Sunnuntai 20.8.2017

Synkkä arvio: Suomen talouslääke onkin paha virhe

Jaa artikkeli:
Luotu: 
24.3.2015 16:12
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Suomalaiset ovat kärsineet talouden taantumasta jo monta vuotta, eikä nousukautta ole näkyvissä. Tutkija Juha Tervala varoittaa tekemästä pahaa virhettä tässä tilanteessa.
|

Suomessa on tehty huonoja talouspäätöksiä, ja julkisuudessa paljon puhutut julkisten menojen leikkaukset voivat olla paha virhe, kertoo Helsingin yliopiston taloustieteen lehtori, tutkija Juha Tervala.

–Mieluummin pikkusen enemmän julkista velkaa, koska ei kannata tätä taloutta tässä vaiheessa ruveta tuhoamaan, Tervala sanoo Uudelle Suomelle.

Hän korostaa, että tutkimusten mukaan leikkaukset vievät työpaikkoja ja lisäävät työttömyyttä.

Julkisen talouden leikkauksilla voidaan Tervalan mukaan tehdä paljon haittaa: leikkaaminen voi jopa pahentaa taantumaa. Käytännössä kaikki puolueet vasemmistoliittoa lukuun ottamatta tarjoavat Suomen tilanteeseen lääkkeeksi leikkauksia. Suurimmat puolueet ovat puhuneet jopa 2-3 miljardin euron sopeutuksista.

–Kun taantumassa leikkaa, talouteen tulee syvempi taantuma ja verotulot laskevat, Tervala sanoo.

Tervala koosti Suomen taloustilanteesta kirjoituksen Suomen ja euroalueen finanssipolitiikka: ehkä jopa älyllistä keskustelua talouspolitiikasta.

Tervalan mukaan Euroopan tiukan rahapolitiikan seuraukset näkyvät kun verrataan tilannetta Yhdysvaltoihin. Vuoden 2005 jälkeen Yhdysvaltojen ja Euroopan talouden kehitys ovat kulkeneet samoilla linjoilla vuoteen 2009 asti. Sen jälkeen Euroalue ”on jäänyt dramaattisesti jälkeen” Yhdysvalloista, Tervala kertoo.

–Raha- ja finanssipolitiikka on ollut Yhdysvalloissa elvyttävämpää, euroalueella kireämpää rahapolitiikkaa ja finanssipolitiikkaa – on syytä epäillä, että nämä kaksi asiaa ovat johtaneet siihen, että euroalueen talous on paljon Yhdysvaltoja synkemmässä tilanteessa, Tervala sanoo.

Keskuskauppakamarin ikkunaan laitettiin helmikuussa pyörimään velkakello, josta voi seurata miten Suomen valtion velka kasvaa. Tervalan mielestä olisi reilua, että velkakellon rinnalla ilmoitettaisiin myös Suomen nettovelka, joka on tällä hetkellä miinuksella 55 miljardia euroa bruttokansantuotteeseen verrattuna. Luku perustuu OECD:n laskelmiin, ja pitää sisällään valtion ja kuntien velat.

–Suomessa velkasumma on negatiivinen eli on paljon nettovarallisuutta. Tämä selittyy eläkerahastoilla. Ne lasketaan Suomessa mukaan julkiseen sektoriin, ja sen takia Suomessa ei julkista velkaa ei sinänsä ole, Tervala kertoo.

–Jos olisi mahdollisuus myydä ne [eläkevarat], niin kaikki velat voitaisiin maksaa, ja rahaa jäisi vielä jaettavaksi kaikille kansalaisille, hän lisää.

Hänen mielestään Suomessa on lietsottu liikaakin valtion velan suuruutta. Hän ei pidä Suomen valtion velan kasvun määrää tai nopeutta huolestuttavana.

–En ole ollenkaan huolissani nykyisestä velkataakasta. Olen vain huolissani väestön ikääntymisen aiheuttamasta kestävyysvajeesta parin vuosikymmenen aikana, Tervala sanoo.

Hän on huolissaan siitä, että talouskasvu tulee olemaan lähivuosina hidasta. Hänen mielestään olisi tärkeää, että Suomen kilpailukykyä parannettaisiin ja työllisyyttä saataisiin paremmaksi.

–Suurin moka oli, että 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puolivälissä kun talous oli upeassa jamassa, ei olisi pitänyt lähteä tekemään elvyttävää finanssipolitiikkaa vaan lähteä kestävyysvajeen kimppuun, Tervala sanoo.

