Torstai 18.10.2018

”8 vuotta, niin Suomi on kuin Kreikka” – Luvut lyötiin pöytään

Jaa artikkeli:
Luotu: 
17.7.2015 09:57
Päivitetty: 
17.7.2015 10:01
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Suomen talous on pian Kreikan jamassa, jos sama velanotto jatkuu, varoittaa Minna Isoaho.
|

Johtaja ja konsultti Minna Isoaho esittelee Puheenvuoro-blogissaan lukuja, joiden perusteella Suomi on kahdeksan vuoden kuluttua samassa tilanteessa kuin Kreikka tänään.

- Joulukuussa 2015 Suomella tulee olemaan 100 miljardia euroa velkaa. Tämä tekee kansalaista kohti 18 519 euroa. Kreikkalaisilla on tällä hetkellä valtionvelkaa noin 220 miljardia euroa. Se tarkoittaa 29 012 euroa velkaa jokaista kansalaista kohti, Isoaho kirjoittaa.

- Vuodesta 2009 lähtien olemme Suomessa eläneet yli varojemme keskimäärin 6,9 miljardilla eurolla vuodessa. Tällä samalla tahdilla velkamäärämme tulee 8 vuoden kuluttua olemaan 155 miljardia euroa. Jokaista suomalaista kohden velkaa on tuolloin 29 000 euroa eli saman verran kuin kullakin kreikkalaisella on tänään kannettavanaan, hän jatkaa.

Isoaho kirjoittaa myös, että Suomella on tällä hetkellä maksuvalmiutta 1,6 viikoksi.

- Jos käteisen rahan lisäksi huomioidaan lyhytaikaisissa sijoituksissa olevat varat, on meillä maksuvalmiutta noin kolmeksi viikoksi. Olemme täysin riippuvaisia lisälainoituksen saamisesta, hän toteaa.

Isoahon mielestä velkaantumisen logiikka ”on täysin sama niin kansantalouden kuin yksityishenkilönkin tapauksessa”. Tässä Isoaho on vastakkaisilla linjoilla kuin Åbo Akademissa työskentelevä taloustutkija Christer Lindholm, joka hiljattain väitti myytiksi sitä, että julkista taloutta tulisi kohdella samalla tavalla kuin yksityistä taloutta. Lue lisää: Kova avautuminen Sipilän hallitusohjelmasta: ”Harva tietää tätä”

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Hannu Rissanen

Suomihan on aivan kuin Kreikka. Etelässä yhdestä oliivipuusta saa tukia vähintään kaksi viljelijää. Meillä tukea maksetaan moneen kertaa samalle tilalle eri asioista. Olisi mukava kertoa Kreikassa, että pankkiiri Wahlroos on suurimpia tukien saajia Suomessa.

Meillä Kepu alkoi aikoinaan ajamaan ydinvoimalaa keskelle metsää Pyhäjoelle. Kukaan vastuullinen energiaasioista vastaava ei kannattanut ajatusta, eikä myöskään energia yhtiömme. Kepu etsi ja kasaamalla kasasi väkisin uuden pelurin Fennovoiman. Koska voimala oli väärässä paikassa katosivat sijoittajat.

Kun oltiin ajauduttu umpikujaan houkuteltiin Fortum mukaan monimutkaisin taloudellisin ja poliittisin järjestelyin. Alun alkujaan Fortum olisi halunnut voimalan itselleen Loviisaan. Nyt sille avautuu hieno tilaisuus vedättää poliitikkojamme, sillä ilman Fortumia ei Pyhäjoki etene. Nyt on odotettavissa iso laksu veronmaksajille kun Fennovoima joutuu lopettamaan. Näin siinä käy kun pekkaroidaan ja kepuillaan.

Janne Pohjala

Eikös kohtuullista olisi ottaa Fortumilta huoltovarmuusperustein luvat pois Loviisan ydinvoimaloista, koska nehän ovat Venäläistä tekoa. Samaten riippuvuutta tuontisähköstä tulisi vähentää katkaisemalla sähkölinjat itään.

