Tiistai 17.7.2018

Puhuiko Laura Räty totta eilen tv:ssä? “Puheet verottomuudesta liioiteltuja”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
26.8.2014 10:09
Päivitetty: 
26.8.2014 10:51
  • Kuva: Petteri Paalasmaa
    Kuva
    Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty arvioi itse, että hänen saamansa rahallinen hyöty on ollut laskettavissa sadoissa euroissa.
|

Puheet sosiaali- ja terveysministeri Laura Rädyn (kok.)  verottomista osinkotuloista ovat ehdottomasti liioiteltuja. Näin kommentoi Uuden Suomen haastattelussa rahoituksen professori Vesa Puttonen Aalto-yliopistosta.

Rädyn yhtiön Groundhog Holdingin terveyspalvelualan yrityksistä saamat osingot vuosina 2006-2011 olivat Verkkouutisten tietojen mukaan vajaat 28 000 euroa eli noin 4 650 euroa vuodessa. Julkisuudessa on eri yhteyksissä, muun muassa Ylellä, kerrottu, että summasta yli puolet olisi mennyt veroihin ja muihin pakollisiin maksuihin, mikäli Räty olisi nostanut sivutulonsa palkkana. Hän olisi näin ollen siis hyötynyt järjestelystä jopa 10 000 euroa. Samalla on annettu ymmärtää, että osinkotulot olisivat olleet verottomia. Räty itse arvioi Ylen A-studiossa eilen maanantaina, että hänen saamansa rahallinen hyöty on ollut laskettavissa sadoissa euroissa.

Uuden Suomen selvityksen mukaan väitteet verottomuudesta eivät kuitenkaan pidä paikkaansa.

Pörssisäätiön mukaan yhtiöt maksoivat mainittuina vuosina tuloksestaan Suomessa veroa 26 prosenttia. Rädyn yhtiö on siis tämän perusteella ensin maksanut voitosta 26 prosentin veron.  Rädyn yhtiöstään mahdollisesti nostamien osinkojen verotus on kyseisinä vuosina riippunut yhtiön nettovarallisuudesta, koska kyseessä on listaamaton yhtiö.

-Noina vuosina 9 prosenttia yhtiön nettovarallisuudesta on voinut jakaa verovapaina osinkoina, kunhan kyse on alle  90 000 euron osingoista. Jos ajatellaan, että 28 000 euroa olisi nostettu osinkoina yhden vuoden aikana, nettovarallisuutta on pitänyt olla satoja tuhansia euroja. Jos nettovarallisuutta ei ole merkittävästi, nostetut osingot on verotettu ansiotulo-osinkona. Silloin ei juuri ole päässyt syntymään verohyötyä palkkatuloon verrattuna, Veronmaksajain keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola kertoo Uudelle Suomelle.

Kirkko-Jaakkolan mukaan Rädyn oma arvio satojen eurojen hyödystä viittaa siihen, että mahdollisesti nostetut osingot on verotettu ansiotulo-osinkoina. Tällöin ei siis voida puhua verovapaista osingoista. On myös mahdollista, että Räty ei ole nostanut yhtiöstään lainkaan osinkoja.

-Näinhän se on, että puheet verottomista osinkotuloista ovat ehdottomasti liioiteltuja, Vesa Puttonen puolestaan toteaa Uudelle Suomelle.

Hänkin huomauttaa, että osingot saattaisivat olla verovapaita, jos Rädyn yhtiöllä olisi huomattavan paljon omaa pääomaa.

-Puhutaan siis tilanteesta, jossa omaa pääomaa olisi esimerkiksi miljoona euroa. Ja silloinkin pitää muistaa, että ei se pääoma sinne yhtiöön itsestään ole tullut, vaan yhtiön tekemää voittoa on kyllä verotettu.

Puttonen ihmettelee sitä, miksei Räty-asiassa ole kiinnitetty huomiota eläkemaksuihin lainkaan.

-Tämä on iso asia. Jos on palkkalistoilla työntekijänä, joku muu maksaa sotu-maksut ja työeläkemaksut. Yrittäjän tapauksessa hän maksaa maksut itse tai eläkettä ei kerry. Voisi siis sanoa, että palkansaaja saa etua, jota yrittäjä ei saa. Yrittäjänä ei ole kovin auvoista olla.

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Veikko Kuivanen

Puhe "verovapaista" osingoista on ideologisesti värittynyttä. Suomessa ei ole verovapaita osinkoja, koska osinkoja ei voi maksaa millään muulla rahalla kuin yrityksen vapaalla omalla pääomalla eli voittovaroilla. Ja voittovaroista yritys on jo maksanut veron. Toki alhaisemman veron kuin mitä palkkatulovero hyväpalkkaisella olisi, mutta veron kuitenkin.

Kannattaa muistaa myös se, että osinkona nautittu tulo ei kartuta työeläkettä, eli palkkatulojen muuttaminen osinkotuloiksi voi olla epäviisasta, jos henkilö sattuu elämään pitkään.

Veikko Kuivanen

Et ilmeisesti ole yrittäjä. Koetan kuitenkin selittää: yrittäjä voi saada yrityksestään tuloa joko palkkana tai pääomatulona. Jos hän maksaa itselleen palkkaa, yritys maksaa sivukulut ja yrittäjä itse normaalin palkkatuloveron. Jos yritykselle jää jotain viivan alle, yritys maksaa voitosta veroa. Näistä verotetuista voittovaroista voi maksaa osinkoa, josta maksettavan veron määrä riippuu yrityksen vakavaraisuudesta. Jos yrityksellä ei ole mittavaa omaisuutta, osinko verotetaan palkkatuloveroprosentin mukaan. Jos yrityksellä on massia, voi osinkoa maksaa tiettyyn rajaan asti lievemmällä veroprosentilla. Yritys EI VOI missään tapauksessa tehdä voittoa ja siirtää sitä yrittäjän tilille ilman veroja, kuten varsin moni näyttää luulevan.

Tuo moralistinen närkästyksesi menee maalin ohi. Yritys ja sen omistaja ovat toki erillisiä veroyksiköitä, mutta käytännössä on kyse yrittäjän (ja enemmistöomistajan) päätöksestä: maksanko yrityksen käyttökatteesta itselleni palkkaa vai odotanko tilinpäätöstä ja sen näyttämää voittoa, josta maksan verojen jälkeen osinkoa? Pitäisikö tämä päätösvalta viedä yrittäjältä pois? Siis käytännössä: pitäisikö osingot kieltää? Minusta ei, eikä kenenkään muunkaan yritystoimintaa tuntevan mielestä, ei edes kommunistisissa maissa.

