Keskiviikko 17.7.2019

Karu raportti: Suomen raha-aukko repesi – ”Kestämätöntä”

Luotu: 
19.3.2015 09:47
  • Kuva: Petteri Paalasmaa/Uusi Suomi
    Kuva
    Virkamiesten arvion mukaan Suomen julkisen talouden epätasapainoa kuvaava kestävyysvaje on revennyt viimeksi arvioidusta.
|

Suomen valtiontalouteen ja kuntatalouteen on syntynyt ”suuri, pysyväisluontoinen alijäämä”, koska kansantalouden kokonaistuotannon taso on jäänyt ennen finanssikriisiä arvioidusta, kirjoittavat valtiovarainministeriön virkamiehet juuri julkistetussa raportissaan. Virkamiehet esittävät noin kuuden miljardin euron sopeutustoimia vuoteen 2019 mennessä. Näistä neljä miljardia suuntautuisi valtiontalouteen ja kaksi miljardia kuntatalouteen.

- Heikon vientikehityksen ja sen seurauksena taantuneiden kotimarkkinoiden johdosta työttömyys on noussut keskeiseksi yhteiskuntapoliittiseksi ongelmaksi, joka vaatii nopeita toimia, raportissa todetaan.

Virkamiesten maalaama kuva on karu.

-Ongelmat ovat niin suuria, että niiden korjaamiseen tarvitaan kaikkia käytettävissä olevia keinoja, raportissa sanotaan.

Raportin mukaan Suomen julkisen talouden velkasuhde on lähes 70 prosenttia vuonna 2019, jos uusiin toimiin ei ryhdytä.

Virkamiesten mukaan julkisen talouden sopeuttamistarpeesta kertova kestävyysvaje on revennyt.

- Julkisen talouden pitkän aikavälin epätasapainoa kuvaava kestävyysvajearvio on tällä hetkellä noin 5 % suhteessa kokonaistuotantoon. Tämä vastaa noin 10 mrd. euroa. Pitkän aikavälin velkakierteen välttämiseksi julkisen talouden menoja olisi pienennettävä tai tuloja lisättävä tällä summalla, raportissa todestaan.

Kestävyysvajearvio on noussut elokuussa 2014 esitetystä runsaalla prosenttiyksiköllä. 

- Julkisen talouden kehitys on siten ilman uusia päätöksiä kestämättömällä uralla. Poikkeama tasapainosta on niin suuri, että sitä ei voi korjata yhdessä vaalikaudessa, virkamiehet toteavat.

Virkamiesten mielestä Suomen kilpailukyvyn ratkaiseva parantaminen ”edellyttää palkka- ja muiden panoskustannusten erittäin maltillista, käytännössä tuottavuuskehitystä hitaampaa kehitystä koko loppuvuosikymmenen ajan”. Virkamiehet kannattavat niin sanottua palkkanormia, jona pidetään Euroopan keskuspankin inflaatiotavoitteen ja koko kansantalouden tuottavuuden kasvun summaa, jota korjataan vaihtosuhteen muutoksilla.

Virkamiesten mielestä kotitalouksien ostovoimaan kohdistuvat paineet tulee minimoida. 

- Tässä onnistutaan sitä paremmin mitä enemmän julkisen talouden sopeutuksesta voidaan toteuttaa tulonsiirtoja leikkaamatta ja veroja korottamatta, raportissa sanotaan.

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Teppo Vanamo

Tarkoittaa käytännössä noin 100 000 työtöntä/eläkeläistä lisää. Ei ainakaan tarvitse tuoda lisää porukkaa 20 vuoteen, kyllä reserviä riittää. Se mikä tässä ihan oikeasti hirvittää, on 7 prosentin inflaatiopaine, kun inflaatio on nolla. Tämä kupla menee aivan varmasti rikki jossain vaiheessa. Toinen ongelma on euron kurssin liian nopea putoaminen, sen hyöty jää olemattomaksi, koska investointeja ei ehditä tehdä samassa aikataulussa. Tällä menolla euro on syksyllä alle 0.9 USD ja reilusti alle 6 CNY, mutta vienti ei merkittävästi lisäänny, koska kapasiteettia ei ole. Sen sijaan tuotteiden hinnat nousevat, mikä lisää entisestään inflaatiopaineita ja ristiriitoja eurossa. Jonkinlainen inflaatiokorjaus EU:n on pakko tehdä, muutoin tämä homma leviää käsiin totaalisesti, ja euro tulee hajoamaan.