Näin saadaan aikaan sähköpula maahamme ja silloinhan sähkön hinta nousee ja samalla nousevat valtion verotulot ja osingot Fortumista, mikä pienentää kestävyysvajetta ja auttaa Kreikan tukemisessa.

Peter Pyykkönen

Tilannetta synkistää se, että olemme tässä tilanteessa huomattavasti korkeammasta verotuksesta, vähemmästä korruptiosta ja veronkierrosta huolimatta.

Siis perinteisin demaripoliittisin keinoin emme voi käytännössä tehdä yhtään mitään.

Tosin fiksun täytyisi kysyä, että olemmeko tässä tilanteessa juuri korkean veroasteen vuoksi? Tulonsiirtojen, jolla palkitaan tehottomuutta ja laiskuuttaa tehokkaan ja ahkeran kustannuksella(teollisuutta tai elämäntapaa)?

Janne Pohjala

"Suomen julkisyhteisöjen menojen suhde bruttokansantuotteeseen kasvoi Tilastokeskuksen tuoreimpien tietojen mukaan 56,7 prosenttiin vuonna 2012."

Eikö olisi aika korjata asia vaihtamalla maamme nimeksi Suomen sosialistinen euvostotasavalta?

Henri Alakylä

Isoaho olisi voinut täsmentää, että nyt tilanne on sama olkoon kyseessä sitten luonnollisesta henkilöstä, kotiitaloudesta tai yrityksestä (mikrotaso) ja valtiosta (makrotaso), koska Suomi velkaantuu ulkomaan valuutassa, pääosin Saksan eurossa.

Tilanne muuttuu oleellisesti, jos velkarahoitus tehdään omassa valuutassa. Tämä koskee toki kotitalouksiakin - siinä tapauksessa, että ne voisivat itse printtailla rahansa.

Mauri Hirvonen

On uudistamisen aika ... pankkijärjestelmä on suuressa maailmassa klikkiytynyt sisältäen suurta väärinkäytöstä ja syndikaattitoimintaa, eikä sellaista ole syytä tukea. – Näin pitää Kreikan osalta tehdä. Jos raha on luotu tyhjästä, eli sitä ei ole koskaan ollutkaan, niin miksi se pitäisi maksaa takaisin? – > Ja toisaalta, miksi persaukiselle, historiallisen keinottelun osaaville, jolla on suut ja korvat täynnä velkaa, tyrkytetään lisää velkaa.

Jarmo Lius

Kahdeksan vuoden päästä suuret pullamössöikäluokat ovat nostaneet Suomen tilit puhtaiksi ja tuhlanneet rahat Välimeren lomaparatiiseihin. Sitten ollaankin pakon edessä laskemassa eläkkeet. Laki on silloin pakko laatia. Tietysti voitaisiin ennakoida jo nyt ja laskea eläkkeitä lainsäädännöllä 10-50% maksukyvyn mukaan.

Mielestäni Eduskunnan on syytä toimia ennakkoon ja laskea eläkkeitä jo nyt. Näin resursoidaan asiat oikein. Kansakunnan kokoinen kysymys meinaan kuuluu - kumpi on tärkeämpää - lasten oikeus hyvään koulutukseen ja nuorten ensimmäiseen työpaikkaan, vai eläkeläisten oikeus nostaa ylisuuria eläkkeitä, elää lainarahoilla ja tuhota maan talous?

Simo Hyytinen

Taidat tarkoittaa kuntien ja valtioiden eläkesäätiöitä? Viimeksi tarkistin oman eläkesäätiöni taseen (Varma), niin laskennallisia eläkemaksuja 30 miljardia ja laskennalliset sijoitetun pääoman saatavat 50 miljardia. Tosin maksetut eläkkeet eivät enää kattaneet saatavia eläkemaksuja; sijoitetun pääoman tuotto sensijaan oli iso eli kate kasvoi tämän vuoden ensinmäisellä kvartaalilla ruhtinaallisesti.

On vain ajan kysymys, milloin tasataan yksityisistä eläkerahastoista kunnallisiin ja valtiollisiin. Jo nyt tasataan, mutta minimaalisesti. Monet politikot ovat jo ehdotelleet, että näitä rahoja käytettäisiin "kansantadoudellsisesti?" eli sosialisoitaisiin yksityistä rahaa.