Näistä asioista keskustelu on melko vaikeaa, kun normikansalaiset eivät osaa tehdä eroa yrityksen vapaan oman pääoman ja kassavarojen välillä. Jos suomalaisilta kysyttäisiin, onko oikein että yritys voi vähentää omistajalleen maksaman palkan verotuksessa, suuri osa varmasti vastaisi, että ei. Kysymys on absurdi, mutta kansalaisten enemmistö ei sitä ymmärrä.

Jouko Heyno
Vastaus kommenttiin #16

Sotket asioita.

Kuten totesin, yrityksen verot EIVÄT ole yrityksen omistajan veroja. Näin se nyt vain on, vaikka et sitä näytä ymmärtävän. Mutta ehkä kuvitteellinen esimerkki valaisee: Omistat yrityksen, jonka tilivuosi alkaa 1.1. Teet sitten sille tulosta, josta maksetaan verot 31.12. lopputuloksen mukaan. Olet kuitenkin myynyt yrityksen minulle 30.11. Ovetko yrityksen verot siis sinun verojasi? Vai minun? Vai maksanko minä sinun verosi, kun yritys maksaa veronsa?

Mistään "moralistisesta närkästyksestä" ei siis ole kyse, vaan pelkästään tosiasioista.

En ymmärrä, miten olisin esittänyt osingonjaon kieltämistä. Mutta sinä ehkä ymmärrät. Kerro meille muillekin.

Vimmeisessä kappaleessa onkin sitten sotkettu jo niin paljon, että sen kommentointi ei onnistu.

Olli Saarinen

Yrityksen varallisuuden muutos on samalla omistajan varallisuuden muutos. Yhtiön maksessa veron se köyhtyy veron verran ja omistajalla on sen verran vähemmän vaikka osingoksi jaettavaa. Jos näin ei olisi niin siitten taloyhtiöiden kannattaisi maksaa kaikki osakkaiden elinkulut, olisihan juhlaa asua ilmaiseksi omassa yhtiössään! Esimerkiksi yhtiön ilmaisille parkkiruuduille osakkaiden käyttöön ilmaisella sähköllä ladatut vapaasti käytettävät autot?

Jouko Heyno
Vastaus kommenttiin #19

Tietysti näin on. Aivan samoin minkä tahansa muunkin laskun maksaminen "köyhyttää" yritystä ja vähentää osinkoa.

Vero ei ole vastikkeeton kustannus, vaikka se onkin kohentamaton kustannus.

Asunto-osakeyhtiöasiaa en ymmärrä. Voisitko vähän avata?

Olli Saarinen
Vastaus kommenttiin #25

No jos omistamasi yhtiön kulut eivät ole kulujasi niin silloin kannattaa maksattaa kaikki mahdolliset asiat yhtiössä. Oikeudellisesti on tietenkin hieman eri asia omistaako jotain suoraan tai yhtiön kautta mutta on juristeriaa väittää ettei kaksinkertaista verotusta ole kun yhtiön veronmaksu vähentää omistajan varallisuutta siinä kuin suora veronmaksukin. Yhtä hyvin voisi esittää ettei konsernitaseita tarvita kun tytäryhtiö on eri juridinen henkilö kun emonsa.

Jouko Heyno
Vastaus kommenttiin #44

"No jos omistamasi yhtiön kulut eivät ole kulujasi niin silloin kannattaa maksattaa kaikki mahdolliset asiat yhtiössä. "

Niinhän se nykyisin kannattaakin. Ja juuri siksi.

"on juristeriaa väittää ettei kaksinkertaista verotusta ole kun yhtiön veronmaksu vähentää omistajan varallisuutta siinä kuin suora veronmaksukin."

Minkä tahansa laskun maksaminen vähentää omistajan näennäistä varallisuutta. Ovatko siis yrityksen tavaralaskut omistajan tavaralaskuja?

"Yhtä hyvin voisi esittää ettei konsernitaseita tarvita kun tytäryhtiö on eri juridinen henkilö kun emonsa."

Ei voi.

Tapio Lehtimäki

Jouko, älä saivartele.

Käytännössä yrityksen verot OVAT yrityksen omistajan veroja, kun kyseessä on yksinyrittäjä. Olkoonkin, että yrityksen voitosta maksettava vero menee tasaprosentilla eikä progression mukaan. Yhtä kaikki se on suoraan pois yrittäjälle jäävästä tulosta.

Jouko Heyno
Vastaus kommenttiin #30

Käytännössä nimenomaan näin EI ole. Maksetut verot ovat poissa yleisesti kaikkeen muuhun menevästä. Yhtä hyvin voidaan sanoa, että yrityksen verot ovat pois kyvystä maksaa työvoimalle parempaa palkkaa.

Yrityksen verot EIVÄT ole yrityksen omistajan veroja.

Kari Vaskelainen

Yrityksen verot ovat aina omistajan veroja. Joka on muuta mieltä, niin alkakaa vain yrittäjiksi.
Vai ajatteletko näin, että jos yritys kaataa jätevettä suoraan luontoon, niin yritys tuomitaan vankilaan ja omistaja jatkaa vapaana. Oletko tätä mieltä ??? varmaankin.

MInä suosittelen sinulle yrittäjäksi ryhtymistä, se kyllä muuttaa mielesi.

Jouko Heyno
Vastaus kommenttiin #49

Jos yrittäjän elämä ja todellisuus ovat niin surkean kurjaa vääntämistä ja pelkkää veronmaksua, kuin sinä ja sielunkumppanisi täällä esittävät, minä puolestani en suosittele yrittäjäksi ryhtymistä kenellekään - en edes sinulle.

Tapio Lehtimäki
Vastaus kommenttiin #58

KAKUN JAKO

Söi Jokke kakkupalansa, ei häntä paina huolet.
Hän tottunut on saamaan myös muiden paloista puolet.
Ja minkä kerran voi puolittaa, voi puolittaa myös toiste.
Voi, kuinka maailmaa valaisee kansankynttilämme loiste.
Kun kakku on syöty loppuun, huolestuuko Jouko?
Eipä toki, orastaahan naapurin pellossa ensi vuoden touko.

Juhani Kahela

Verot eivät ole yrityksen omistajien veroja.? Jos yritys maksaa 5000 euroa veroja. 5 vuoden päästä KHOn päätöksellä palautetaan 3000, joka jaetaan osinkoina omistajille. Maksetut verot eivät olleet omistajien maksamai veroja. Silti palautus meni osakkaille? Kirjanpidossakin veroja käsitellään voiton maksueränä. Voitto jaetaan osakkaille ja verottajalle. Samalla tavalla kuin palkka. Se jaetaan verottajalle ja palkansaajalle. Palkansaaja ei edes maksa veroja. Yrittäjänä minulla on nippu maksuja verottajalle, jotka maksetaan pankkitiltäni.. Montako maksulappua sinulle on verottajalle maksettavaksihenkilökohtaiselta tililtäsi.?. Vertaa yrittäjä. Mikä ero on verojen maksuissa, jos sama talousyksikkö tekee saman työn eri muodoissa. Palkasaajana, toiminimellä, avoimena yhtiönä, kommandiittiyhtiönä tai osakeyhtiönä. Jokainen näistä maksaa verot. Oleellinen kysymys on myös kuka on vastuussa veron makssusta. Miksi niin usein maksamattomia veroja perätään omistajilta, kun he eivät ole veronmaksajia. Eikö verot pitäisi periä maksajilta.Keitä linevät. Miksi omistajia on tuomittu, kun yhtiö ei ole maksanut veroja. Onko tapahtunut oikeusmurha?

