Lauantai 20.1.2018

”Selvä käänne” it-alalla: ”Esimerkkiä Virosta”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
17.5.2014 12:57
  • Kuva: Creative Commons / MAC SURAK
    Kuva
    Virossa on paljon it-osaamista. Klikkaa nuolesta oikealle, niin näet Priit Alamäen piirtämän kuvan, joka kertoo Suomen ja Viron eroista.
  • Kuva: Linda Pelkonen / Uusi Suomi
    Kuva
    Nortalin pääjohtaja Priit Alamäe havainnollisti Suomen ja Viron bisneskulttuurien eroa piirtämällä kaksi viivaa. Vasen viiva kuvaa Suomea, oikea Viroa.

Faktakulma

Nortal Oy on kansainvälinen liiketoimintasovellusten ja sähköisten palveluratkaisujen toimittaja.

Nortalin asiakkaita Suomessa ovat Neste Oil, Ruukki ja Verohallinto.

Nortal toimii Suomessa Oulunsalossa, Helsingissä, Turussa ja Uudessakaupungissa.

Nortal syntyi kun Priit Alamäen yritys Webmedia osti suomalaisen yrityksen CCC:n.

It-alalla on tapahtunut käänne, kertovat virolaisen ohjelmistoyrityksen Nortalin pääjohtaja Priit Alamäe ja liiketoiminta-alueen johtaja Timo Rantanen.

Alamäen mukaan vielä muutama vuosi sitten Nortalin piti miettiä, kenelle yrittävät myydä ICT-osaamistaan.

–Jos olisimme menneet puhumaan saksalaisille, mitä voisimme tehdä heille, he olisivat sanoneet, että menkää hiiteen, emme opi mitään virolaisilta, Alamäe kertoi Uudelle Suomelle Nortalin pääkonttorissa Tallinnassa eilen perjantaina.

–Vielä pari vuotta sitten oli sama suomalaisten kanssa, mutta on tapahtunut muutos. Suomalaiset ja ruotsalaiset olivat korkealla tasolla, ja ajattelivat, että eivät voi oppia keneltäkään, hän lisäsi.

Rantasen mukaan nyt Suomessakin koetaan, että on korrektia katsoa tietoteknistä esimerkkiä Virosta.

–Muutama vuosi sitten se oli niin, että ei ainakaan Virosta katsota esimerkkiä, vaan muualta. Nyt täällä on tehty monia asioita hyvin ja saatu aikaiseksi, Rantanen sanoi Uudelle Suomelle.

–Ihan selvä käänne, hän totesi.

Nortal tekee liiketoimintasovelluksia ja sähköisiä palveluratkaisuja julkiselle ja yksityiselle sektorille. Projekteja on useassa maassa.

Rantanen korostaa, että Virossa tietotekniikan opiskelu alkaa jo alakoulussa, ja tulokset alkavat nyt näkyä työelämässä. Suomessa esimerkiksi koodaamista on opetettu ala-asteilla paljon vähemmän aikaa kuin Virossa.
 
–Se koskee tyttöjä ja poikia, joten täällä tulee alalle enemmän naisia kuin Suomessa. Suomessa ICT-ala on aika miesvoittoista, Rantanen sanoi.

Suomen ja Viron bisneskulttuureissa on Alamäen mukaan selvä ero. Hän havainnollistaa eroa piirtämällä kaksi ylöspäin suuntautuvaa viivaa.

Ensin hän piirtää Suomea kuvaavan viivan. Ensin on paljon suunnittelua, mutta kun päätös on tehty, kestää pitkään ennen kuin käännytään, Alamäe kuvailee Suomen tyyliä.

–Me emme aina suunnittele tarpeeksi, mutta olemme aina liikkeessä, hän kuvailee virolaisia.

Nortal on kansainvälinen konserni, jolla isoja projekteja ympäri maailmaa. Esimerkiksi Suomeen Nortal tekee Suomeen verohallinnon järjestelmäuudistuksen, jonka kokonaisarvo on noin 226 miljoonaa euroa.

Yksi Nortalin menestyksen salaisuuksista on Alamäen mukaan litteä hierarkia.

–Korkea hierarkia luo laatikoita ihmisten ympärille, ja tekee toiminnasta jäykkää, Alamäe kertoi.

Uusi Suomi tapasi eilen Viron vierailullaan myös pääministeri Taavi Roivaksen, joka kertoi sotilasliitto Naton hyödyistä.

Faktakulma

Nortal Oy on kansainvälinen liiketoimintasovellusten ja sähköisten palveluratkaisujen toimittaja.