Hän uskoo, että jos silloin olisi kestävyysvaje otettu tosissaan, olisi nyt julkisen talouden alijäämä hallinnassa.

Tervala kokosi näkemyksiään ja Helsingin yliopiston luennoilla esittelemiään luentomateriaaleja Suomen ja Euroopan taloudesta reaktiona Aalto-yliopiston taloustieteen professorin Pertti Haaparannan avautumiseen Helsingin Sanomissa.

–Suomen talouspoliittinen keskustelu on muuttunut täysin epä-älylliseksi, Haaparanta sanoi HS:lle.

Hän arvostelee sitä, että Suomessa lähes kaikki puolueet ja valtiovarainministeriö haluavat sopeuttaa julkista taloutta. Haaparannan mielestä Suomeen tarvittaisiin nyt elvyttävää politiikkaa.

 

Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Ari Pesonen

on todella hämmästyttävää, että kaikki poliitikoista ja ns. talousguruista laulaa kuin yhdestä suusta. 99,9 ei koko asiaa ymmärrä köykäsen pölähtävää. Kukaan ei vaan halua näyttää tyhmältä ja siksi mölisevät suut hihkuvat "leikkaus, leikkaus, leikkaus.......Leikkauksilla kasvatetaan vain rikkaimman osan rahapussia.

Raimo Ilaskivi

Joskus kannattaisi tutkia, mikä ero on syömävelalla ja investointivelalla - ensiksimainittu todella kuljettaa Kreikan tielle mutta jälkimmäisellä luodaan investointeja ja työpaikkoja eli autetaan saamaan suhdanteet nousuun. Loistava esimerkki löytyisi Suomen taloushistoriasta 1920- ja -30- luvuilta, jos joku jaksaisi tutkia.1920-luvun velanotto oikein investoituna johti siihen, että maa oli 1938 jo lähes velaton - ja hyvinvointi parani. 1990-luvun ratkaisu kiristyksineen ja leikkauksineen puolestaan toi vaikeuksia vaikeuksien perään - ellette satu muistamaan, kysykää pienyrittäjiltä. (Ja kannattaisi ehkä tutustua Keynesin oppeihinkin ...)

Raimo Ilaskivi
Vastaus kommenttiin #5

Kannattaiskohan kuitenkin ensin perehtyä siihen, miten otettu velka silloin käytettiin ja kuinka luotiin sen takaisinmaksukyky - muista saavutuksista puhumattakaan. Sitten voi katsoa, miten "Puupuntarinaika" eroaa "jälkinokialaisesta" - jos eroaa ja jos ei, niin miten!

Tapio Angervuori
Vastaus kommenttiin #4

Kaikki on kiinni vaihtotaseesta: sen pitäisi jossain vaiheessa muuttua positiiviseksi. On vaikeata ennustaa, käykö noin koskaan, koska muutkin euromaat rakentavat velanmaksustrategiansa positiiviseen vaihtotaseeseen; valitettavasti euromaiden vaihtotaseiden summa on nolla(jos alueen vientiä oteta huomioon). Joillekin maille jää siis aina Musta Pekka käteen tässä pelissä. Suomen palkkataso on korkeampi, kuin Saksassa, joten Suomelle on kyllä tuo kortti tyrkyllä. Historiaa on paha verrata nykyaikaan, koska silloin oli oma valuutta käytössä. Jos tarkastelet aikoja ennen euroa, huomaat, että vaihtotase oli aina balanssissa riippumatta siitä, paljonko maassa palkat nousivat; suomen markka kellui muihin valuuttoihin nähden. Silloin oli inflaatio riesana.

Teppo Vanamo
Vastaus kommenttiin #4

Paha vaan, kun se investointivelka ei tuppaa pysymään kierrossa edes yhtä kierrosta. Jollain konstilla pitäisi saada nuo vuodot tukittua, niin että raha ehtisi vaikuttaa, eikä katoaisi saman tien ulkomaisten (ja kotimaisten) pääomasijoittajien taskuun. Nyt olisi juuri se tilanne, jossa julkiseen infraan (teihin, rautateihin, siltoihin, rakennuksiin...) pitäisi investoida kaikin keinoin, mutta sen rahan on mentävä julkisen omistuksen arvon lisäämiseen, ei osinkoihin, jotka lähtevät maasta saman tien.

