olemassaolevien toimialojen tuotteiden jalostusarvoa ja luomaan uusia (tarpeeksi) korkeanjalostusarvon omaavia tuotteita markkinoille. Suomi ei tule koskaan pärjäämään bulkkituotteiden halpatuotannolla. Kiinalaiset, intialaiset ja afrikkalaiset tekevät ne iänkaikkisesti halvemmalla - Sumessa on liian kylmä ilmasto siinä kilpailuun. Suomessa menestyvät erinomaisesti peruskehittämisestä huolehtineet - johto on sekä ymmärtänyt että saanut aikaiseksi - yritykset, kuten esim. Kone.

Yhdysvaltoihin vertaaminen on vähintäänkin (tahallisesti) harhaanjohtavaa. Siellä teollisuustyöntekijöiden reaaliansiot ovat nyt pienemmät kuin 70-luvulla. Meinaako meidän pankkiiri että meillä pitää pyrkiä samaan? Siinä tuhotaan koko ns. keskiluokka samalla kuten Yhdysvalloissa on hirvittävin tuhoisin toimin tehty.

Mitenkäs ne Suomessa tuotetut, ansaitut miljardit, jotka vuosittain Suomesta varastetaan veroparatiiseihin sijoitettaviksi.

Sauli Aittola

Lipponen joutui viiveellä poliittiseen vastuuseen euroon viemisestä viime presidentin vaaleissa, paljon on pahaa tullut ja kansa joutunut vastaamaan selvästä virheestä. Tuo Lipposen ylimielinen ote euroon menemisestä ja Ahon haastattelu pitäisi pistää jakoon yleisesti kansan tietouteen. Aho oli kerrankin oikeassa. Osa kansasta tietää osa ei. Seiväsmatkailuun oppinut nousukaskansa kiinnitti ratkaisussa vain rahanvaihdon helppouteen. Suomalaiset ei elä vain matkailemalla, se pitäisi muistaa.

Andrej Kokov

Kukapa silloin 2000-luvun alussa puhunut siitä, että euro tarkoittaa muutakin kuin "yhtenäistettyjä hintoja". Tämä tarkoittaa nääs myös yhten yhtenäistettyä työmarkkinaa, jossa palkkakilpailu asettaa pikkuhilja keskimääräisen tulon 1000-1200 euron paikeille (eli suomalaisen tulot painetaan pahasti alas, vaikkapa lomautusten tai lyhennetyn työajan kautta). Ja että EU-hun liittyy sellaiset talousmahdit kuin Bulgaria ja Romania (ja heidän kolmisen miljoona romania saavat täydet oikeudet kierrellä Euroopassa).

Ari-Vesa Parviainen

Työläinen ostaa nettopalkalla. Kuitenkin brutto + sivukulut sisältyvät tuotteen vientihintaan. Siinä on ongelman ydin. Saksalainen kuluttaja lisäksi maksaa ostoissaan (minäkin netissä) Alv:ta vain 19 %. Enemmän vähemmällä siis. Ja käyttävät samaa €uroa ongelmitta. Vika on näinollen täysin kotikutoinen.

Henri Alakylä

Investoinnit lisääntyvät kummasti, kun se on edullista tehdä. US-toimitukselle vinkiksi: eräs espanjalainen rakennusyhtiö sai pari suuren luokan sijoittajaa taakseen nyt, kun hinta oli tullut kohdalleen.

Eli kun tarpeeksi tinkaa hintaa alas niin investoinnitkin tulee takaisin. Mutta mistä nyt sitten saksitaan kustannustasoa, jos valuutta ei jousta? No, työllisyydestä tietenkin. Espanjan oppien mukaan kaikki priimaluokan työntekijät saavat pitää paikkaansa ja kaikki muut kilometritehtaalle. On kuulemma ollut menestystarina.

Pekka Korpela

Suomi on tuonnista riippuvainen hyvinvointivaltio, pieni ja kansallislta resursseiltaan pieni. Tuontia ei voi maksaa kuin viennillä.

Vienti tarkoittaa kansainvälisesti kilpailukykyisiä tuotteita tai palveluita. Kilpailukykyinen tarkoittaa parempaa hinta/laatu-suhdetta kuin muilla.
Laatu tarkoittaa tuotteen tai palvelun hyötyä ostajalle.

