Keskiviikko 21.8.2019

Ympäristöministeri Mikkonen: IPCC:n viesti on selvä – Keinot otettava pikaisesti käyttöön Suomessakin

Luotu: 
8.8.2019 12:17
Päivitetty: 
8.8.2019 12:36
  • Kuva: Inka Soveri / Alma Media arkisto
    Kuva
    Ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr).
|

Ennennäkemättömän nopeasti lisääntynyt maankäyttö kiihdyttää osaltaan ilmaston lämpenemistä ja on edistänyt aavikoitumista sekä elinympäristöjen köyhtymistä viime vuosikymmeninä, kertoo hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC tuoreessa raportissaan.

Odotetun raportin mukaan maankäyttösektorin kuten maa- ja metsätalouden tulee alentaa päästöjä nopeasti ja lisätä hiilidioksidia ilmasta poistavia hiilinieluja. Keinoihin, joilla päästöjä voidaan vähentää, lukeutuvat muun muassa viljelykäytäntöjen tekniset muutokset sekä ihmisten siirtyminen kasvispainotteiseen ruokavalioon.

”Viesti on selvä: nopeasti lisääntynyt maankäyttö on kiihdyttänyt ilmastonmuutosta. Maa- ja metsätalous sekä muu maankäyttö täytyy muuttaa nykyistä kestävämmäksi koko maailmassa, myös Suomessa. IPCC:n tuoreessa raportissa esitettyjä keinoja on otettava pikaisesti käyttöön, metsäkatoa on hillittävä, hiilinieluja on kasvatettava ja ruuantuotannon päästöjä on vähennettävä, unohtamatta luonnon monimuotoisuuden turvaamista”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr) sanoo.

Hän huomauttaa, että hallitusohjelmaan on kirjattu keinoja maankäytöstä aiheutuvien päästöjen vähentämiseksi.

”Niiden pikainen toimeenpano on tärkeää.”

LUE MYÖS: Nyt tuli järisyttävä lista kaikille suomalaisille: Kasvissyönti, pienempi asunto, kaikki vapaa-ajan matkat julkisilla – ”Suuria muutoksia kaikkiin arjen tapoihin”

Metsät ja muu kasvillisuus sekä maaperä sitovat itseensä noin kolmanneksen ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä ja hillitsevät näin ilmastonmuutosta. Toisaalta maa- ja metsätalous sekä muu maankäyttö aiheuttavat laskelmien mukaan reilun viidenneksen (23%) kaikista ihmisen tuottamista kasvihuonekaasupäästöistä, valtioneuvoston tiedotteessa kerrotaan.

”Ihmisen toiminta vaikuttaa tällä hetkellä jo yli 70 prosenttiin maailmanlaajuisesta jäättömästä maa-alasta. Jos päästöjä ei saada vähennettyä kaikilla sektoreilla erittäin nopeasti, joudutaan turvautumaan maankäyttöintensiivisiin ratkaisuihin, joilla voi olla merkittäviä kielteisiä sivuvaikutuksia esimerkiksi ilmastonmuutokseen sopeutumiseen”, Luonnonvarakeskuksen tutkija Anna Repo toteaa tiedotteessa.

Taustalla on huoli ruoasta. Kohonneet lämpötilat, sademäärien muutokset sekä sään ääri-ilmiöiden yleistyminen vaikeuttavat ruoantuotantoa jo nyt. Ruoantuotantoon ja ruokaturvaan kohdistuvat riskit kasvavat sitä suuremmiksi, mitä enemmän ilmasto lämpenee. Jo 1,5 asteen lämpeneminen aiheuttaa Climate Change and Land -raportin mukaan merkittäviä riskejä muun muassa ruokajärjestelmän tasapainolle ja veden saatavuudelle.

IPCC:n mukaan ilmastonmuutoksen hillintä edellyttää maankäyttösektorin osalta metsien ja maatalousmaan nykyistä kestävämpää käyttöä. Yksi ratkaisu on hävikin vähentäminen: raportin mukaan kolmannes maailmanlaajuisesti korjatusta sadosta hukataan jätteenä ja ruokahävikkinä.

"Raportti listaa hillinnän toimia kolmella tasolla. Näitä ovat suorat tekniset toimet, kuten viljelykäytäntöjen tai metsänhoidon muutokset, vaikuttaminen arvoketjuihin eli esimerkiksi siirtyminen kasvispainotteiseen ruokavalioon sekä riskien hallinta, kuten varoitusjärjestelmät tai kuivuutta paremmin kestäviin viljelykasveihin siirtyminen. Viisaat toimet riippuvat siitä, missä päin maailmaa niitä toteutetaan", Luonnonvarakeskuksen tutkija Anna Repo kertoo tiedotteessa.