Jouko Heyno
Vastaus kommenttiin #51

Voi voi. Se, miltä tuntuu, ei välttämättä ole totta.

Kun äitisi antaa sinulle vitosen, jotta kävisit kyläkaupassanne ostamassa hänelle kilon sokeria, sinä toki maksat teknisesti sokerin, mutta tosiasiassa et ole maksaja, vaan maksun tilittäjä. Tämä siksi, että vitonen ei ole sinun, eikä omistajanvaihoksen kokenut sokerikilokaan ole sinun. Sinä TILITÄT maksun. Näin myös tekee yritys työtekijäin palkkojen ennakonpidätyksen kohdalla.

Kyösti Mäkelä

Osakeyhtiö voi saada tietyin edellytyksin verovapaata osinkoa toiselta kotimaiselta yhtiöltä. Ihmettelen, jos tätä lääkäreiden kuviota ei ole rakennettu tältä pohjalta. Ihmettelen jos Rädyn yhtiö on maksanut veroa tästä saamastaan osingosta. Niinkauan kuin raha on yhtiön hallussa siitä ei mene veroa.

Juhani Kahela

Tässä Rädyn jutussa on kärpäsestä tehty härknen. Suomen suurimmat veronkiertäjät ja -suunnittelijat ovat autoja Saksasta hakevat ja viinaa Virosta raahaavat. Rädyn tonnit ovat pikkunäpertelyä, mutta juornalisesti myyvää kateudesta kärsivälle kansalle.

Jouko Heyno

Tässä Rädyn "jutussa" verot ovat sivuseikka, pelkkä väline. Kuten edellä huomautin, on mielenkiintoista havaita, kuinka helposti puoluetoimistot ohjaavat "vapaata, tutkivaa tsurnalistiikkaa".

Oleellista EI ole Räty ja hänen verotuksensa, vaan se, MIKSI JUURI NYT, viisi vuotta sen jälkeen, kun tiedoista on tullut julkisia? Ja miksi kaikkien muiden kansanedustajien verojärjestelyjä ei systemaattisesti julkisteta? Miksi Suomessa, jossa verotus perustuu yhteisvastuullisuuteen, ylipäätään kansalaisten vero- ja omaisuustiedot ovat erityisasemassa, "yksityisasioita", vaikka ne todellisuudessa eivät sitä ole.

Yrittjänkin pitäisi tajuta, että jos Kalle ei maksa osuuttaan yhteisistä menoista, vaje peritään Villeltä, Jullelta jne. Näillä muilla on lähtökohtainen oikeus automaattisesti, ilman kommervenkkejä, voida selvittää, onko Kalle (Räty, sinä tai minä) maksanut osuutensa.

Juhani Virtanen

Paljonko Rätylle on tullut kuluja yrityksen perustamisesta? Pitkän päälle tällainen järjestely olisi hyvinkin kannattava, mutta sitten ura vaihtui ja lääkärin ammatin harjoittaminen jäi pois. Näin ollen voittoja ei ehtinyt kertyä.

Jukka S. Palo

Poliittisesti aktiivinen, joka osaa luoda tuollaiset yritysjärjestelyt on tehnyt sen täysin ideoligisista syistä - vakaasti harkiten ja täysin tarkoituksella.
Moraalitonta on se, että ensin näin välttämällä maksamasta kunnallisveroa siirtyy kuitenkin mielellään päättäjäksi merkittävään kunnalliseen virkaan - päättämään siis sitten toisten sinne maksamista veroista.
Vaan tällaisia loisia taitaa politiikan tekijöistä laajemminkin löytyä.

Markku Laaksonen

Ei tunnu menevän perille että ns. verovapaita osinkoja ei ole. Osuus, joka on verovapaata
osinkotuloa edellyttää, että yrityksellä on omaisuutta, kuten artikkelissa todetaan, ja se on hankittu verotetulla yhtiön tulolla.
Veroja on kyllä maksettu, vaikka poliitttisessa tarkoituksenmukaiseuudessa asia halutaan hurskaasti unohtaa.
Olis ehkä syytä lopettaa koko yhtiövero kun voitto investoidaan toimintaan, kts Viro, se saattaisi lisätä investointeja Suomeen, joita kipeästi tarvitaan.

Jouko Heyno

1) Tulee pitää mielessä, että yrityksem verot EIVÄT ole yrityksen omistajien veroja.

2) Suomen kansantalouen keskeinen ongelma EI ole investointirahan puute, vaan maksukykyisen ostajakunnan puute. Rahaa Suomessa on nyt enemmän kuin koskaan aiemmin historian aikana. Tuloerojen kasvu on johtanut kysynnän alenemiseen, ja SE on ongelmamme. Tämä ongelma voidaan korjata Suomen kaltaisessa kehittyneessä maassa vain ja ainoastaan lisäämällä sisäisiä tulonsiirtoja, so. pienituloisten tuloja kasvattamalla. Ainoat keinot ovvat matalapalkka-alojen rajut palkankorotukset ja veroremontti, jossa voimakas reaalinen veroprogressio toteutuu.

Kaikille, jotka pitävät Viron mallia toivottavana myös Suomeen, suosittelen muuttoa Viroon.

Tapio Lehtimäki

Jouko, Jouko, Jouko

1) Yrityksen verot ovat käytännössä omistajien veroja.

2) Palkkojen korotukset ja veroprogression kiristäminen tyrehdyttävät viennin lopullisesti - ja sen jälkeen voimmekin kaikki keräillä käpyjä kadehtimatta tuloeroja, jotka syntyvät, koska erilaista osaamistasoa vaativista hommista maksetaan eri suuruista palkkaa.

Kaikille, jotka pitävät suosimaasi Pohjois-Korean mallia toivottavana Suomeen, suosittelen myös muuttoa Pohjois-Koreaan.

Jouko Heyno
Vastaus kommenttiin #31

1) Käytännössä nimenomaan eivät ole. Jos omistat vaikkapa pörssiosakkeita, ja tuo yhtiö tekee konkurssin ja pesälle jää verovelkaa, peritäänkö niitä sinulta? No, ei. Miksei? No siksi, että yrityksen verot eivät ole yrityksen omistajien veroja.

Niin se nyt vain on.