Tapio Angervuori
Vastaus kommenttiin #10

Vaihtotase:
Vaihtotase on avainluku, jota pitää tarkkailla. Jos se on negatiivinen, maassa on periaatteessa liikaa ostovoimaa. Tämä tarkoittaa sitä, että veroja on nostettava tai palkkoja laskettava. Näillä veroillahan voitaisiin sitten paikata valtion vajetta.

VM:n säästötavoite on 6 miljardia.Bruttokansantulo (BKTL) on 204 miljardia (2014). Jos käytetään ns. juustohöylää, niin kaikkien tahojen pitäisi luovuttaa 6/204*100% = 3% tuloistaan valtiolle. Tällöin saataisiin parempi balanssi aikaiseksi.

Ei helppoa ulospääsyä:

Velkaelvytyksen ongelma:
Vaihtotase ei koskaan tule elpymään positiiviseksi. Velkaa on otettava lisää yhä uudestaan ja uudestaan kunnes päädytään velkasaneeraukseen, koska ostovoima suuntautuu liiaksi maan rajojen ulkopuolelle.

Verotuksen tai palkkojen laskemisen ongelma:
Talous ei kasva ja velat jäävät käsiin. Työpaikat voisivat periaatteessa säilyä kuitenkin. Vaihtotaseen vajaus ei pahenisi. Palkkojen laskiessa yritysten ja julkisen sektorinkin kustannustasot laskevat. Hinnat laskevat jne.. Pankitkin varmaan haluavat antaa "luottoekspansiota" asiakkailleen.

Sinnitellään nollakasvussa:
Olisiko nollakasvun tilanne optimaalinen? Tämänkin tavoitteen saavuttaminen vaatii velanottoa tällä hetkellä.

Työllistetään kaikki työttömät tekemään vaikka ns. puhdetöitä (teitä, rautateitä, siltoja, rakennuksia jne...) :

Tällöin BKT kasvaisi, mutta vaatii tämäkin rahoitusta: vapaaehtois- tai talkootyöt eivät kasvata BKT:a.

Jos esimerkiksi eläkeläinen vapaaehtoisesti auttaa julkisella sektorilla palkatta, vaikutus BKT:hen on nolla. Jos ko. eläkeläiselle maksettaisiin avusta palkkaa, BKT kasvaisi palkkakustannuksista lasketun osuuden verran.

Jos osa työttömistä palkattaisiin tekemään em. töitä vaikka julkisen sektorin kautta, saataisiin jotain vastinetta osalle työttömyysvakuutusmaksuja, ja myös BKT kasvaisi.

BKT lasketaan mm. palkoista, tuloista tai yritysten tuotoista. Se ei mittaa mitä ihmiset tekevät. Mitä enemmän tienaat, sitä suurempi on vaikutuksesi BKT:hen. Vaikka tekisit jotain erittäin tärkeää ja hyödyllistä työtä palkatta, sinun osuutesi BKT:hen on nolla.

Julkisessa tuotannossa arvonlisäysmenetelmää ei voida käyttää, ja BKT lasketaankin palkkatulojen ja poistojen summana. Julkisen tuotannon tuotos otetaan huomioon BKT:ssa tuotantokustannusten mukaisena.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Bruttokansantuote

Teppo Vanamo
Vastaus kommenttiin #12

Vaihtotase ei ole kaiken kattava mittari, vielä huonompi on BKT. Olen kymmeniä kertoja peräänkuuluttanut sellaisten mittareiden ja arviointijärjestelmän luomista, joka todella kuvaa talouden tilaa. Toin osaltani keskusteluun mukaan käsitteen laadullinen inflaatio, joka kuvaisi laadullisia arvonmuutoksia. Mitattaisiin siis myös leivän keskellä olevaa "reikää", ei vain leivän hintaa suhteessa BKT:n

Jukka Sarjanen
Vastaus kommenttiin #4

No niin, kerroppa miten yritykset saadaan investoimaan? Yhteisöverotusta on alennettu enemmän kuin lääkäri määrää, mutta yritykset vain pumppaavat kaiken osinkoina ulos sijoittajille ja siinä sivussa pistävät porukkaa kilometritehtaalle. Suomen työttömyysaste on taas noussut yli 10 prosentin...

