Perjantai 24.5.2019

Suomalaistutkimus: Yksikin alkoholiannos päivässä lisää kuolemanvaaraa

Luotu: 
13.11.2015 14:02
  • Kuva: PLL / Katso alta
    Kuva
    Suomalaistutkimus: Yksikin alkoholiannos päivässä lisää kuolemanvaaraa
|

Suomessa usein käytettyjä alkoholin riskirajoja tulisi laskea. Alkoholia tulisi käyttää enintään yksi annos joka toinen päivä, paljastaa tutkija Pyry Sipilän tutkimus.

– Jo noin kuuden alkoholiannoksen nauttiminen viikossa nostaa merkitsevästi kuoleman riskiä. Parikymmentä annosta viikossa juovilla kuoleman riski on jo yli kaksinkertainen verrattuna vähän alkoholia nauttiviin, hän sanoo.

Tutkimuksessa seurattiin lähes 15 000 suomalaista 24–60-vuotiasta kaksosta kolmenkymmenen vuoden ajan. Identtisiä kaksosia vertaamalla tutkijat osoittivat, että epäsuotuisat geenit eivät selitä runsaaseen alkoholinkäyttöön liittyvää lisääntynyttä kuoleman riskiä. Tutkimuksessa huomioitiin myös iän, sukupuolen, tupakoinnin, liikunnan, ylipainon ja sosioekonomisen aseman vaikutukset.

Nykyisin lääkäreille tarkoitetussa Käypä hoito -suosituksessa korkean riskin tasoksi määritellään naisille 20 g ja miehille 40 g puhdasta alkoholia vuorokaudessa, mikä tarkoittaa noin 12 ja 24 annosta viikossa. Riskirajalla ei tarkoiteta turvarajaa, mutta riskirajan alittava käyttö voi harhaanjohtavasti vaikuttaa turvalliselta.

– Suomessa käytettyjä alkoholinkäytön riskirajoja tulisi laskea, sanoo tutkimusta johtanut professori Jaakko Kaprio.

Tutkimuksen tulosten perusteella uusimmat, vuoden 2014 kotimaiset ravitsemussuositukset ovat kohtuullisen hyvät. Niiden mukaan miesten tulisi käyttää alkoholia enintään 20 g (noin 2 annosta) ja naisten enintään 10 g (noin 1 annos) päivässä – eikä sitäkään määrää joka päivä.

Lue myös:
Puolisoni alkoholismi

Tutkimuksen tulokset on julkaistu Addiction-tiedelehdessä.

Lähde:
Helsingin yliopisto

Kuva:
Panthermedia

Tilaa Potilaanlääkärilehden uutiskirje

Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Timo Koivusalo

Selvä mittatilaustyö Alkon monopolin puolustamiseksi, jonka julkistaminen juuri EU-tuomioistuimen päätöksen jälkeen on tarkkaan harkittu. Lukuisat tutkimukset maailmalla osoittavat jotain aivan muuta. Suomalaiset eivät poikkea muista mitenkään erikoisina tapauksina mitä alkoholin käyttöön tulee. Joka tapauksessa kummallakin ryhmällä kuolema tulee 100% varmuudella, joit alkoholia tai et.

Hannu Korpilampi

Olen hieman skeptinen. Aiemmat tutkimukset ympäri maailmaa ovat havainneet että 1-3 ravintola-annosta päivässä päinvastoin laskee kuolleisuutta*, neljä ravintola-annosta päivässä on vielä terveyden kannalta neutraali ja vasta viides annos on terveyden kannalta haitallinen.

Tämä ei tarkoita ettei neljän ravintola-annoksen päivätahdilla olisi haitallisia vaikutuksia, vaan että tilastollisesti alkoholinkäytön haittapuolet ja terveyttä edistävät puolet ovat tasoissa. Esim. maksa- ja suolistosyöpien vaara on lisääntynyt, mutta sydäninfarktien määrä on laskenut vastaavasti.