2) Suosittelen perehtymään kansantaloustieteen perusteisiin. Tästä on hyvä aloittaa: http://jheyno.puheenvuoro.uusisuomi.fi/152551-kansantaloutta-ilman-kyyne...

Missä olen suositellut Pohjois-Korean mallia? En tunne tuon maan yritys- tai verolainsäääntöä, mutta sinä ilmeisesti tunnet. Mutta olen samaa mieltä kanssasi siinä, että jos joku sitä kaipaa, niin matkalippuja toki on saatavilla.

Tapio Lehtimäki
Vastaus kommenttiin #33

1) Tässä asiayhteydessä pörssiyhtiö ei varmaankaan ole hyvä vertailukohde. Laura Rädyn ja lukemattomien muiden pienyrittäjien firmat ovat listaamattomia. Silloin yrityksen verorasitus kohdistuu suoraan yrittäjään. Faktisesti väitteesi on toki paikkansa pitävä.

2) Kiitos linkistä. Sanasi säilä on hyvässä terässä. Vastalahjaksi suosittelen sinua tutustumaan kansantalouden kääntöpuoleen harjoittamalla jokusen vuoden katu-uskottavaa yrittämistä. Tästä on hyvä aloittaa: http://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/osakeyhtio/perustaminen.html

Torjuessasi Viron toimivan ja sangen oikeudenmukaisen mallin jäin siihen uskoon, että suosit avoir fiscalin jälkeisen ajan suomalaista (käsittääkseni Kin Yong-Ilin lanseeraamaa) osinkojen kahdenkertaiseen verotukseen perustuvaa tapaa. Pahoittelen saamaani väärää käsitystä.

Jouko Heyno
Vastaus kommenttiin #34

1) Yhtiö mikä yhtiö. Pörssissä tai ei. Tilanne on todellakin "faktisesti" (suom. todellisuudessa) sama.

2) Kansantalous ja yritystalous eivät ole sama asia. Siksi on olemassa kansantalousTIEDE ja kauppaOPPI. Oma yrittäjätaustani on tässä sivuseikka. Toiveet eivät muuta todellisuutta.

3) Viron malli saattaa olla virolaisten mielestä oikeudenmukainen. Minun mielestäni ei. Joka tapauksessa tulos on se, että Suomessa elintaso on niin paljon korkeampi, maan "faktisesta" (ks. yllä) köyhyyestä huolimatta, että meitä rikkaammasta Virosta tulee tänne ihmisiä töihin paremman elämän toivossa. Suomi on Irlannin jälkeen EU:n vasinaisista valtiosta köyhin.

Suomessa ei ole, eikä ole ollut, osinkojen kahendkertaista verotusta. Ainoa kahdenkertainen verotuskohde Suomessa on auto.

En edelleenkään tunne Pohjois-Korean yritys- ja verolainsäädäntöä, mutta sinä ilmeisestikin tunnet. Osaatko siis koreaa vai oletko tutustunut siihen jollain nk. kongressikielellä?

Tapio Lehtimäki
Vastaus kommenttiin #41

1) Käytit aiemmin esimerkkinä tilannetta, jossa konkurssin tehneen pörssiyrityksen veroja ei peritä osakkailta. Entäpä toisenlainen ajatuskulku. Yritys (pörssiyritys tai listaamaton) tekee voittoa. Voitto puolestaan voidaan jakaa osinkoina ainoastaan osakkeenomistajille eli omistajille. Verottaja kynii voitosta yritysveron. Tällöinhän yrityksen maksama vero on pois yrityksen omistajilta. Toisin sanoen yrityksen verot ovat sen omistajien veroja. Tai jos v-sana kirvelee, niin käytettäköön termiä menoerä (kansanomaisesti "kulu").

Yhtä hyvin voisit väittää, ettei kiinteistövero ole asunnon omistajan vero, vaan kiinteistöksi kutsuttuun abstraktioon kohdentuva vero.

2) Perustat blogissasi kansantaloustieteellisen väittämäsi tuloerojen itseään ruokkivasta vaikutuksesta sijoitetun pääoman normaalituoton saavuttamiselle. Onko normaalituotto luonnontieteellinen vakio tai kiistämätön fysiikan laki? En kysy tätä viisastellakseni, vaan silkkaa tietämättömyyttäni. Itse ahneena kapitalistina en suinkaan rajoittaisi tuotantoa tavoitteellisen tuottoprosentin ylittyessä, vaan tahkoisin myytävää pää märkänä - ja palkkaisin jopa lisää väkeä tahkoa pyörittämään.

3) Kuinka kauan uskot Suomen elintason säilyvän "tosiasiallisesti" Viron elintasoa korkeampana, jos yritykset ja työ valuvat sinne nykyiseen tapaan vaikkapa vuosikymmenen tästä hetkestä eteenpäin.

Jos et tahdo myöntää Suomessa olevan osinkojen kahdenkertaista verotusta, niin saatatko myöntää edes jaettavaan tulokseen kohdentuvan useamman kuin yhdenkertaisen rasituksen? Jos et, niin oliko vuoteen 2004 asti voimassa ollut yhtiöveron hyvitysjärjestelmä mielestäsi osinkojen nollaverotuksen aikaa?

Kieltä tuntemattakin Pohjois-Korean yritys- ja verolainsäädäntö lienee lakonista (suom. lyhytsanaista) luettavaa. Yhteisomistukseen perustuvassa yhteiskuntamallissa yksityisyrittämiselle, kuten asia meikäläisittäin ymmärretään, ei löytyne vastinetta.

Vaikka tunnustat sivistyksessäsi anteeksiannettavan aukon Pohjois-Korean osalta, tunnut vastapainoksi olevan hyvin perillä Viron yritys- ja verolainsäädännöstä. Kerrotko siis, mikä mielestäsi tökkii jakamattoman voiton verottomuudessa? Sekö, ettei verottaja siinäkään mallissa jää osattomaksi vai se, että yrityksillä on paremmat eväät selvitä yli kuivien kausien?

Jouko Heyno
Vastaus kommenttiin #45

1) Voittoa voidaan jakaa muillekin kuin osakkaille, esim. hyväntekeväisyysjärjestöille tai urheiluseuroille. Miksi yrityksen verot eivät ole myös näien veroja?

2) Normaalituotto on kokemusperäinen, empiirinen, tosiasia: jos tuotto laskee sen, alle, alalta poistuu yrittjiä, mikä nostaa tuottoa. Jos se nousee yli, alalle tulee lisää yrittäjiä, mikä lisää kilpailua ja alentaa hintaa.

3) En osaa ennustaa. Tosiasia on, että virolaisia tulee Suomeen töihin, koska täällä talous on paremmassa kunnossa. Jos joku verohuijari muuttaa Viroon, on tilanteen korjaaminen lainsäädäntöteitse helppoa - jos sitä halutaan.