Laatua voidaan parantaa innovaatioilla, tuotekehityksellä, koulutuksella jne. Hinta on asetettava hyötyä alhaisemmaksi, jotta asiakas ostaa.

Hintaa voidaan laskea tuotannontekijöiden kustannusten alentuessa. Tuotannontekijöitä ovat mm. työn ja raaka-aineiden hinta. Työn hinta laskee mm. tehokkuuden parantamisella.

Wahlroos ei ota kantaa siihen, mitä Suomen tulisi maailmalle myydä ja mihin hintaan, koska siihen kysymykseen vastaaminen vaatisi vastuunottamista omista puheista. Hänen puolustuksekseen voi myös sanoa, että se ei ole edes hänen tehtävänsä. Wahlroosin tehtävä on pitää huoli johtamiensa yritysten kilpailukyvystä.

Lasse Neponen

Omassa valuutassa meillä olisi mahdollisuus vaikuttaa asumisen (sähkö, lämpö, vesi, jätehuolto jne = ei tuontitavaraa), energian (puu, biodiesel, bio-etanoli jne = ei tuontitavaraa) ja ruoan (ei tuonti) hintaan eli sellaisiin asioihin, jotka myös tavallaan ovat Suomalaisen palkkatyön sivukuluja kun puhutaan tulojen tarpeesta kotitalous-tasolla.
Eli vaikka meillä olisi aivan dragman- tai liiran-sukuinen rupu-valuutta, niin sillä voisi kuitenkin ylläpitää kohtuullista elintasoa kasvattamalla omavaraisuutta ja käymällä kauppaa keskenämme. Jatkuvien veronkorotusten sijaan myös hyvinvointipalveluita voitaisiin tuottaa rahaa painamalla - samalla elvyttäen kansantaloutta. Yhteisvaluutassa meillä ei ole tarvittavaa taloudellista itsenäisyyttä ja ruoan, energian, työn, asumisen jne jne hinnat vain tasaantuvat koko euro-alueella.
Keskipalkka Latviassa 600,-/kk, Espanjassa 1200,-/kk ja Suomessa 2500,-/kk.
Siksi Latvialaiset eivät osta meiltä, mutta me ostamme pian Latviasta.
Jos ei keppiä, niin vaikka porkkanoita. Niitä kun "ei kannata" kasvattaa täällä.

Timo Vahtera

"Yhteisvaluutassa meillä ei ole tarvittavaa taloudellista itsenäisyyttä ja ruoan, energian, työn, asumisen jne jne hinnat vain tasaantuvat koko euro-alueella."

No onpas paha juttu !
Osasit oikein heittää keskipalkat muista maista. Laita sitten asumisen, energian ja ruuan keskihinnat k.o. maissa...
Oma valuutta ei ikinä missään ja koskaan maailmanhistoriassa ollut todellinen vaihtoehto.
Suomella oli 70- luvulla oma valuutta, ja meillä meni niin hyvin, että ainoastaan
320 000 suomalaista muutti Ruotsiin töihin...

"Jatkuvien veronkorotusten sijaan myös hyvinvointipalveluita voitaisiin tuottaa rahaa painamalla - samalla elvyttäen kansantaloutta".

Saat varmaan taloustieteen Nobel - palkinnon oivalluksesta.
Itse asiassa kaikki maailman valtiot voisivat painaa rahaa tarpeittensa mukaan,
ketun hienoa. Ja kaikki olisivat onnellisia...

Henri Alakylä
Vastaus kommenttiin #36

T. Vahtera: "Oma valuutta ei ikinä missään ja koskaan maailmanhistoriassa ollut todellinen vaihtoehto."

Mitä tämä nyt on? Oma valuuttahan on monilla itsenäisillä mailla nykyisin enemmän standardi kuin poikkeus. On niitä vielä joitain vanhan kolonialismin siirtomaita, joissa käytetään maksuvälineenä Yhdysvaltain dollaria, mutta muutoin sanomasi on aivan käsittämätön ja erheellinen.