Itse paperi on maksumuurin takana, eikä abstraktista selviä paljonko mainitun alkoholinkäytön vähän ylittävä käyttö lisää kuolleisuutta. Jos esimerkiksi kuolleisuus kolmella ravintola-annoksella viikossa on 1, niin onko kuolleisuus neljällä ravintola-annoksella 1,003, 1,03 vai 1,3? Kaikki näistä toteuttaisivat uutisen väitteet.

Entä onko kuolleisuus 24 annoksella viikossa sitten 1,3, 13 vai 130? Kaikki nämä vaikuttavat väitteisiin aika radikaalisti.

*) Vähentämällä stressiä, rentouttamalla verisuonia (jolloin infarktin vaara laskee), vähentämällä kroonista tulehdusta verosuonissa, jne.

Janne Markus Jääskeläinen

Monella alkoholia käyttävällä on ogelma. Alkoholiteollisuuden tilaamat ja rahoittamat tutkimukset väittävät että alkoholilla on terveyshyötyjä ja on jopa suotavaa käyttää alkoholia.

Toisaalta puolueettomat ei alkoholiteollisuuden rahoittamat tutkimukset väittävät aivan toista ja kumoavat kaikki terveyshyödyt ja pitävät alkoholia ihmiselle myrkyllisenä.

Siinä jää pienelle ihmiselle pohdittavaksi kumpaa kannattaa uskoa.
Minä uskon ainakin vain toista.

Muistatteko muuten aikoinaan mitä kaikkea tupakkateollisuus yritti meille väittää?

Kaikella Rakkaudella :)

Hannu Korpilampi

Ravinto, kuten myös alkoholi, ovat hyvin voimakkaiden tunteiden kohteena sekä puolesta että vastaan. Tutkijan titteli ei tee kenestäkään puolueetonta, vaan on pikemminkin todennäköistä että tällaista tutkimusta ideoineet suhtautuvat alkoholiin yhtä torjuvasti kuin esimerkiksi kasvissyöjät lihansyöntiin.

Ihmettelen neuroottista huolta alkoholin aiheuttamista kustannuksista valtiolle.

Koko elämänsä töitä tehnyt miespuolinen tuttavani kuoli mitä todennäköisimmin alkoholin suurkulutuksen aiheuttamaan syöpään juuri eläkeiän kynnyksellä. Diagnoosista oli hautajaisiin vain muutama kuukausi.

Vanhempi naispuolinen tuttavani ei ole juurikaan käyttänyt alkoholia. Hän on lähemmäs satavuotias, dementoitunut, ja ollut viimeiset kymmenen vuotta laitoksessa. Hän ei muista enää mitään eikä ymmärrä mitä hänelle tapahtuu, kuka on ja missä on, mutta maatilan emäntänä hankittu hyvä fyysinen kunto ja terveys auttaa häntä elämään varmasti yli satavuotiaaksi.

Kumpi on yhteiskunnalle raskaampi taakka?

Väittäisinkin että ihannetilanteessa kaikki tissuttelisivat itsensä hautaan viimeistään kahdeksankymppisenä. Eläkemaksut laskisivat kestävälle tasolle ja myöhäisvanhuuden kallista hoitoa vaativat aivojen rappeumasairaudet eivät ehtisi puhjeta.

Mistä siis huoli alkoholinkäytön pitkäaikaisvaikutuksista? Jos joku haluaa juoda, juokoot. Jos juominen ei aiheuta akuutteja ongelmia, pitkäaikaisseuraamukset ovat yhteiskunnan rahoituspohjan kannalta vain toivottavia.

Neuroottinen huoli tuntemattomien ihmisten alkoholinkäytöstä haiskahtaa pikemminkin pakonomaiselta halulta kontrolloida toisten ihmisten elämää ihan vain kontrolloinnin itsensä takia – onhan itse omista asioistaan ja elämästään päättävä ihminen pelottavan arvaamaton ja hallitsematon.