Näyttää olevan "virkamiesten" periaatteena, että jos heidän eläkkeitä ei pystytä nostamaan, niin ei sitten muittenkaan. Onko tämä nyt sitten sitä Suomalaista perisyntiä eli kateellisuutta?

Jarmo Lius

Tarkoitin kaikkien eläkeläisten eläkkeiden leikkaamista. Tuo säätiöväitteesi on perätön koska sen rahoilla ei makseta yhtään eläkettä 100 prosenttisesti.

Nykyisen pullamössöiset suuret ikäluovat ovat maksaneet omille vanhemmilleen naurettavan pieniä eläkkeitä aikoinaan, sillä sai lasin piimää ja leivän kannikan, ulkomaanmatkoista oli turha unelmoida, silti he nyt mankuvat saavutettuna etuna ylimitoitettuja eläkkeitään romauttaen kymmenessä vuodessa maan talouden suihkauttaessaan itsensä Välimeren maihin nauttimaan drinkkejä.

Kun romahdus tapahtuu seuraavien sukupolvien on mahdollisuus vain haaveilla nykyisisä hulppeista eläkkeitä. Se on epäoikeudenmukaista.

Pasi Käyhkö

Martti Johannes,

Olet oikeassa. Tosiasiassa Kreikan velka on jo tuota Ylen antamaa lukua suurempi. Kyseinen luku on helmikuulta 2015. Erää konsultit kirjoittelevat mikä heidän mielestään on kulloinkin tarkoituksen mukaista.

Pekka Nykänen

Nyt on korkea aika Suomen irrottautua Eurosta. Jos Bryssel vaatii samalla eroamaan Euroopan Unionista niin erotaan siitäkin. Jonkin ajan kuluttua voimme hakea Euroopan Unionin jäsenyyttä uudelleen puhtaalta pöydältä. Euroon liittymisestä olisi pitänyt pitää aikoinaan kansanäänestys. Äänestystä ei pidetty, koska valtaapitävät halusivat "niihin pöytiin, joissa päätöksiä tehdään". Niissä pöydissä on ollut ja rahat on loppu.

Tarya Korhonen

Niin nyt olisi jo pitänyt ottaa se "höylä" käyttöön virkamiesten vähentämisessä, Suomessa on aivan liiaksi niin valtion kuin kuntien palkkalistoilla näitä "suojatyöläisiä".
Ensin pitää muuttaa lakia, jotta heidän voi irtisanoa irtisanomisuojasta huolimatta. Sitten vaan luuta heilumaan. Politiikot ja virkamiehet yrittivät olla "viisaita" kun erottivat yliopiston valtion taloudesta, kuitenkin syytävät heidän palkkoihin rahaa. Nyt kun yliopistot ovat erillään, saadaan virkamiesten määrä näyttämään aika paljon pienemmältä mitä se ei tosiasiassa ole rahallisesti.!

Paavo Nevalainen

Kun vertaillaan yksityistä kotitaloutta ja kansantaloutta, yksi faktori on muuttumassa. Aiemmin kansantalous poikkesi jatkuvan kasvun oletuksen suhteen. Useimmiten yksityishenkilö ei voi olettaa ainakaan (poliittisissa suunnnitelmissa) 1-3%:n jatkuvaa vuosittaista (reaali)tulokasvua toisin kuin kansantalous.

Nyt tilanne lienee muuttunut, ja on järkevää odottaa nollakasvua tai negatiivista kasvua seuraavan vuosikymmenen tai pari. Voi jopa olla mahdollista, että kasvu on lopullisesti loppunut. Tässä mielessä julkinen velka on astumassa esiin ihan uudella painolla... Kyse on siitä, kenelle myymme tai olemme myymässä oman julkispääomamme. Onko se oma keskuspankki vai vapaat markkinavoimat. Jälkimmäinen tuntuu pelottavalta samalla kun integraatioprosessi riistää demokraattista päätöksentekoa omista käsistämme.