4) periaatteessa hyvitysjärjestelmä loi verovähennyskelpoisen tulon osakkeenomistajille. Tämä on ollut Suomen historiassa ainutlaatuista. Aiemmin vähennyskelpoisia olivat erityiskulut, silloin vähennyskelpoisiksi luotiin erityiset tulot. Tämä vaikutti alentavasti kokonaisveroon, koska tulovero oli progressiivista.

Tämä foorumi on liian suppea Viron verojärjestelmän analyysiin. Haluaisin kuitekin tietää, missä olen väittänyt olevani Viron verojärjestelmän asiantuntija?

Tapio Lehtimäki
Vastaus kommenttiin #59

1) Ei kai? Osinkona ylijäämää voidaan jakaa vain osakkaille.

2) Normaalituoton käsite taitaa olla turhankin yleistävä. Jos yrityksen tarjoaman palvelun/tuotteen aikaansaaminen edellyttää osaamista tai teknologiaa, jota kilpailijat eivät hallitse - tai markkinajohtaja on onnistunut sitouttamaan omaan ekosysteemiinsä valtaosan potentiaalisista asiakkaista - yrityksen valta-asemaa on vaikeaa, ellei peräti mahdotonta horjuttaa hinnoittelipa se tuotteensa miten lystää.

3) Etteivät virolaiset sittenkin tulisi tänne töihin, koska täältä saa parempaa palkkaa Suomen korkeamman kustannustason sivutuotteena. Se ei yksiselitteisesti kerro taloutemme olevan paremmalla tolalla kuin jossain toisessa maassa. Kyseessä on eräänlainen työn hinnan arbitraasitilanne. Saman työpanoksen myynnistä saa lahden tällä puolella enemmän rahaa kuin vastakkaisella puolella.

4)Hyvitysjärjestelmä meni kylläkin periaatetta pitemmälle ja loi ihan käytännössä verovähennyskelpoisen tulon osakkaalle. Myönsitkö muuten juuri kautta rantain osinkojen verotuksen olleen joskus nykyistä – sinun mukaasi yhdenkertaista ja minun mielestäni kahdenkertaista – verotusta vähäisemmillä kertoimilla varustettua?

Harmi, ettet halua ottaa kantaa jakamattoman voiton verottomuuden hyötyihin tai oletettuihin haittoihin kansantaloudelle.

Halusit tietää, missä olet väittänyt olevasi Viron verotusjärjestelmän asiantuntija. Siihen tiedät varmaan itse vastauksen parhaiten – minä ainakaan en ole sanonut sinun sellaista väittäneen.

Jouko Heyno
Vastaus kommenttiin #61

1) Ihanko totta? Mistä nse "hyväntekeväisyysrahat" sitten tulevat, jos eivät ylijäämästä?

2) Pitkällä aikavälillä asia menee juuri niin kuin esitin. Toki kuviota häiritsevät erilaiset markkinarajoitukset, kuten esim. lupamenettelyjärjestelyt, tekijänoikeus- ja patenttijärjestelmät jne. Mutta se on taas jo toinen juttu.

3) Juuri näin . Ja parempaa palkkaa voidaan maksaa, koska talousjärjestelmä on parempi, ts. kansantalous on paremmassa kunnossa, ei siksi, että olisimme rikkaampia. Viro on selvästi Suomea rikkaampi maa.

5) Kuten totesin, tila täällä ei riitä Viron järjestelmän asianmukaiseen analysointiin. Muutoin aiheesta olisi kyllä mielenkiintoista keskustella. Puheenvuorossa sitten, syssymmällä.

6)Tässä: " tunnut vastapainoksi olevan hyvin perillä Viron yritys- ja verolainsäädännöstä." "Hyvin perillä oleva" tarkoittanee noin yleisestikin "asiantuntijaa". Jos ei, niin mitä sitten?

Tapio Lehtimäki
Vastaus kommenttiin #69

1) Nyt taidat itse sotkea asioita. Arvatenkin tarkoituksella. Mikäli ymmärsin oikein ihmettelet, miksen katso yrityksen maksamien verojen olevan hyväntekeväisyyden vastaanottajan veroja. Eikö niin?

Kun yritys harrastaa hyväntekeväisyyttä, se saa tietyin edellytyksin vähentää lahjoituksen täysimääräisenä yrityksen tuloksesta (eli kunhan potti menee aidosti hyväntekeväisyyteen eikä vaikkapa peiteltynä osingonjakona ties kenen pussiin). Silloin jaetun summan osalta ei synny verotettavaa ylijäämää eikä myöskään veroa kenenkään maksettavaksi.

Vaikka lainsäätäjä kohteleekin sangen kristillisesti hyväntekeväisyyttä harrastavaa yritystä - toisin kuin yksilöä, usein hyväntekeväisyys toteutetaan silti verovähennysoikeuden varmistamiseksi kauppana. Tällöin yritys ostaa vaikkapa muutaman euron arvoisen kunniakirjan summalla, joka ylittää ostoksen reaalisen arvon moninkertaisesti. Verottaja ei käsittääkseni ole koskaan puuttunut jälkeenpäin esimerkiksi Medi-Helin tai Lastenklinikan saamiin lahjoituksiin kuormittamalla lahjoituksen vastaanottajia lahjaverolla.

Näin ollen hyväntekeväisyysrahat eivät tule ylijäämästä - ja osingot ja niistä maksettavat verot kohdentuvat edelleen absoluuttisesti yrityksen omistajille.

Vaikkei verovähennysoikeutta olisikaan, hyväntekeväisyyden kohde ei ole osallistunut yrityksen tuloksen kerryttämiseen toisin kuin omistaja (eritoten pienyrityksen omistaja). Siitäkin syystä ko. tahot rajautuvat mielestäni hyvin perustein kiistamme aiheena olevan yhtälön ulkopuolelle.

2) Lyhellä aikavälillä esiintyvä ”markkinahäiriö” voi silti aiheuttaa merkittävää epätarkkuutta esittämässäsi ajatuksessa. Esimerkkinä tästä olkoon Applen iPhone ja sen seurauksena Nokian alamäki. Pelkään pahoin, että nykymaailmassa tämän kaltaiset häiriöt ovat pian pikemminkin sääntö kuin poikkeus ja joudut vielä säätämään kaavaasi. Mutta teoriathan on tehty korjattaviksi.

3) Siihen en ota kantaa, onko Viro Suomea rikkaampi vai köyhempi. Rikkaus käsittää muutakin kuin fiskaalisia arvoja.

5) Avaa ihmeessä Viron mallia myöhemmin, jos joudat ja viitsit. Aihepiiri kiinnostaa kovasti.