Kalevi koskinen

Euroon liittyttäessä Euron kurssi Dollariin nähden oli aivan toinen, kuin se on tällä hetkellä, merkittävän Dollari printtauksen seurauksena .
Euron kurssi on noussut
monien mielestä aivan liian korkealle.
Mitäköhän nämä pakalliset Hodorkovskit sanoisivat, jos Euron kurssi laskisi alemmalle tasolle,Keskuspankin toimesta,
vaikka painamalla tarpeellinen määrä seteleitä lisää markkinoille.

Lasse Neponen

Kovasti on paremminvoivilla toivomuksena palkkatason laskeminen kun eivät ymmärrä, ettei se ole keskiluokkaiselle 2-3000,-/kk (brt) työväelle mahdollista.
Jo pitkään on tehty lähes nollaratkaisuja, jolloin ostovoima on käytännössä laskenut.
Siitä seuraa, että kilpailukykyyn tarvittavalla 20-30% palkanalennuksella työssäkäyvijöiden taloudet joutuisivat laajasti turvautumaan sosiaalitukiin.
Millä ne sitten rahoitettaisiin ? Verojen korotuksillako ?

Omaan valuuttaan palaamisesta ei uskalleta edes keskustella, koska silloin pelätään korkojen meillä nousevan 3-5% :ia.
Kun eläkkeitä maksavalla 20-50 vuotiaalla väestöllä on velkaa jo korviaan myöten, niin pelätään tämän koko Euro-ajan rakennetun (matalat korot = kiinteistöjen hintojen nousu ) korttitalon kaatuvan.
Ja kaatuuhan se - omaan mahdottomuuteensa, ennemmin tai myöhemmin.
Euro-juna rullaa loivaa myötämäkeä, mutta vauhti on jo loppumassa - varikon työntekijät saivat viimeisen tilin, eikä konttorirouvilakaan ole varaa matkalippuihin.

Timo Vahtera

Mikä ihmeen vimma "omaan" valuttaan palaamisessa ?
Valuutalla on hyvin vähän vaikutusta kansantalouden kannalta.
Ihan kuin : " Ai kettu, nyt tavaraa myydään, kun saadaan halvalla myytyä,
ööö tosin tuonti maksaa enemmän."
Kansantalouden kannalta plus/miinus peliä.
Ei ruotsilla mene suomea paremmin valuutan vuoksi, vaan vientirakenteen takia.
Ehkä valtion maksamia etuuksiakin karsittu rajummalla otteeella.

Euro-juna rullaa vaikka koirat haukkuvatkin. Ei USA:n liittovaltioakaan ollut
valmis perustettaessa.

Henri Alakylä

Ruotsin vientirakenne on syntynyt otollisissa olosuhteissa. Näihin otollisiin olosuhteisiin vaikuttaa keskeisiltä osin myös rahapolitiikka. Totta kai sellaiset asiat kuin vaikkapa koulutus, mielekäs lainsäädäntö ja vähäinen korruptioaste tulee olla kunnossa.

Veikko Hintsanen
Vastaus kommenttiin #39

Niin kyllä siihen edullisuuteen vaikuttaa ruotsalaisten discussioonit joita he ovat tehneet ennen vientirakenteen synnyttämistä. Ajatelkaapa että jostain kumman syystä Suomalaiset kuljettavat esim. kuorma autoilla 1,5 x enemmän tonneja mitä Ruotsalaiset jokaista vientitonnia kohden, vaikka muuten olemme maantieteellisesti samalla tasolla. Eli kyllä meillä on samat olosuhteet maantieteellisesti.

Meillä vaan se jolla metsäteollisuus aloitettiin ja nostettiin -vesitiet- niiden kehittäminen on täysin unohdettu.

On siinä nyt 50 unohdus vuoden jälkeen kuromista . Ei että riitä että valtio vain lisää mm. kuorma autojen kilpailukykyä ylikuorma luvilla 5 vuoden siirtymä ajaksi, ja lvm keskittyy tiemaksujen keräämiseen ns älykkääksi liikenteeksi nimeämällään projektilla .

Ei kyllä täytyy ottaa järeämmät eli vanhat vesitiekehittämiset apuun jos tästä suosta aiotaan nousta. Jo 150 vuottaa sitten ensimmäiset suunnitelmat esim. Päijänteen (Keski Suomen viennin logististen kustannusten alentamisiksi ja yleisten mahdollisuuksien aikaansaamiseksi )yhdistämiseksi merilogistiikkaan ja itämereen teki venäjän tsaari. Mielestäni nyt olisi juuri oikea aika toteuttaa ne suunnitelmat.

Andrej Kokov

Snellmanin aikana markasta tuli kansallinen kakkosvaluutta, jolla kunniallisesti rahoitettiin niin teollistumiseen, sotimiseen kuin jälleenrakentamiseen liittyviä hankkeita, on rakennettu infrastruktuuria, hyvinvointia, ylijäämäistä vientiteollisuutta, jossa oli korkea lisä-arvo (laivat, koneet, elektroniikka yms). Teollistuvassa Suomessa emissio oli ainoa itsenäisen kehityksen tie, koska ruplia tai kruunuja tähän maahan ei tahtonut tulla riittävästi koskaan.

Luomalla kansallista rahaa valtio tienaa itse (Seigniorage) ja antaa tienata muille, koska talouteen voidaan laskea / pumpata tarvittavan määrän rahaa väestön toimeliaisuutta edistäen. Heikentämällä rahaa alennetaan pehmeästi sisäiset kustannukset ja viennille saadaan myös lisää potkua. Budjettivaiettakin voidaan ainapaikata emission avulla, mikä sähköisen rahan aikana ei vaadi edes painokonetta.

Laina-raha sensijaan on merkittävästi huonompi vaihtoehto, kun pääoma ei ole omissa käsissä, ja tuloksesta koko ajan menee maksu muualle. Eikä sen määrää voidan lisätä jos esim. sisäiset tarpeet sitä vaatii (merkittävät korjaukset, väestörakenteen muutos, luonnokatastrofit jne).

Nyt kun sitä omaa rahaa tai rinnakkaista rahaa ei enää ole, niin ei ole varaa korjata/kunnostaa rapistuvaa infrastruktuuria, eikä varaa hyvinvointiin. Markan aikana luotu kansantalous näivettyy ja kuihtuu ilman työllisyyttä ja kilpailukykyä tukevaa markkaa, valtion nopeasti velkaantuessa yhä pahemmin.

Kalevi Hautala

Reilun vuoden päästä minulle koittaa tämä paljon parjattu rajapyykki eläkeikä, kuten myöskin muutamaa kuukautta myöhemmin Björn Wahlroosille. 70 luvulla muutin Pohjanmaalta Etelä-Suomeen rakennusalalle, kun kaverini muuttivat Ruotsiin. Olen koko elämäni ajan ollut rakennusalalla lähinnä pääkaupunkiseudulla eli rakentamassa Suomea omalta osaltani, eikä minulla ole ollut työttömyysjaksoja koko aikana. Armeija ja koulu olivat ne jaksot jolloin en ollut rakennuksilla. Minulle nämä laskennalliset ennusteet eläkeiän pituudesta eivät lupaa hyvää, päinvastoin kuten Wahlroosille. Tosin Wahlrosin nuoruuden elämäntyyli oli sitä luokkaa, että hän taisi polttaa sitä elämänlankaansa toisesta päästä ihan itse. Minunko pitäisi nyt potea huonoa omaatuntoa siitä että häippäsen 63 vuotiaana ansaitulle eläkkeelle, koska olen sen Suomessa ansainnut enkä muuttanut Ruotsiin kuten ikätoverini silloin tekivät. En ole siitäkään katkera että herra Wahlroosin pitää jäädä vartioimaan eläkerahojaan yli 63 vuotiaana, koska historian valossa tällaisia Sampo ja Nordean kaltaisia konserneja ei enää kymmenen vuoden kuluttua ole olemassakaan.

markku palonen

Kas vain,nyt mennään Soinin linjoille ,mutta kun ei ole ennen kelvannut,niin itkeköön muut jotka Timoa vastustivat.Minulla on ollut selvää vuosikausia miten systeemi tulee toimimaan.Venäjän linjan mukaan ei mikään toiminut ,mutta vapaa kauppa olisi olut oikea tie.

Lauri Kiiski

Nalle toi esille sen ikävän tosiasian, ettemme Suomessa osanneet elää euron oloissa, vaan aloitimme 2000-luvun kulutusjuhlat perusteetta, emmekä laisinkaan seuranneet kilpailijamaiden esim. Saksan tai Ruotsin tekemisiä omissa talouksissaan. Esimerkkinä voisi mainita julkisen sektorin. Suomen julkisen sektorin kokonaispalkkasumma on EU tilastoinnin mukaan kasvanut v. 2002 57 %, kun Saksassa vastaavasti kasvu on ollut vain 21 %. Onko Suomen julkisen sektorin toiminta tehostunut vuosikymmenen aikana siinä määrin, että perusteet tuon 57 % kokonaispalkkasumman kasvuun olisivat olleet edes olemassa ?

Euroopan valtioista vain Kreikassa, Espanjassa ja Irlannissa julkisen sektorin palkat ovat nousseet vastaavalla tavalla 2000-luvulla ja kaikki tietänevät, mihin se on johtanut. Suomessakin joudutaan aivan varmasti euron oloissa rajuihin leikkauksiin ennemmin tai myöhemmin ja mitä todennäköisimmin IMF:n ja troikan ohjeistuksin Kreikan tapaan. 12 miljardin kestävyysvajetta ei voida sivuuttaa ilman varsin kipeitä päätöksiä varsinkin keskiluokan kohdalle.

Juha Kaistinen

Kyllä minun selkääni pitkin menevät kylmät väreet kun ajattelen, että tämän kotikapitalistien suurviisaan ja Timo Soinin kannat yhtyvät.
Siinä kohtaa kaksi hemmoa, joiden ei ole eläessään tarvinnut ottaa vastuuta mistään muista kuin itsestään.
Ehkä ensimmäisellä jonkin verran turnipsien kitkemisestä.
He ovat kuin eunukit haaremissa.
BW puhuu kuin ainakin isot pojat siitä yhdestä tässä tapauksessa vientiteollisuudesta eipä vain ole koskaan päässyt edes koettamaan. Puheidensa perusteeksi pitäisi olla vähän enemmän näyttöä kuin hienot ruotsinkieliset puutarhajuhlat, joissa armollisesti tapaa kotimaisia vientiteollisuuden raatajia.
Ei pelkkä ruotsinkielen taito riitä globaalin yrityksen pyörttämiseen.
Ja mikä kumma siinä on, etteivät nämä suomalaiset miljoonajohtajat kelpaa esim. Volkswagenin pienimpiinkään johtotehtäviin? Ehkä syynä on se, että he eivät ymmärtäisi, että kymmeniätuhansia kilpailukykyisen lopputuotteen työntekijöitä työllistävillä yhtiöillä on muitakin menestymisen tekijöitä kuin johtajan viisaus?
Kyllä meillä näitä ollilan tapaisia prinsessoja riittää, joiden jäljiltä vain rauniot savuavat.
Ja kaiken huippuna hallituksen silppuaminen, kuten alamainen media on messiastaan siteerannut. Hohoijaa! Viime eduskuntavaalien käpykaartilaisten jättämään rintamaan saatiin parhaat käytössä olevat reservit. Sitä saa linnoissaan arvostella. Varsinkin kun saa olla varma siitä, että reaalimaailmaan ei tarvitse itse uhrautua.

