Perjantai 20.4.2018

Entä jos sairaanhoito ja matkakorvaukset maksettaisiinkin osin samasta pussista?

Jaa artikkeli:
Luotu: 
3.3.2016 15:19
  • Kuva: PLL / Katso alta
    Kuva
    Entä jos sairaanhoito ja matkakorvaukset maksettaisiinkin osin samasta pussista?
|

Kaksi kolmasosaa Kelan maksamista sairaus­vakuutuksen matkakorvauksista liittyy erikoissairaanhoitoon. Alueiden välillä on isoja eroja. Suuri osa matkoista toteutuu kuitenkin täysin ilman korvauksia.

Matkakustannuksista saatava korvaus on tärkeä etuus etenkin kaukana palveluista asuville ja hankalasti liikkumaan pääseville potilaille. Kela maksaa sairausvakuutuslain perusteella korvauksia potilaiden tai kuntoutujien teke­mien matkojen kustannuksista omavastuun (vuonna 2016 yhdensuuntaista matkaa kohti 25 euroa) ylittävältä osalta. Omavastuille on myös kalenterivuosikohtainen katto, joka vuonna 2016 on 300 euroa. Myös kiireellinen sairaankuljetus, kuten ambulanssimatkat, kuuluu sairausvakuutuksen korvauksen piiriin.

Vuonna 2012 tehdyistä matkoista sairaus­vakuutuksen matkakorvauksia maksettiin 292 miljoonaa euroa. Selvittääksemme korvausten kohdentumista liitimme Kelan matkakorvaustietoihin tiedot erikoissairaanhoidon palvelujen käytöstä THL:n hoitoilmoitusrekisteristä. Näin saatiin tieto siitä, millaiseen käyntiin matkakorvaus liittyy.

Korvauksista noin kaksi kolmasosaa, 196 miljoonaa euroa, liittyi erikoissairaanhoitoon. Jos tarkastellaan maksettujen matkakorvausten ­yhteissummaa sairaaloittain, rahamääräisesti selvästi eniten matkakorvauksia liittyi Helsingissä sijaitsevaan HYKS:iin tehtyihin käynteihin, 22 miljoonaa euroa. Tätä selittää etenkin se, että käyntien ja hoitojaksojen määrä oli HYKS:ssä huomattavasti suurempi kuin muissa sairaaloissa. Koska osa hoidoista on keskitetty valtakunnallisesti HYKS:iin, joidenkin potilaiden matkat voivat myös olla hyvinkin pitkiä.

Matkakorvaukset vaihtelevat alueittain

Jos kuitenkin tarkastellaan matkakorvauksia suhteutettuna toteutuneiden käyntien tai hoitojaksojen määrään, matkat HYKS:iin ovat halvimmasta päästä. Keskimääräinen korvaus oli suuri Pohjois-Suomessa ja pieni Etelä-Suomessa, ero ääripäiden välillä on lähes kuusinkertainen.

Alueiden välistä eroa selittävät monet tekijät, kuten matkan pituus ja mahdollisuudet julkisen liikenteen käyttöön, mutta myös se, haetaanko matkakuluista Kelasta korvauksia. Kelan rekisterissä ovat vain ne matkat, joista korvaus on maksettu.

Tosiasiassa valtaosa matkoista tehdään ilman sairausvakuutuksen korvauksia (1,2). Usein ­tämä johtuu tietenkin siitä, että matkakustannus on matkakohtaista omavastuuta pienempi – tosin nämäkin kulut kerryttäisivät vuotuista omavastuuta, jos niistä haettaisiin Kelasta korvauksia. Vertailimme korvattujen matkojen lukumäärää toteutuneiden käyntien ja jaksojen perusteella laskettuihin matkamääriin selvittääksemme, kuinka suuresta osasta toteutuneita matkoja on maksettu sairausvakuutuksen matkakorvaus.

Keskimäärin 19 % kaikista erikoissairaanhoidon yksikköön tehdyistä matkoista oli sairausvakuutuksen korvaamia. Yliopistosairaaloiden osalta korvattujen matkojen osuus vaihteli HYKS:n ja TYKS:n 15 %:sta KYS:n 28 %:iin. Myös erikoisalojen välillä oli eroja, eniten korvattuja matkoja liittyi syöpätautien ja sädehoidon hoitokäynteihin.

Sairaanhoito ja matkat samasta pussista?

Matkakorvausten laajuutta voidaan tarkastella myös suhteuttamalla ne erikoissairaanhoidon kustannuksiin. Keskimäärin erikoissairaanhoidon yksiköihin tehdyistä matkoista maksetut sairausvakuutuksen matkakorvaukset olivat 4 % erikoissairaanhoidon kustannuksista. Osuus vaihteli HYKS:n ja TYKS:n 2 %:sta Lapin keskussairaalan 8 %:iin.

Terveydenhuollon rahoituksessa pyritään ­yksikanavaisuuteen. Esimerkiksi Kelan esittämässä ns. yhteisrahoitteisessa mallissa sote-­alueella olisi merkittävä rahoitusvastuu mm. matkakorvauksista. Tämä tarkoittaisi, että sairaanhoito ja matkat maksettaisiinkin osin samasta pussista. Näin tehdään nykyisin mm. Ruotsissa ja Norjassa.

Nykyisellään matkakorvauksia käytetään ­vähän, mutta jos korvauksen voisi saada tai hakea jo vaikka ilmoittautumisen yhteydessä sairaalassa, voisi käyttö lisääntyä ja korvausmenot nousta.

Matkakorvaukset jakautuvat epätasaisesti eri alueille ja erikoisaloittain, joten yksikanavaisessa rahoitusmallissa niiden osuus vaihtelisi huomattavasti sote-alueittain. Sinänsä matkakorvausmenot ovat pienet suhteessa sairaanhoidon kokonaismenoihin.

Kirjoittaja:
Päivi Tillman
VTL, tutkija
Kela

Kuva: Panthermedia

Kirjallisuutta
1. Paltta P. Matkakorvauksia käytetään aktiivisimmin Kestilässä. Sosiaalivakuutus 1/2009, s. 22–23. www.kela.fi/documents/10180/12149/sosvak_1_2009_netti.pdf
2. Tillman Päivi. Matkakorvauksia käytetään edelleen vähän. Tutkimusblogi 28.4.2015, Kela. http://blogi.kansanelakelaitos.fi/arkisto/2449

Julkaistu Lääkärilehdessä 7/16.

Lue myös:
Kela: Matkojen omavastuukertymää voi seurata matkakohtaisesti
Kela: Matkakorvausta kannattaa hakea verkossa

Tilaa Potilaanlääkärilehden uutiskirje

Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli: