Torstai 20.9.2018

Nämä luvut yllättävät: Kreikka 2,6% – Italia 4,7%

Jaa artikkeli:
Luotu: 
27.1.2015 17:04
Päivitetty: 
27.1.2015 17:22
  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
|

Kreikan velkojen leikkaaminen on noussut keskusteluun Syriza-puolueen voitettua parlamenttivaalit maassa sunnuntaina. Kreikan velkatilanne kuitenkin näyttää jopa melko siedettävältä, kun tarkastelee ajatushautomo Bruegelin tutkijan Zsolt Darvasin tekemiä laskelmia.

Darvas kirjoittaa Bruegelin blogissa, että Kreikan velkojen leikkaaminen on ”äärimmäisen epätodennäköistä – ja myös tarpeetonta”.

Darvasin mukaan mikään velkataso ei ole liian raskas, jos velalla on matala korko. Japani on tästä hyvä esimerkki: maan valtionvelka on melkein 250 prosenttia BKT:stä ja korkotaso on 0,9 prosenttia vuodessa.

- Huolimatta Japanin hyvin korkeasta valtionvelasta, maan velkojen uudelleenjärjestelystä ei keskustella lainkaan, Darvas kirjoittaa.

Darvas huomauttaa, että euroalueen maiden Kreikka-lainojen korot ovat ”superalhaisia” ja myös laina-ajat ovat pitkiä.

Darvas laskee, että Kreikan lainojen korkomenot olivat viime vuonna 2,6 prosenttia BKT:stä, kun otetaan huomioon korkohelpotukset Euroopan keskuspankilta EKP:ltä ja Euroopan rahoitusvakausvälineeltä. Tänä vuonna hän odottaa Kreikan korkomenojen jäävän alle kahteen prosenttiin BKT:stä.

Darvas on laskenut vastaavan luvun myös muutamasta muusta maasta. Esimerkiksi Italian korkomenot ovat hänen mukaansa 4,7 prosenttia BKT:stä. Portugalin luku on viisi prosenttia ja Espanjan 3,3 prosenttia. Ranskan korkomenot ovat laskelman mukaan 2,2 prosenttia BKT:stä eli hyvin lähellä Kreikan lukua. Euroalueen vahvoihin talouksiin kuuluvan Saksan vastaava luku on puolestaan 1,9 prosenttia.

Syriza-puolueen johtaja Alexis Tsipras on sanonut pyrkivänsä saada maansa velkataakkaa helpotetuksi siten, että velkojen korkomenot olisivat alle kaksi prosenttia BKT:stä. Darvasin laskelman mukaan Kreikka saavuttaa tämän Tsiprasin tavoitteen ”itsekseen” ilman, että pelastuspaketin ehtoja tarvitsee muuttaa lainkaan.

Kreikan tilanteen kohdalla kyse onkin lähinnä markkinoiden luottamuksesta. Financial Timesin mukaan muun muassa EKP:n entinen jäsen Lorenzo Bini Smaghi on kyseenalaistanut sen, onko velka suhteessa BKT:hen oikea mittari.

- 170 prosentin suhde ei tarkoita mitään. Velalla on hyvin alhainen korko ja laina-aika on yli 15 vuotta. Vaikutus talouteen on paljon vähäisempi kuin Portugalissa tai Italiassa, hän sanoo FT:n mukaan.

Markkinoiden reaktio on tänään ollut voimakas. Kreikan 10 vuoden valtiolainan korko on noussut 0,38 prosenttiyksikköä 9,48 prosenttiin. Kolmen vuoden korko on noussut melkein kaksi prosenttiyksikköä 14,01 prosenttiin.

- Selvästi markkinat ennakoivat kamppailua Ateenan ja Brysselin välillä, kommentoi strategi Orlando Green Credit Agricolesta uutistoimisto Bloombergille.

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Timo Erkinheimo

Eihän Kreikalla enää ongelmaa ole. Troikka on pakottanut sopeuttamaan kulut tulojen mukaan ja nyt ilmeisesti budjetti on jo tasapainossa. Eli Kreikka ei tarvitse lisää lainaa kulujen maksamiseen, ellei sitten Syriza aio toteuttaa vaalilupauksiaan ja palkata takaisin valtion palkkalistoille kaikki sieltä pois potkitut. Sitten ovat taas kusessa.

Korkotaso on mitätön, lyhennyksiä ei ole useaan vuoteen. Missä on ongelma?

Kreikan lainoille on ilmeisesti määritelty 30 vuoden maksuaika, mutta lainoja voi uusia jos on uskottava taloudenhoito. Troikan painostamana talous on saatu tasapainoon ja jopa pieneen kasvuun. Nyt olisi vain tehtävä töitä ja rakennettava yhteiskuntaa yhteistuumin, mutta ilmeisesti juuri tämä on Kreikan heikko kohta.

Eerikki Perälähde

Heikko kohta on se, että kreikkalaisten pitäisi tehdä töitä ja maksaa velkansa. Kreikasta pitää nyt tehdä oikeasti esimerkki, että velat maksetaan tai itketään ja maksetaan. Jos kansa joutuu kärsimään, niin pysyköön se kärsimys sen maan kansalla joka velkaa on tehnytkin. Jospa hekin oppisivat äänestämään jotain muuta kuin tyhjänlupaajia.