Luin kommenttisi vielä uudestaan ja huomasin olevani kanssasi samaa mieltä, mutta olisiko niin, että moraali ja kansallistunne oli tuohon aikaan erilainen. Yritettiin oikeasti saada isänmaa nousuun ja siinä sivussa ansaita itsekin. Nythän tuo on kääntynyt malliin, yritetään kahmia mahdollisimman isot voitot muista välittämättä ja verottajaa viimeiseen asti vältellen...

Matti Motti
Vastaus kommenttiin #26

Yritykselle CR on se paha tikki. Yhteisöverossa aina pysyy voiton tekeminen suurimpana ongelmana, mutta nostappa voittoisan yhtiön kuluja ja huononna CR:ää niin leikkuri iskee.

Suomessa vain verotetaan rahoittajat kuoliaaksi. Fortumkin pyrkii minimoimaan oman ulkomaan investointiensa ja niiden rahoituksen verot eikä täällä tehdä muuta kuin itketä. Entä, jos rahoitus olisikin kannattanut järjestää Suomesta...

Voiton verotus on kiva asia - itse asiassa maailma siirtynee välillisiin kulutusveroihin yhä enemmän eikä Suomi siinä voita.

Jyrki Paldán

Kreikan ongelmat johtuivat kyllä ihan eri syystä ja orastavia ongelmia pyrittiin parantamaan leikkauksilla aivan kuten nyt halutaan tehdä suomessakin. Päin honkiahan se meni ja talous synkkeni entisestään, aivan kuten Tervalakin hyvin perustellusti ennustaa tulevaisuudessa suomellekin jos kurjistamislinjalle lähdetään.

Arto Nurmi

Onpahan aikamoinen ajatuskukkanen. Eläkevaroilla on oma tehtävänsä. Se on eläkkeiden maksukyvystä huolehtiminen. Jos tuhlaamme eläketahat nyt, niin... Ei velkaantuva talous oikene velanotolla, vaan talouskasvulla. Koska talouslama on ollut vuodesta -08 ja on otettu siitä lähtien "lamantorjuntavelkaa" olemme nyt yhä syvemmällä nesteessä. Ja toisin kuin eräät väittävät, osa on uskaltanut sanoa tämän ääneen. Jotkut ovat nähneet tämän eurokriisinkin jo vuosia sitten ja mm. Tukipaketti-politiikan toimivuuden.

Henri Myllyniemi

Tuo esitettiinkin vain ajatusleikkinä - ei konkreettisena toimenpide-ehdotuksena.

Totuus on kuitenkin se, ettei juuri muualla Euroopassa ole puskuroituja eläkevakuutuskassoja, joten niitä ei myöskään muualla huomioida.

Idea onkin kuljettaa vertailukelpoisia lukuja Suomen ja muun Euroopan välillä. Kyse on samasta asiasta kuin jos hyvän höyhensarjalaisen painonnostohistoriaa katsotaan ja todettaisiin, että hyvinhän tuo pärjää raskaan sarjaan painonnostokisoissa. Ei pärjää.

ulf fallenius

24 tuntia vuorokaudessa pitäisi päättäjät miettiä että millä saadaan talouskasvua aikaiseksi koska senhän tietää että säästöillä ei seuraa muuta kuin lisää säästöjä kunnes ei mitään ole mistä säästää.Alkaa kohta olla asialla kiire meinaa kasvun paikka olisi mieluimmin jo nyt.

Seppo Viljakainen

Kun tällaisia ulostuloja lukee , on pakko yhtyä professori Paul Lillrank:in A-talk:ssa ja Jan Vapaavuoren blogissaan esittämään huoleen : "Ettei vain neljän vuoden takainen toistuisi."

Kyllä me näytämme niin pösilöitä olevan, että herkällä korvalla kuuntelemme näitä ´helppo-heikkejä´ : " lisää velkaa, rajana taivas.."

Veli Laurinsalo

Hei, lukekaapa artikkelt kunnolla. Kirjoittaja sanoi: Mieluummin pikkusen enemmän julkista velkaa, koska ei kannata tätä taloutta tässä vaiheessa ruveta tuhoamaan, Tervala sanoo Uudelle Suomelle.
Laskusuhdanteessa leikkaukset saattavat aiheuttaa selvästi suuremman haitan, kuin leikkaukisita pidättäytyminen. Ei näitä rakenneongelmia taikatempuilla ja äkkileikkauksilla korjata. Nyt kylvetään sitä pää-pensaassa politiikan hedelmää, mitä ongelmiin puuttumattomuus on sanut aikaiseksi.