Nortalin asiakkaita Suomessa ovat Neste Oil, Ruukki ja Verohallinto.

Nortal toimii Suomessa Oulunsalossa, Helsingissä, Turussa ja Uudessakaupungissa.

Nortal syntyi kun Priit Alamäen yritys Webmedia osti suomalaisen yrityksen CCC:n.

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Yritykset: 
Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Olavi Nieminen

Hienoa.
Suomen virhe oli se, kun mentiin Nokian MikroMikon myötä IBM/Microsoft-monopoliin. Muu oli jopa kiellettyä, eikä niihin annettu avustuksia.
Itse taistelin johtamani laitoksen Applen järjestelmiin, enkä ole katunut. Kaupungin tietohallinto piti sitä liian eksoottisena mutta sain poikkeusluvan, koska toin maahan/laitokseeni musiikkiteknologian erikoisosaamista ulkomailta.
Suomella on iso työ uusia järjestelmänsä, jotka ovat liian kalliitkin.

Osmo Marttila

Käänne on tapahtunut, mutta vain virolaisten näkökulmasta.

Suomessa pätee edelleen se idiotismi että kukaan muu suomalainen ei osaa mitään eikä varsinkaan kykene mihinkään - kuin tietenkin minä itse. Joka sekin on vain heikkoitsetuntoisen muita varten ylläpitämä imago. Tämän itsetuntemuksen ja sitä siivittävän kateuden ohjaamana kaikki Suomen ulkopuolella ja ulkopuolelta on tietenkin kaikinpuolin parempaa ja ammattitaitoisempaa kuin suomalainen.

Siksi suomalinen ostaa ulkomailta - varsinkin tietohallinnon tuotteita.

Jukka Lahtinen

Jonkun verran tullut koodia väännettyä ja kyllä monessa projektissa jos esim. jotain rajapintoja piti sovittaa yhteen, niin virolaiset vastapuolella vielä menettelivät, mutta intialaisten kanssa sai kirveen heittää kaivoon saman tien.

Suomen ongelma on se, että alalla on vain muutama iso toimija, jotka täyttävät ostajien ehdot koon ym. suhteen. Sitten projektit myydään siten, että niitä ei ole tarkoituskaan saada valmiiksi tarjotulla hinnalla. Lopputuloksena hinta moninkertaistuu, aikataulu ei pidä ja tuloksena on käyttökelvoton softa. Tämä pitäisi tiedostaa ja vaihtaa järjestelmien tilauksista päättävien tilalle sellaista porukkaa, joilla on jonkinlainen suhteellisuuden taju tallella siitä mitä ollaan ostamassa ja millä hinnalla.

Karkealla kaavalla (Suomessa toimittaessa) yksi ammattitaitoinen suomalainen it-tyyppi = 2 virolaista = 5 intialaista ja kustannuskin pitäisi olla tuossa suhteessa.

Lauri Kiiski

"Karkealla kaavalla (Suomessa toimittaessa) yksi ammattitaitoinen suomalainen it-tyyppi = 2 virolaista = 5 intialaista ja kustannuskin pitäisi olla tuossa suhteessa."

Näin oli vielä 1990-luvulla, mutta entäpä nyt ?

Vieläkö yhtä suomalaista koodaajaa verraten tarvitaan viisi intialaista mestaria ?

Antti Brusi

Yksi virolainen koodaaja on taatusti yhtä ammattitaitoinen kuin kotimainenkin. Ellei parempi.

Tuo hierarkiarakenne pistää kyllä miettimään. Pyramidi mallista etelänaapurit saivat tarpeekseen jo NL aikaan. Olisiko tässä syy siihen, että myös yrityksissä sovelletaan elastisempaa organisaatiomallia.

Jukka Lahtinen

Teknisellä tasolla ei varmaan hirveitä eroja ole (kaikki tieto nykyään netissä kunhan osaa hakutermin syöttää), mutta laitoinkin, että "Suomessa toimittaessa". Oletetaan, että tehtävänä on esim. toteuttaa kouluterveydenhoitajan toimintaa tukeva järjestelmä. Suomalainen pystyy aika hyvin hahmottamaan asian suoraan, virolaiselle pitää olla hyvät englanninkieliset speksit ja intialainen kysyy, että "Sir, what is healthcare".

Tämä tietysti vain minun mielipiteeni - ehdottomasti kannattaa tilata kaikki ulkomailta jos siltä tuntuu ja on rahaa poltettavaksi.