Hep, hep – kutsuin sinua Pohjois-Korean mallin suosittelijaksi ja arvelin Virosta perillä olevasta tahoksi. Ja on tässä monta muutakin nimitystä käynyt mielessäni. Mutta en koskaan, kuuna kullan valkeana, ilmoisna ikipäivinä, ole väittänyt sinun itseäsi sellaiseksi väittäneen. Eikö juuri tämä ollut alkuperäinen kysymyksesi?

Tapio Lehtimäki
Vastaus kommenttiin #35

Pasi,

25-vuotta osakeyhtiötä luotsanneena tiedän asian olevan juuri, kuten sanoit. Myönsin myös Joukon olevan faktisesti oikeassa. Tässä kontekstissa on kuitenkin kyse tosiasioiden hämärtämisestä semanttisella saivartelulla. Kysymysten kysymyshän oli, saiko ministeri Räty "verotonta" osinkoa yrityksestään.

Tällöin unohtuu helposti se, että yritys on vain työrukkanen. Niin juridinen henkilö kuin se onkin, se ei itsessään tee työtä eikä kehrää - eikä näin ollen maksa verojakaan. Yrittäjä sen tekee.

Kun Lauran "työrukkaseen" aikanaan tipahti satanen, mediassa pyritään nyt antamaan virheellinen kuva, jossa Laura pyyhkäisee satasen lyhentämättömänä taskuunsa. Näinhän ei ole käynyt. Ensin satasesta on maksettu 26 pinnan vero (yrityksen verotuksessa) ja sen jälkeen Laura on maksanut vielä oman progressionsa mukaisen veron ansiotulo-osingosta - veikkaisin yli 30 prosenttia (tarkistamaton tieto), jolloin Lauralle jäi alle viisikymppiä taskunsa pohjalle.

Mikäli tältä pohjalta sanotaan, ettei yrityksen vero ole omistajan veroa, niin kyse on mielestäni harhaanjohtamisesta. Kyllä se vain niin oli, että Laura omistajana maksoi "verottomista osingoistaan" melkoisen veron.

Jouko Heyno

Räty-keskustelun ydin on, että "skandaalin" tiedot ovat olleet julkisia vuoden 2009 verotuksen päättymisestä lähtien.

Miksi asia on otettu esiin vasta/juuri nyt?

Nykyisen "journalismin" velttoselkäisyyttä osoittaa, että puoluetoimistojen on näinkin helppo manipuoloida mediaa.

Jouko Heyno

Koko tilanteen "pointti" on, että jos Räty puhuu totta ja Kirkko-Jaakkolan arvio pitää paikkansa ja huomioidaan lisäksi itse järjestelyn aiheuttamat kustannukset, on meillä sosiaali- ja terveysministerinä taloutta ymmärtämätön ja laskutaidoton typerys, mikä on yhteiskunnan kannalta paljon vaarallisempaa kuin se, että hän olisi "suuri verojärjestelijä".

Jussi Keinonen

Ainoa skandaali tässä tapauksessa on valitettavasti yhteisesti maksamamme Ylen täysin ammattitaidoton tai pahemmassa tapauksessa tarkoituksellisesti harhaanjohtava uutisointi.

Sellaisella "journalismilla" ei valitettavasti saada aikaan kuin se, että yksinkertaisemmat, medialukutaidottomat kansalaiset entistä enemmän lukkiutuvat omiin luuloihinsa siitä, että "herrat" "taas" "sortavat" "köyhiä".

Olen kuullut, että Uuden Suomen keskusteluissakin on paljon medialukutaidottomia, valmiiksi lukkiutuneiden mielipiteidensä ilmaisun mahdollisuuksista innostuneita kirjoittajia.

Kai Häppölä

Juuri näin, Yle tuottaa tarkoituksellisesti, tuskin vahingossa väärää ja yliampuvaa informaatiota. No siinä suhteessa voi syyllistää yhtälailla muuta mediaa ja ns. "asiantuntijoita" jotka tosiasiallisesti vain harvoin ovat nimensä lisäkkeeksi annetun "asiantuntija" arvoisia.
Käynnissä oleva keskustelu osoittaa, että Jouko Heyno on sentään asiantuntija eikä prof. Vesa Puttostakaan voi moittia virheellisestä lausunnosta!

Naapurimme Viro pitää asiat yksinkertaisina eikä tee henkilöverotuksen osalta eroa onko tulo osinkoa vai ansiotuloa. Vero on sama. "Keep it simple"- ja tämän keskustelun tietämättömyyden ja tiedon aiheuttama poukkoileva toistensa ohi keskustelu vähenisi!

Juhani Kahelin

Ainakin äkkiseltään näyttää, että Vesa Puttonen ja Veronmaksajien ekonomisti operoivat ja tekevät päätelmiä "standardimallin" pohjalta eli mikä on ollut osinkojen verotuksen ym yleisin perussääntö. Mutta osakaslääkärimalli taitaakin olla paljon monisyisempi, ovelammin kehitelty. Osapuolinahan ovat (olleet) suuret yksityiset lääkärifirmat (Attendo jne). Mikä on loppujen louksi minkäkin osapuolen (vaikkapa Rädyn) verohyöty, vaatinee syvemmälle yksityiskohtiin ja taustoihin menevän tutkinnan. Mm. erinäiset luontaisedut, joista Räty on kai vaiennut. Tai taustayritysten verosuunnittelut. Ja muu tällainen. Tässä pari linkkiä:
http://yle.fi/uutiset/laakarien_holdingyhtiot_vielakin_suosittuja/7425702
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kho/vuosikirjat/2008/200800161

Olli Saarinen

Kysymys luontaiseduista on relevantti. Luontaisedut ovat verotuksen syöpä. Ei niitä varsinaisesti tarvittaisi lainkaan mutta rohkeus poistoon on puuttunut. Miksi esimerkikisi aikuisten aktiiviväestön lounaita pitää tukea verovaroin? Tämä tuo omistajan kannalta mielekkyyttä yhtiön perutamiseksi, jos satunnaiset pätkätyöt voi sinne varastoida vaikkapa kuukausittaisen autoedun kustantamiseksi. - Autoetu on juuri esimerkki verotusta vääristävästä luontaisedusta, se myönnetään yleensä kaikkein maksukykyisimmille.

Kari Väänänen

Niin, jotenkin ihmetyttää tämä kohu. Mitä väärää on siinä, että yrittäjä ei ota kaikkea yrityksen tekemää voittoa palkkana, vaan siirtää osan siitä osinkoina jaettavaksi? Ihan käytännön syistäkin yrittäjän on maksettava itselleen palkkaa maltillisesti ennekuin tietää, miten firmalla kyseisenä vuonna menee. Jos hyvin käy, viivan alle jää - verotettavaa - voittoa ja siitä saa sitten mahdollisesti pientä palkanlisää osinkojen muodossa. Tämä EI ole väärin, eikä mielestäni edes veronkiertoa.