Ilkka Korkalainen

Jos vasemmisto on mukana seuraavassa hallituksessa niin sama velkaantumisen meno jatkuu. Vain radikaalit leikkaustoimenpiteet auttavat enää tässä tilanteessa. Nyt on jo luiskahdettu niin jyrkkään velkaantumiskierteeseen, ettei millään pienillä poppaskonsteilla saada mitään eikaan. Virkamiehille kenkää, turhia valtion ja kuntien istituutioita lopetetaan, yritystoiminnan byrokratiaa rajusti pois, yleissitovuus romukoppaan, ansiosidonnaisen kesto puolitetaan, kaikista indeksisidonnaisuuksista luovutaan, jne.
On turha näperrellä pienten tekojen politiikalla kun ongelmat ovat todella suuria.

Pasi Käyhkö

Kokoomus on lähes ainoa puolue joka ymmärtää tilanteen vakavuuden. Toinen taitaa olla RKP. Mutta miksi yksikään muu puolue persujen lisäksi ei ole ottanut kantaa kuntaliitosten yhteydessä muodostuviin suojatyöpaikkoihin?

Hannu Rissanen

Ihan tavallisella älyllä varustettu on tiennyt tämän jo vuosia, mutta jostain syystä poliitikot eivät ole tehneet mitään. Myöskään AY ei ole tehnyt mitään. Vähintään vuodesta 2008 on rakennettu savijaloille. Isot rakenteelliset virhet tehtiin jo 1980+ punamullan aikaan.

Jos Kepu saa pääministerin paikan SDP on myös hallituksessa samat puolueet voivat nyt korjata virheensä. Ne olivat ne valtion avut kunnille kun aloittivat kuntien kilpavarustelun. Ei kuitenkaan petetä niissä turhissa viroissa olleita, vaan annetaan heidän eläköityä, sillä he ovat toimineet yhteiskunnan sääntöjen ja lakien mukaan. Kun jäävät eläkkeelle heidän tilalleen ei vaan enää palkata uusia.

Tästä eteen päin pikku hiljaa yhteiskunta tekee vain ne toimet, joita ei ole järkeä yksityistää ja sellaiset toiminnat, jotka eivät voi toimia markkinatalouden ehdoin.

Leikkaukset tapahtuvat kun niiden aika tulee ja ne ovat pysyviä. Nopeana toimena voimme pikkuisen juustohöylätä.

Vienti vetäisi nyt vaikka Kiinaan, mutta teollisuudella ei ole kapasitettia kun sieltä on leikattu ja tehostettu. Nyt ammattiliitot ja teollisuus saavat aloittaa kaikkien vientiä lisäävän toiminnan. Kaikki resurssit on otettava käyttöön ja tekeviä käsiä liikkeelle. Vain työtä tekemällä syntyy vietäviä totteita.

Erpo Heikkilä

Suomen rahapulan syy on kotimaisen lisäarvoa tuottavan tuotannon nopea kutistuminen. Se alkoi 1980-luvun vahvan markan strategian lahjana, ja yltyi onnettomien sattumien vuosi johtaen maan kurimukseen vuosiksi 1991-96. Oli suuri virhe jättää yritysten tukeminen ja yrittää pelastaa pankkien taseita - jotka kuitenkin olivat riippuvaisia luottojen vakuuksista - siis yritysten omaisuudesta. Nyt meneillään oleva romahdus johtuu osin siitä, että immateriaaliyrityksillä ei ole kovia vakuuksia - eikä oikein taseitakaan, kun kaikki on ostopalveluiden varassa. Myös moninkertainen tukijärjestelmä on hankala. On syntynyt uusosaamattomien joukko, joka kyllä alkaa, mutta ei tee mitään, jos valtio ei tue. Ja kun tukee, ei ole väliä mitä tekee, kun ei ole omia varoja liossa.
On aika ottaa askel tai viisi menneeseen. Palata osin kotimaisen lisäarvon ketjujen aikaan. Hyviä viitteitä on metsän innovaatioissa ja monissa muissa, mutta niiden kehitystie on hidas - ja korvaa vain muita toimialan menetettyjä töitä. Olisi myös hyvä tukea yritysten ja yrittäjien riskinsietokykyä ja -taitoja.
Me tarvitsemme n 1,5 miljoonaa vahvaa kotimaisen lisäarvon työpaikkaa, puoli miljoonaa niitä palvelevilla aloilla ja puoli miljoonaa yhteiskunnan pyörittämiseen - ja koko ajan puoli miljoonaa opinnoissa ja koulutuksessa. Loppujoukko onkin lapsia ja eläkeläisiä. Niihin on varaa, kun lisäarvoa syntyy. Ja kuluttajakaupassa tarvitaan satatuhatta, vaikka sen osuus olisi hyvä saada palaamaan 1980-luvun tasoonsa.