Sunnuntai 22.7.2018

Kohdusta paljastui kasvain – ”Meitä on satoja tuhansia naisia, joille kaikille kerrotaan samaa”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
23.11.2015 16:47
Päivitetty: 
23.11.2015 16:58
  • Kuva: Petteri Paalasmaa/Uusi Suomi
    Kuva
    Naiset eivät pääse suoraan gynekologille julkisella puolella. Se on kasvaindiagnoosin saaneen näyttelijä Jenny Rostainin mukaan ongelmallista ja koskettaa monia naisia. Arkistokuva.
|

Kasvaindiagnoosin saanut näyttelijä Jenny Rostain kirjoittaa Puheenvuoro-blogissaan siitä, miten vaikea naisten Suomessa on saada hoitoa gynekologisiin vaivoihinsa.

Rostain kertoo Uudelle Suomelle kärsineensä vuosien ajan kivuista, vuodoista ja anemiasta ja käyneensä enimmäkseen julkisella mutta myös yksityisellä puolella kertomassa vaivoistaan. Rostainin mukaan julkisella puolella vastaanotto on ollut todella tylyä.

Yleisesti ottaen gynekologille pääsee julkisella puolella ainoastaan terveyskeskuslääkärin vastaanoton kautta.

- Naisilla ei siis ole suoraa mahdollisuutta päästä gynekologin hoitoon, ilman, että terveyskeskuksen (mies)lääkäri ilman erikoispätevyyttä tekee naiselle kivuliaan sisätutkimuksen (jos vaivautuu siihenkään) ja usein jopa vähättelee naisen vaivoja, saattaapa jopa sanoa, että kaikki vaivat johtuvat naisen psyykestä.  Eli ovat kuviteltuja. Terveyskeskuslääkärit tekevät virhediagnosointeja, usein alidiagnosoivat ja tätä kautta naiset jäävät ilman asianmukaista hoitoa. Kaikki vain sen vuoksi, ettei terveyskeskuslääkärillä ole tarvittavaa asiantuntemusta, hän kirjoittaa blogissaan.

Vasta hiljattain vaiva löytyi Rostainin maksettua 250 euroa yksityisestä gynekologikäynnistä. Rostain on saanut diagnoosin kohdunrungon kasvaimesta.

Rostain kertoo, ettei vielä tiedä, onko kasvain hyvä- vai pahalaatuinen. Useimmiten nuorten naisten vastaavat kasvainlöydöt ovat hyvänlaatuisia.

- Odotan, että pääsen lisätutkimuksiin. Jonkinlainen leikkaus, operaatio on todennäköisesti edessä, Rostain kertoo.

Hän kertoo huomanneensa, että moni muukin nainen kärsii gynekologisista vaivoista.

- Tutkin keskustelupalstoja ja huomasin surukseni, että huomioni hoidon vajavuudesta ja hoitoon pääsyn vaikeudesta ei rajoitu vain minun kokemukseeni.  Meitä on tuhansia ja taas satoja tuhansia naisia tässä maassa, joille kaikille kerrotaan samaa. ”Gynekologia ei kuulu terveyskeskuksille”.

- Naisena olen ollut ymmälläni järjestelmästä, jossa (mies)lääkäri on voinut ohittaa naisen oikeuden asianmukaiseen hoitoon sillä ”että nämä nyt eivät kuulu hoidon piiriin enää” tai että ”siellä tuskin ehditään hoitamaan, kun on ruuhkaa”. Olen itse ollut vuosia kestäneen avun anelemisen jälkeen epätoivon partaalla, kun en ole saanut apua, Rostain kirjoittaa.

Hän kertoo Uudelle Suomelle ihmettelevänsä sitä, että vain raskaana olevat tai ehkäisyä tarvitsevat naiset hoidetaan asianmukaisesti, vaikka suurin osa naisten gynekologisista vaivoista liittyy kuukautiskiertoon.

- Ihmiset eivät puhu tästä. He häpeävät. Siksi halusin nostaa aiheen esille, hän kertoo.

Rostain ei usko, että nykyisessä taloudellisessa tilanteessa julkiselle puolelle voitaisiin saada enemmän gynekologiaan erikoistuneita lääkäreitä. Sen vuoksi hän ehdottaakin jonkinlaista palvelusetelimallia.