Reino Jalas

Eilisessä tiedotteessaan ministeri Laura Räty sanoi saaneensa omistamastaan Groundhog-Holding Oy omaisuudenhoitoyhtiöltä noin 4.650 €/v. osinkotuloja. http://tinyurl.com/nbptkr3

Tämän lisäksi Räty kertoi saaneensa Attendo Terveyden Tuottajat Oy:tä viiden viimeisen vuoden aikana keskimäärin 16.400 €/v. edestä palkkatuloja ja luontaisetuja. http://tinyurl.com/oazhv5y

Varsinaisesta virkatoimestaan Helsingin apulaiskaupunginjohtajana Laura Räty sai palkkaa 144.803 €/v.

Nyt nuo annetut lukemat sitten ovat tiskissä.

Jo Rädyn toimiessa Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimesta vastaavana apulaiskaupunginjohtajana olis pitänyt nousta esille Rädyn mahdollinen 16.400€ + 4.650€ kokoluokkaa oleva esteellisyys. Ainakin jos ollaan päättämässä esim. tarveydenhoitopalvelujen ostamisesta Attendolta ja muilta yksityisiltä lääkäriasemilta.

Toimiessaan Sosiaali- ja terveysministerinä, ja 5 jättimäisen SOTE-alueen toteuttajana, sama 21.050 € kokoinen kysymys Laura Rädyn mahdollisesta jäävittömyydestä roikkuu tietenkin edelleenkin ilmassa.

---
Kuntien sosiaali- ja terveydenhoitomenot ovat n. 21 mrd €/vuosi. Jatkossa tuo rahapotti jaetaan 5 jättimäisten, järjettömän suuriksi keskitettyjen SOTE-alueiden kesken.

Noiden miljardien jaon kärkkyjinä ovat yhteiskunnan omistamat keskussairaalat ja terveyskeskukset. Sekä lisäksi pääosin ulkomaisessa omistuksessa olevat Attendot, MedOnet, Mehiläiset ym. lääkäriasemat.

Vaikka Räty nyt ilmoittaisi luopuvansa osakkeista, myyvänsä ne pois, niin sekään ei vielä poistaisi ko. vanhan monivuotisen lääkäriasemalinkin luomaa epäilystä. On erittäin todennäköistä että lääkärinä Räty joka tapauksessa hankkii samat osakkeet itselleen takaisin, kun nykyinen 10 kk mittainen pätkäministeriys päättyy.

Se jää nyt nähtäväksi että mihin suuntaan, mitenkä yksityissairaalapainotteiseksi Räty lopulta SOTE-projektia ministerinä alkaa vetää.

Antti Tolamo

Minä ihmettelen tässä yhtä asiaa. Jos ei siitä mitään hyötyä ole ottaa osinkoina niin miksi ihmeessä niin moni tekee niin? Olen vuosikausia kuunnellut selityksiä ettei mitään verottomia osinkoja ole ja hyöty on mitätön. Silti niin kauan kun muistan tätä ovat tehneet niin moni kuin pystyy.

Nämä osinko jutut ovat vähän samanlaiset kuin entisen Finnairin johtajan talokaupat. Siinäkin oli maailman ensimmäinen kauppa jossa kumpikaan osapuoli ei oikeuden mukaan kuulemma hyötynyt mitään. Silti kauppa syntyi.

Ihmeellinen tämä maailma kun ihmiset tekevät juttuja joista ei ole mitään hyötyä heille sen sijaan että tekisivät toisin jotain josta olisi hyötyä tai jättäisivät tekemättä kun ei ole hyötyä.

Kyllä me suomalaiset ollaan ihmeellisiä!

Eerikki Perälähde

Suomessa alkoholin verotus on korkeaa, siksi monet kiertävät alkoholiveroa hakemalla juomansa matalamman veron Virosta. Tämän vuoksi valtiolta jää vuosittain saamatta arvioilta 300 miljoonan euron verotulot. Toiminta on laillista, mutta onko se vähemmän paheksuttavaa kuin Rädyn verosuunnittelu?
Eli nyt kaikki jotka ovat tuoneet vähemmän verotettua alkoholia tai esim tupakkaa ulkomailta: Onko teillä oikeus arvostella Rätyä?

Urpo Tarkiainen

Yhtä hyvin voisit väittää, ettei kiinteistövero ole asunnon omistajan vero, vaan kiinteistöksi kutsuttuun abstraktioon kohdentuva vero.

Asunto-osakeyhtiössä se on yhtiön vero asunnon haltialle vastikkeen kautta maksettavaksi.
Jos yhtiöllä on omia asuntoja hallussaan ja ne on vuokrattu tai sinulla on asuntoja vuokrattuna ulos vaikkapa omakotitaloja, kiinteistöveron voi vähentää vuokratulosta.

Jouko Heyno

Mnjaa, jaat väärää tietoa, mutta tahallasi vai tietämättömyyttäsi? Siinäpä pulma. No, korjataan:

Kiinteistövero on kiinteistön omistajan vero siinä kuin tulovero on tulonsaajan vero. Tämän huomannet veroviranomaisen lähettämästä laskusta. Sen sijaan yrityksen vero EI ole yrittäjän vero. Yrityksen (OY, josta Räyn kohdalla on kyse) verolaskua EI kohdenneta yrittäjälle, vaan yritykselle.

En tiedä yhtäänn asuntoosakeyhtiötä, jonka tulovero rahoitettaisiin asukkaiden yhtiövastikkeilla. Tiedätkl sinä? Jos, on osakkaiden syytä tarkistuttaa päänsä.

Kiinteistöveron - tai muun vuokra-asunnosta aiheutuvan kulun - voi vähentää vain, jos harjoittaa asunnonvuokrausta ammattimaisesti. toiminimiyrittäjän (nyk. "henkilöyrittäjän" verot ovat tietysti yrittäjän henkilökohtaisia, mutta se ei koske tätä tapausta, josta nyt keskustellaan.

Tapio Lehtimäki

En ole varma mikä osa vastauksestasi kohdistui minuun, Jouko, mutta vastaan siltä osin kuin luulen asian minulle kuuluvan.

Yhtiövero on ilman muuta yrityksen vero. Se ei ole tässä keskeinen kysymys – vaan se, onko yrityksen maksama vero käytännössä yrityksen omistajan maksamaa veroa.

Yhtiö on aina jonkun omaisuutta, tässä esimerkissä rouva Rädyn. Jotta yhtiöstä voisi nostaa osinkoa, sinne on ensinnäkin saatava fyrkkaa – vieläpä enemmän kuin tuon summan hankkimiseen kuluu rahaa. Sovitaan, että firmaan tulot miinus menot on sata simpukkaa. Kutsumme sitä voitoksi.