Veli Laurinsalo

Hei, lukekaapa artikkelt kunnolla. Kirjoittaja sanoi: Mieluummin pikkusen enemmän julkista velkaa, koska ei kannata tätä taloutta tässä vaiheessa ruveta tuhoamaan, Tervala sanoo Uudelle Suomelle.
Laskusuhdanteessa leikkaukset saattavat aiheuttaa selvästi suuremman haitan, kuin leikkaukisita pidättäytyminen. Ei näitä rakenneongelmia taikatempuilla ja äkkileikkauksilla korjata. Nyt kylvetään sitä pää-pensaassa politiikan hedelmää, mitä ongelmiin puuttumattomuus on sanut aikaiseksi.

Kai Häppölä

Vaihtotase on avainluku. Sen kehittyminen kertoo vaikutuksista jota velalla on. Syömävelalla on on ruma kaiku. Se nimittäin takertuu ns. Pohjoismaiseen hyvinvointiin ja vie perikatoon. Se kertoo siitä, että kulutus ankkuroidaan tasolle, joka vie syöksykierteeseen eli pidetään yllä kulutusta johon ei ole varaa, koska sen vaikutus ainoastaan kasvattaa velkaa. Sillä ei siis ole elvyttävää vaikusta.
Suomi tarvitsee investointeja, mutta ei mitä tahansa. Investoinnit jotka kasvattavat vientiä ovat samalla useimmiten työllisyyttä lisääviä. Kasvava ostovoima on silloin terveellä pohjalla ja heijastuu laajemmin yhteiskuntaan ostovoimana, joka säteilee eri sektoreille.
On oltava äärimmäisen varovainen julkisen velan kasvattamisessa, koska se on useasti vain syömävelkaa, joka ei säteile positiivisesti vaihtotaseeseen. Silti järkevät investoinnit julkiseen sektoriin voivat olla oikeita, jos ne nostavat tuottavuutta, vapauttavat työvoimaa käytettäväksi muun tuottavuuden lisäämiseen, purkavat ylisäätelyä ja avaavat julkisen sektorin osaamiselle vientimahdollisuuksia.

Olavi Laitala

"Jos olisi mahdollisuus myydä ne [eläkevarat], niin kaikki velat voitaisiin maksaa, ja rahaa jäisi vielä jaettavaksi kaikille kansalaisille, hän lisää."

Joo, mutta tilalle tulis eläkevelka. Miettiköhän lehtori ihan loppuun asti sanomistaan?

Tarya Korhonen

Laskekaapas ihan huvikseen valtion ja kuntien palkkamenot, kun virkamiehiä tässä maassa on kansaan nähden aivan liikaa. (kunnilla 480 000 ja valtiolla 250 000) Suomessa kansaa on n. 5.6 miljoonaa. Tämän palkan lisäksi maksamme heille heidän harrastukset, minkä kansalainen maksaa omasta nettopalkastaan itse. Sen lisäksi kansanedustajat saavat kivan pienen palkanlisän itselleen kun heille korvataan netit ja puhelimet kulukorvauksina? Vielä lisäksi puoluetstot saavat puoluetukea ja joka kansanedustajasta korvauksen.? Mitähän tästä ei voitaisi vähentää kestävyysvajeen tasaamiseksi? Voimme tietty irtisanoutua EU:sta jolloin säästäisimme sinne maksettavat osuudet, lukemani mukaan 718 000e? Työvoima ei lähde liikkeelle, koska virkamieskuntamme on ylhäisessä ylimmäisyydessään katsonut aiheelliseksi olla tukematta henkilöitä, joiden tulot eivät riitä edes TK-maksuihin, saati lääkkeisiin.. ja vielä osa virkamieskuntaamme tekee lastensuojelusta bisneksen ja vie surutta lapsia perheiltä, joilta ei edes tarvitsisi. Aiheuttaen epätietoisuutta ja tuskaa ja todella suurta huolta vanhemmille, jotka itse haluaisivat kasvattaa omat lapsensa. Lisäksi nämä lapset koristavat itsemurhatilastoa, koska he ovat menettäneet heille ominaisen asian eli oman perheen. Tilastojen mukaan he jaksavat elää n. 25 vuotiaaksi. Miksi näitä ihmisoikeusloukkauksia tapahtuu maassamme, en tiedä. Tietooni tulleita "turhia tai lainvastaisia huostaanottoja" on tehty enemmän kuin tarpeellisia. He ovat virkamiehiä, jotka täyttävät pahaa oloa tekemisillään heillä kun ei ole muuta tekemistä kuin aiheuttaa valituksia ja tuskailla sittemmin valitusten määrästä. Tässä valossa näyttää kun työntehtäviä ei olisi tarpeeksi, niitä pitää saada ja ne saadaan esim. rikkomalla perheitä sitten päästään tuskailemaan "resurssipulalla".
Voisimme siis ainakin puolittaa virkamieskuntamme, enkä puhu heistä joita tarvitaan vaan heistä jotka tekevät "turhaa" työtä saadakseen tilastot näyttämään paremmilta.
Tai jotka työskentelevät liian "laiskasti" hidastellen työtehtäviään!

