Torstai 18.10.2018

Hallituksissa ylisuuret palkkiot? Laiska luku paljastui

Jaa artikkeli:
Luotu: 
3.2.2015 18:50
  • Kuva: Linda Pelkonen / Uusi Suomi
    Kuva
    Suomalaisten yritysten hallituksissa tehdään keskimäärin vähemmän töitä kuin kansainvälisesti, kertoo johtamiskouluttaja.
|

Suomalaisyritysten hallituspalkkiot kestävät kansainvälisen vertailun mutta hallituskulttuuri on ummehtunutta. Piirit ovat pienet ja työtavoissa olisi petrattavaa, arvioi johtamiskouluttaja Minna Isoaho.

– Se on tietyllä tavalla statusasema Suomessa, kun pääsee hallitukseen. Jos seuraavana vuonna ei pääse hallitukseen, niin se tulkitaan potkuiksi. Yrityksissä pitäisi katsoa tarkemmin, millaista osaamista tarvitaan, eikä se ole epäonnistuminen, jos ei hallitukseen seuraavana vuonna valita, Isoaho sanoo Uudelle Suomelle.

Hallituspalkkioista ja niiden suuruudesta nousi viime viikolla kohu, kun valtioyhtiö Fortum halusi korottaa hallitukselle maksettavia palkkioita. Suuret palkkiot ovat puhuttaneet suomalaisessa mediassa vuosia.

Isoaho laskee blogissaan, etteivät tavalliset hallituspalkkiot ole sangen kohtuuttomia. Esimerkiksi Isoahon tyypilliseksi arvioima 40 000—50 000 euron kokonaisvuosiansio tarkoittaa käytännössä 127—299 euron tuntipalkkiota.

– Palkkio vaikuttaa näin tarkasteltuna ihan kohtuulliselta. Itse maksoin viime viikolla autonkorjaajalle 120 € per tunti ja hammaskiven poistokin maksoi tuntitaksaksi muutettuna 150 €/h, Isoaho kirjoittaa Puheenvuoro-blogissaan.

Pelkkiin euroihin tuijottaminen vie Isoahon mielestä keskustelua väärään suuntaan. Maanantaina julkaisemassaan blogikirjoituksessa hän huomauttaa, että suomalaisten yritysten hallituksissa tehdään kansainvälisesti vertailtuna laiskasti töitä.

”Jos hallitus kokoontuu vain kerran kuukaudessa puolitoista tuntia, se ei yhtään auta yritystä”

Kun Suomessa hallituksissa istuvat kertovat tekevänsä yritykselle 1,75 päivää kuukaudessa töitä, on vastaava luku muualla Euroopassa 2,4 päivää ja maailmanlaajuisesti 3,3 päivää.

– Meillä ei selvästikään tehdä kokousten välillä samassa määrin töitä kuin muualla. 1,75 päivää ei missään tapauksessa riitä, Isoaho huomauttaa.

– Isoissa ja merkittävissä yrityksissä kokouksessa käsiteltäviin asioihin perehtyminen vie merkittävästi aikaa. Puhutaan isoista investointipäätöksistä tai vaikka tuotelanseerauksista, niin kyllä asioihin täytyy perehtyä.

Isoaho korostaa myös maailman muutosta, joka haastaa perinteisen johtamisajattelun ja sen, mikä asia kuuluu hallitukselle ja mikä toimivalle, operatiiviselle johdolle.

– Kun itse tulin johtotehtäviin vuonna 1990, niin silloin oli jopa 15 vuoden pituisia suunnitelmia. Nykyisin 3 vuotta on aika pitkä aika monilla toimialoilla. Se tarkoittaa sitä, että pitää uudistaa ajattelu siitä, mikä on strategista johtamista ja mikä operatiivista johtamista.

– Nopeilla muutoksilla on myös suuria vipuvaikutuksia. Siksi on tärkeää, että muutoksiin osataan reagoida oikein ja nopeasti. Jos hallitus kokoontuu vain kerran kuukaudessa puolitoista tuntia ilman kunnollista perehtymistä, niin se ei yhtään auta yritystä eikä toimitusjohtajaa.

Isoaho toivoo myös, että suomalaisiin hallituksiin haettaisiin ammattilaisia nykyistä ennakkoluulottomammin. Tavallisen kansan ajatus pienen piirin palkkiotehtävistä ei ole hänen käsityksensä mukaan täysin tuulesta temmattu. Kun tehtäviä täytetään, osaamisprofiilia tärkeämpi tekijä on Suomessa nykyisin henkilön verkostot.

– Hallituksiin kelpaavia ihmisiä on tässä maassa ihan hirveästi. Suomi on pullollaan johtajia ja asiantuntijoita. Mutta kääntäisiin tässä asiassa katseen headhuntereiden ja yritysten omistajien suuntaan. Liian usein kuulee sanottavan, ettei jollain ole riittävää kompetenssia, vaikka olisi vuosikymmeniä ollut johtotehtävissä ja näyttänyt kykynsä. Mutta jos ei ole tuttu, niin ajatellaan, ettei henkilö voi sopia.

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Matti Auer

Lööperiähän tuo on. Jo monta vuotta sitten aamu-tv:ssä "jälkiviisas" vaikuttaja, itse entinen sisäpiiriläinen, Kalle Isokallio sanoi ylisuurten palkkioiden, isojen yritysten hallituksissa ja muka vaikeuksina löytää päteviä johtajia, olevan täyttä valetta. Hän ei tiedä ulkomailla missään yrityksessä olevan ainuttakaan "pätevää" suomalaisjohtajaa.

Markku Nieminen

Tähän kappaleeseen kiteytyy suomalaisen valtionyhtiöitten johtamiskulttuurin koko ongelma!

Minna Isoaho
– Hallituksiin kelpaavia ihmisiä on tässä maassa ihan hirveästi. Suomi on pullollaan johtajia ja asiantuntijoita. Mutta kääntäisiin tässä asiassa katseen headhuntereiden ja yritysten omistajien suuntaan. Liian usein kuulee sanottavan, ettei jollain ole riittävää kompetenssia, vaikka olisi vuosikymmeniä ollut johtotehtävissä ja näyttänyt kykynsä. Mutta jos ei ole tuttu, niin ajatellaan, ettei henkilö voi sopia.

Heikki Rönkkö

Sydämeltään suomalaisen kristikansan, kuten kokoomuslaisten, ongelman ydin on siinä, että ikuista maailmanrauhaa ei voida tavoitella, koska kaikissa olosuhteissa pitää olla valmiina puolustamaan Dragsvikia tavallisia tossunkuluttajia vastaan.