Erkki Helanto

Tämäkin Juha taitaa olla niin" kokoomusseerumia "täynnä ,että näkökenttäkin on pahasti hämärtymässä . Viittaus käpykaartiin on kerrassaan naseva ositus seerumin tehosta. Juhakin on tainnut unohtaa demokratian pelisäännöt hallitusta muodostettaessa kuin myös Jyrki -boyn kiiman pääministeriksi pääsemiseksi ,että pani ihan jiveksi asti vaaliyönä. Olennaista olisi ehkä muistaa Jyrki/Jutan lupaus velkaantumisen laskemisesta tällä vaalikaudella . Käsittämättöntä on ollut kokoomuksen seisominen aiemmin ristimieni "satumetsäbudjettien 1, 2 ja nyt hännnhuippuna kolmosen takana ,joka runnottiin läpi ennen Joulua ja jonka pitävyydesta Jyrkikin ehti jo esittää epäilynsä pari viikkoa myöhemmin . Kun edelleenkin tämänkin hallituksen toimesta on ajettu runsaat kaksi vuotta on ajettu (mm.EK:n löperyyden myötävaikutuksella)työntekijöiden ostovoiman turvaavaa palkkapolitiikkaa eikä muillakaan kustannusten välittömillä vähennyksillä ole ollut kiire niin merkittävä osa ajasta ja energiasta on mennyt Euro-politikointiin ja kuntlauudistuksista ja säästöistä höpisemisiin Sote-sähläilyineen . Kalle I. laittoi hieman mittakaavaa paikalleen kun pariin kuukauteen kuntapuolelta oli mahdollisesti löydetty "vaippa-ja muita säästöjä" parisataa miljoonaa hieman mittakaavaa. Kunta-alalla saavutetaan 2 miljardin vuosittaiset säästöt jos palkat jäädytettäisiin vuoden 2010/11 tasolle eikä mistään palveluista tarvitsisi tinkiä . Nykyhallitus avuttomuudellaan ja vastuuntunnon puutteellaan uhkaa vakavasti lyödä saavutuksillaan Holkeri-Liikasen hallituksen "täystuhostrategian" , mikä sittemmin syöksi Suomen ennen näkemättömään lamaan siitä huolimatta mitä Liikanen valtionvarainministerinä ennen vaaleja lupasi : kolminkertaistamme lapsilisät.
Suomalaiseen parlamentarismiin on iskostettu ajatus ,että puoluejohtajien tulee toimia ministereinä . Tämäkö on se tapa ,jolla asiantuntemus ja vastuunkanto vaikeinakin aikoina parhaiten saadaan turvattua hallituksen piirissä . Ei ainakaan nyt, kun kukaan avainministereistä ei ole ollut hankkimassa muuta työkokemusta kuin poliittisina broilereina ja joiden päätöksiä tuntuvat ohjaavan media-ja markkina-asiantuntijat galluppien orjuuttamina. Eikä muuta kuin lopuksi ent. puoluesihteeri Jungerin ryhmän loistava iskulause "Demari ajaa Bemarilla" .
Hallitus kun ei eroa niin sitten se jatkaa ,

Erkki Helanto

Tämäkin Juha taitaa olla niin" kokoomusseerumia "täynnä ,että näkökenttäkin on pahasti hämärtymässä . Viittaus käpykaartiin on kerrassaan naseva ositus seerumin tehosta. Juhakin on tainnut unohtaa demokratian pelisäännöt hallitusta muodostettaessa kuin myös Jyrki -boyn kiiman pääministeriksi pääsemiseksi ,että pani ihan jiveksi asti vaaliyönä. Olennaista olisi ehkä muistaa Jyrki/Jutan lupaus velkaantumisen laskemisesta tällä vaalikaudella . Käsittämättöntä on ollut kokoomuksen seisominen aiemmin ristimieni "satumetsäbudjettien 1, 2 ja nyt hännänhuippuna kolmosen takana ,joka runnottiin läpi ennen Joulua ja jonka pitävyydesta Jyrkikin ehti jo esittää epäilynsä pari viikkoa myöhemmin . Kun edelleenkin tämänkin hallituksen toimesta on ajettu runsaat kaksi vuotta on ajettu (mm.EK:n löperyyden myötävaikutuksella)työntekijöiden ostovoiman turvaavaa palkkapolitiikkaa eikä muillakaan kustannusten välittömillä vähennyksillä ole ollut kiire niin merkittävä osa ajasta ja energiasta on mennyt Euro-politikointiin ja kuntlauudistuksista ja säästöistä höpisemisiin Sote-sähläilyineen . Kalle I. laittoi hieman mittakaavaa paikalleen kun pariin kuukauteen kuntapuolelta oli mahdollisesti löydetty "vaippa-ja muita säästöjä" parisataa miljoonaa hieman mittakaavaa. Kunta-alalla saavutetaan 2 miljardin vuosittaiset säästöt jos palkat jäädytettäisiin vuoden 2010/11 tasolle eikä mistään palveluista tarvitsisi tinkiä . Nykyhallitus avuttomuudellaan ja vastuuntunnon puutteellaan uhkaa vakavasti lyödä saavutuksillaan Holkeri-Liikasen hallituksen "täystuhostrategian" , mikä sittemmin syöksi Suomen ennen näkemättömään lamaan siitä huolimatta mitä Liikanen valtionvarainministerinä ennen vaaleja lupasi : kolminkertaistamme lapsilisät.
Suomalaiseen parlamentarismiin on iskostettu ajatus ,että puoluejohtajien tulee toimia ministereinä . Tämäkö on se tapa ,jolla asiantuntemus ja vastuunkanto vaikeinakin aikoina parhaiten saadaan turvattua hallituksen piirissä . Ei ainakaan nyt, kun kukaan avainministereistä ei ole ollut hankkimassa muuta työkokemusta kuin poliittisina broilereina ja joiden päätöksiä tuntuvat ohjaavan media-ja markkina-asiantuntijat galluppien orjuuttamina. Eikä muuta kuin lopuksi ent. puoluesihteeri Jungerin ryhmän loistava iskulause "Demari ajaa Bemarilla" .
Hallitus kun ei eroa niin sitten se jatkaa ,