Tero Ilén

Tähän väitteeseen törmää usein, mutta se on todella kaukana totuudesta. Suomessa ei ole pulaa yrittäjistä eikä ideoista, mutta rahoituksesta on huutava pula. Uusien yritysten rahoitus pitää korjata kuntoon, niin Suomi saadaan nousuun.

Minusta kehitysapu pitäisi tässä tilanteessa lopettaa ja käyttää rahat uusien kasvuyritysten rahoittamiseen.

Ilkka Korkalainen

Ainoa keino päästä uuteen nousuun on työn määrän lisääminen. Suomessa on tehty vakavia ja osin vasemmistopoliittisia virheitä korostamalla työntekijöitten oikeuksia ja etuisuuksia ja vähättelemällä yritystoiminnan merkitystä. Yritystoiminnalle on sälytetty sosiaalista vastuuta lainsäädännöllä ja työehtosopimuksilla. Tämä vastuu syö yritysten kannattavuutta ja se korostuu taludellisen taantuman aikana. Nyt olisi viimeinen hetki muuttaa tätä politiikkaa ja karsia yritystoiminnan kustannuksia kovalla kädellä. Ay-liike ei tule koskaan esittämään mitään tämän suuntaisia asioita, joten maan hallituksen on otettava ohjat käsiinsä ja tehtävä muutoksia käytäntöihin. Vain voittoa tuottava yritystoiminta mahdollistaa uuden nousun ja tuottaa sitä lisäarvoa josta kaikki hyvä lopulta kustannetaan tähän maahan.

Esko Kotilainen

Eihän velanotosta ole haittaa,jos kerran liki ilmaiseksi saa.Vika on vain siinä ettei viimeisten kahden hallituksen aikoina otettuja velkoja ole ohjattu oikein.Jos uusi velka korvamerkitään projekteihin jossa työllisyys todella kohenisi ns.tavallisen tallaajan kohdaltakin ,niin se toimisi.Nyt rahat ovat menneet julkisen hallinnon paisuttamiseen ja uusien virkojen perustamisiin.Itse päättäjät,eli poliitiikot ovat edesauttamassa asiaa,perustamalla yhä ennemän uusia virkoja hallintoon,on sihteerin sihteeriä,aputoimittajia ja heidän hupulaisia,tilataan jos jonkinlaista raporttia ulkomailta ja omilta kaverin kaverilta.Kaikki lainarahoilla.Nyt tarvitaan julkisensektorin täyttä siivoamista,ei mikään maa kestä olosuhteita jossa liki kaksi kolmas osaa on julkisella sektorilla töissä.Vielä vähemmän kun tästä viimeisestä kolmasosasta yksityisellä sektorilla on puolet työttöminä.Tilanne on kauhistuttava,ja vaalipuheet vielä pahempia,leikataan,leikataan,kunhan ei vaan minulta.Voi,voi Suomea.

Pekka Loikkanen

Usein keskustellaan pankkien vastuusta lainoja myönnettäessä ja ollaan sitä mieltä että lainoja ei tulisi myöntää jos on pieninki epäily velallisen maksukyvystä esim. jos kotitalouksissa jompikumpi puolisoista tai molemmat joutuvat työttömiksi.

Nyt kansainvälisten rahoittajien tulisi olla tarkkana myös myöntäessään lainoja Suomelle. Ja pahimmassa tapauksessa kieltäytyä lainoittanmasta Suomen valtiota. Jos Suomi joutuu Kreikan seuraksi kerjäläisten jonossa, siitä seuraa myös ongelmia rahoittajille. Euroopassa aletaan olla jo kyllästyneitä apupaketteihin, kaikilla mailla alkavat olla takausvastuut jo "tapissa".