- Suomessa todetaan vuosittain gynekologisia syöpiä noin 1500 vuodessa, joka on kaikista naisilla esiintyvistä syövistä yli kymmenen prosenttia. Gynekologisista syövistä esimerkiksi munasarjasyövästä sanotaan, että se on vaikea todeta aikaisessa vaiheessa oireiden vähyyden vuoksi. Tässä onkin kysymyksen paikka, niin munasarja- kuin muidenkin gynekologisten syöpien kohdalla: Olisiko asiantuntevan lääkärin suorittama hoidontarpeenarvioiminen diagnosointia aikaistava asia? Säästyisikö ihmishenkiä ja valtion varoja syöpienhoidosta sillä, että gynekologisia vaivoja hoitaisivat heti lähtötilanteessa asiantuntevat lääkärit? Olisiko naistyövuosissa myös mahdollista säästää tällä saralla? hän pohtii blogissaan.

- Tässä vaivassa, tällä hetkellä, näillä hoitoonpääsyn mahdollisuuksilla rahan puute voi olla pahimmassa tapauksessa kuolemaksi, hän toteaa.

Rostain huomauttaa myös Uuden Suomen haastattelussa, että vaikka 250 euroa ei hyväpalkkaisessa työssä olevalle ehkä ole merkittävä summa, se on monelle todella iso raha.

- Ja jos tulee jatkohoitoa, niin esimerkiksi leikkaushan maksaa yksityisellä puolella varmaan tuhansia euroja, hän toteaa.

Rostainin mielestä on koko kansan yhteinen etu, että naiset saavat asiantuntevaa hoitoa aikaisessa vaiheessa.

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Kristiina Nuotio

Kiitos suuresti kirjoituksestasi,
Olen itse yrittänyt saada lähetettä naistentautien poliklinikalle tai neuvolan puolen gynelle tuloksetta. Lääkäriajan tilasin huhtikuussa ja pääsen peräti täl viikol esittämään toiveeni silmälääkärille pääsymahdollisuudesta ja yritys saada lainvoimainen pitävä vastaus gynelle pääsyyn. Olen toiveikas ja huolestunut.

Jukka Sarjanen

Hyvät siskot, ette ole ongelmienne kanssa yksin... Vähintään yhtä vaikeaa on miehillekin päästä "alapään" hoitoihin...

Kriittiseen ikään tultaessa naisilla on sentää rintasyöpä- ja papaseulansa... me miehet taas saamme kasvattaa eturauhassyöpää ihann rauhassa...

Meri Parikka

Myöskään ehkäisyä tarvitsevat eivät saa hoitoa ilman järjettömiä jonotusaikoja.
Terveyskeskus ei esim. omassa keskisuuressa kunnassani uusi lainkaan ehkäisypillerireseptejä, vain perhessuunnitteluneuvola, jonne aika täytyy varata n. 3kk etukäteen. Sama koskee ehkäisyn aloitusta. Terveyskeskuslääkärit eivät kirjoita ehkäisypillerireseptejä eikä kunnallisella puolella todellakaan pääse gynekologille.
Naisten asema on tässä asiassa surkea.
Melko harvalla on varaa käyttää yksityisiä lääkäripalveluita.
Tuntuu hassulta, että huumereseptin saa uusittua lääkäriä tapaamatta apteekin kautta, mutta ehkäisypillereitä ei.
Testasin kerran kunnan sähköisestä ajanvarauksesta, milloin olisi ollut seuraava vapaa aika ehkäisyn aloituskäyntiin perhesuunnitteluneuvolassa. Oli kesäkuu ja ensimmäinen vapaa aika omaan neuvolaan marraskuussa. Että aika pitkä aika on odottaa...
Ymmärtäisin tämän, jos ehkäisyn aloituksessa ja uusimisessa haluttaisi pitää kontrolli, eli säännölliset papa-kokeet, mutta niitä ei todellakaan oteta. Minulle sanottiin ps-neuvolassa, että papa-kokeita ei heillä oteta kuin ikäseulonnoissa.