markku palonen

Kyllä näin Lauri.Periaatteessa julkisen sektorin pitäisi toimia aivan kuten kaikki maailmassa toimii.Jos vettä sataa kaatamalla ,jokien virtaus kasvaa ja jos sade loakkaa ,virtaus vähenee.Mutta meillä on ns eliitti joka ei osaa lopettaa verotulojen rokottamista ,vaan imee veret kuolleestakin lehmästä ja näännyttää siten itsensä kuoliaaksi.

Veikko Hintsanen

Wahlroos unohti myös että rikkidirektiivin kustannusten virheelliset tiedot ja tuominen mediaan on EK:n ja metsäteollisuuden lobbareitten luvuilla iskostettu suomalaisten mieliin. Kustannuksia ei ole vielä tuotettu LVM:n oman lehden mukaan puolueettomasti

http://www.liikenteensuunta.fi/fi/artikkelit/theme/katsaus-merenkulkualan/ ,

vaan ainoastaan lobbareitten luvuilla on pelattu.

Ja ne minun viennin tullitilastojen vienti ja tuonti satamiin suuntautuneiden ja kuljetusmäärien tonnikm laskelmiin perustuen ovat Maximissaan noin 120-200 miljoonaa euroa /vuosi kun Wahlroosin lauantainen ilmoitus niiden haitallisuudesta taas kerran perustuu lobbareitten syöttämiin 1,2 miljardin vuosittaisiin kuluihin.....joiden perusteella liikenteen poliittisia tukipäätöksiä aiheen ympärillä tehtiin....

Jan-Gösta Grönholm

Jokainen tuotanto maapallon kaikissa maissa joutuu ja pitää tuottaa tuotantonsa sellaisessa maassa jossa kustannukset ovat niin alhaisia että tuote löytää ostajansa kilpailukykynsä ja laatunsa perusteella.Vain laatu tai vain hinta ei riitä - molemmat kriteerit pitää täyttyä.Sen vuoksi Suomenkin yrityksien tuotanto pärjää hyvin - mutta valitettavasti ei tämän päivän Suomessa!

Ilkka T Arvola

Wahlroos sanoo investoiuntien tasosta mm: "olemme jatkuvasti olleet poistojen alapuolella, elikkä Suomea de-industrialisoidaan".
Wahlroos vähättelee ongelmaa, sillä vanhat poistot eivät riitä tuotantolaitteiston ajan tasalla pitämiseen. Poistosääntöjä tai voiton takaisin investoinnin verotussääntöjä pitää myös muuttaa siten, että ne sallivat vanhentuneitten laitteiden ja koneitten korvaamisen kilpailukykyisillä ja parhaalla saatavissa olevalla tuotantokapasiteetilla.
Muuten de-industrialisointi jatkuu ja maa jää koko ajan jälkeen muun maailman tasosta. Trendi on pakko katkaista heti.