Yrittäjä Räty himoitsee noita sataa simpukkaa. Hän ei kuitenkaan saa niitä noin vain, vaikka omistaakin yhtiönsä ja kaiken, mitä hänen yhtiönsä omistaa. Yhtiön on näet maksettava voitostaan 26 simpukkaa. Ne rouva Räty maksaa verolipulla, jossa lukee "Oy Räty Ab".

Nyt rouva Räty pääsee asiaan ja maksaa itselleen osinkona jäljelle jääneet 74 simpukkaa. Niistä hän maksaa ansiotulo-osinkoa – sovitaan vaikka 33% - eli 24 simpukkaa verolipulla, jossa lukee "L. Räty".

Laskujeni mukaan hänelle jää 50 simpukkaa. Puolet potista siis tarttui matkalla verokarhun haaviin.

Käytännössä yhtiön verot koituivat kuin koituivatkin harmillisesti yhtiön omistajan häviöksi. Veroja ei kohdenneta firman omistajalle, mutta yrityksen tase – kuten yhtiön sen hetkisen omistajankin tase – joka tapauksessa köyhtyy verojen verran. Siinä mielessä yhtiövero on aina myös yhtiön omistajan vero. Voit korvata tässä sanan vero sanalla meno.

Puhumalla "verottomista osingoista" kansalle yritetään syöttää vaikutelmaa, jossa rouva Räty olisi onnistunut kääntämään kassan (100 simpukkaa) maksamatta latiakaan. Itse asiassa hänelle olisi varmaan jäänyt jotakuinkin yhtä paljon käteen, vaikka olisi osinkojen sijaan maksanut simpukkansa palkkana osinkojen sijaan. Palkasta menevä sotu ja minimi-YEL eivät olisi asiaa juuri muuksi muuttaneet.

Jussi Keskinen

Oikeus arvostella? Ministeriä on todellakin oikeus arvostella ja häntä pitääkin arvostella mutta täällä näyttää moni menettäneen arvostelukykynsä kokonaan. Laki ei oikeuta mihinkään moraalittomuuksiin tai sitten hyväksyy myös natsien toiminnan - eikös ne toimineet silloisten lakien mukaan? On päivänselvää, että tuo kikkailu on kannattavaa, sillä eihän sitä kukaan huvin vuoksi tee ja ministeri tietää varsin hyvin tehneensä väärin. Mitä tulee siihen, että hän valitsi huonosti sanansa -niin nyt voi kertoa kuinka ne olisi pitänyt valita.

Jouni Mäkeläinen

Räty vältti käsittääkseni kokonaan tuloveron DocOnen maksaessa Rädylle tietyn osakesarjan osakkeiden omistamisen perusteella työpanososinkoja, jotka DocOne pystyi vähentämään omasta yhteisöverostaan. Työpanososingot saatiin Rädyn firmaan (Groundhog holding) veroitta, koska kahden yrityksen väliset osingot ovat verottomia. Nämä Räty pystyi nostamaan verottomana pitäytymällä 9% vuositasolla oman yrityksensä vapaista pääomista. Kyseessä ei ole ollut normaali yritystoiminta, vaan tietoinen verotuksen porsaanreiän hyödyntäminen luomalla keinotekoisia yritysrakenteita (, jonka KHO muuten siunasi 2008; laki muuttui työpanososinkojen osalta 2010). Mielestäni Räty vetää toiminnallaan lokaan sekä lääkärit (, jotka hän mukaansa toimivat muutenkin näin) ja normaalit yrittäjät (, joilla ei ole mahdollisuutta, halua, taitoa tai aikaa tämän tyyppisten järjestelyjen toteuttamiseen).

Jouko Heyno

Räty mokasi myös totaalisesti, kun hän ilmoitti, ettei nyt tekisi samoin. Miksi ei? Miksi yksikään toimittaja ei kysynyt tätä.

Räty ei ole myöskään eväänsä väräyttänyt lain muuttamiseksi siltä osin, että muutkaan eivät voisi näin enää tehdä

Tapio Lehtimäki

Jouni,

Räty on ilmoittanut nostaneensa osinkoa 4.650 euroa vuodessa. Yhdeksän prosentin säännöllä yrityksen matemaattinen arvo lienee ollut noin 50.000 euron hujakoilla.

Ratkaistaessa sitä, onko kyseessä normaali liiketoiminta vai härski (joskin laillinen) hattutemppu, olisi hyvä tietää onko Groundhogin nettovarallisuus aidosti yritystoiminnasta kertynyttä ylijäämää vai onko taseeseen pumpattu rahaa nimikkeellä ”sijoitettu vapaa oma pääoma”.

Itse kallistun epäilyissäni viimeksi mainitun, nettovarallisuuden keinotekoisen kasvattamisen, kannalle. Luvallistahan sekin on, mutta kuten kerroit, mahdotonta tavallisille yrittäjille, joilla ei ole sijoittaa lottovoittoa puulaakiinsa.

Yrjö Matilainen

pieniä ovat silakat Joulukaloiksi. Olen työskennellyt hammaslääkärinä 31 vuotta 100% omistamassani yhtiössä. Joskus 10 v. sitten kirjanpitäjä ehdotti, että kannattaa ottaa suuri osa tuloista osinkoina: se tulee edullisemmaksi. Kaiken vaivannnäön ja rahojen siirtelyn jälkeen hän laski, että olin voittanut n. 1% maksamistani veroista! Turhaa touhua, ja siitä luovuttiin. Ilmeisesti syy on, että tälläisissä ns. palveluyrityksissä taseen loppusumma on niin alhainen että osinkojen maksamisesta ei hyödy.

Tapio Lehtimäki

Juuri näin, Yrjö.

Osingonjako oli vieläpä kymmenen vuotta sitten kannattavampaa kuin nyt - yhtiöveron hyvitysjärjestelmän ansiosta. Silloin yhtiön maksamat verot katsottiin osingonsaajan hyväksi, toisin kuin nykyisen kaksinkertaisen osinkoverotuksen aikana (tätä ajatusta ketjussa vaaniva Jouko ei puusilmäisyyttään hyväksy).

Yhtiöveron hyvitysjärjestelmää alettiin ajaa asteittain alas vuonna 2004 (kiitos EU:n) ja vuonna 2006 se kuopattiin lopullisesti.

Tapani Moilanen

Verotuksesta semmoisia kokemuksia että kun tein aikoinaan palkittuja aloitteita Firmassa niin 8400Markan aloitteista meni 4200Mk veroa.Pomo keljuili että joutuu ylitöihin kun käsittelee niitä aloitteita :).Kolmen lapsen elättäjänä kun vaimo hoiti lapsia meni se vähäinen asuntotukikin kun bruttotulot nousivat kynnyksen yli ja seinän takaa kuului tuttu möykkä kun juoppo aviopari.....korjaat työttömyyden kovat ytimet selvittelivät taas välejään.