“Meidän täytyy toimia nyt ja istuttaa uusia metsiä ja korjata ekosysteemeitä – ja kyllä, meidän täytyy syödä vähemmän lihaa”, tiivistää Green Alliance -ajatushautomon ympäristöpolitiikan analyytikko Caterina Brandmayr IPCC:n sanomaa Guardian-lehden mukaan.

”Emme haluaisi kertoa ihmisille, mitä syödä, koska siinä voi käydä huonosti. Mutta voisimme kannustaa”, sanoo raportin kirjoittajiin kuuluva professori Pete Smith.

Raportissa esitetäänkin Guardianin mukaan ruoantuotannon ympäristöhaittojen tuomista osaksi ruoan hinnanmuodostusta esimerkiksi verotuksellisin keinoin. Suomessakin on keskusteltu lihaverosta ja sdp:n kestävän kehityksen arvonlisäverosta.

LUE MYÖS: Sdp: Ei lihavero vaan kestävän kehityksen alv – Uusi vero koskisi kaikkia tuotteita ja palveluita

Suomalaispoliitikot: Hallituksen kirittävä

Suomalaispoliitikot eduskunnan molemmista leireistä ovat tuoreeltaan reagoineet raporttiin. Hallituspuolue vasemmistoliiton Mai Kivelän mukaan raportti toimii tärkeänä kirittäjänä Suomen hallitukselle.

”IPCC:n raportti osoittaa, että olemme hallitusohjelmassa oikeilla jäljillä. Nyt tarvitaan päättäväisiä tekoja. Raportin johtopäätösten täytyy näkyä myös Suomen metsäpolitiikassa”, Kivelä sanoo.

Hänen mukaansa Rinteen hallituksen ohjelmassa maankäytön ilmastovaikutukset on nostettu voimakkaasti esiin. Hallituksen tavoite on vahvistaa hiilinieluja ja hiilivarastoja sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.

”Valmisteilla oleva kokonaisvaltainen maankäyttösektorin ilmasto-ohjelma tulee olemaan tärkeä työväline kunnianhimoisessa ilmastopolitiikassa.”

”Suomen metsäpolitiikassa on huomioitava nykyistä paremmin hiilinielut ja luonnon monimuotoisuus, ja sama koskee myös soita”, Kivelä sanoo.

Oppositiopuolue kokoomuksen Saara-Sofia Sirén, Sari Multala ja Mari-Leena Talvitie nostavat myös esiin suot. He pitävät hallituksen kaavailemia soidensuojelutoimia riittämättöminä. Kokoomusedustajat vaativat hukkaojikkojen ennallistamista luonnontilaisiksi soiksi vuoteen 2025 mennessä.

Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC (Intergovernmental Panel on Climate Change) julkaisi torstaina 8.8.2019 Climate Change and Land -erikoisraportin yhteenvedon päätöksentekijöille.

LUE MYÖS: 

Ilmastonmuutoskeskustelu jakaa suomalaiset kahtia - Perussuomalaisten kannattajista 80 % pitää turhana vouhotuksena

Sisäministeri Maria Ohisalo: Nuorten ilmastoviesti on ”vavahduttava” – Päättäjien reagoitava

EVA:n kysely: Enemmistö suomalaisista valmiita tinkimään elintasostaan ympäristön hyväksi – mutta autoilussa ja lihansyönnissä tulee raja vastaan

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Jussi Linjama

Kyllä toiminnassa tietty logiikka on. Tähän mennessä tapahtunutta:

- Intian Valtameressä on muovia -> muovipussit kiellettävä Kainuussa.
- Afrikan väestönkasvu on liian nopeaa -> suomalaiset steriloitava.

Jos siis maa- tai metsätalous on heikoissa kantimissa jossain päin maapalloa, on täysin loogista aloittaa tilanteen korjaaminen Suomesta.

Erkki Johansson

Meidän on taisteltava kaikin voimin Suomea uhkaavaa aavikoitumista vastaan!

Äh. Taidan mennä ostamaan kilon lihaa tämän päivän ruuaksi. Minä en viitsi kuunnella (lukea) hölmöjen juttuja, sellaisten hupsujen jotka uskovat kaiken mitä huijarit heille kertovat.

Arvo Tammela

Ympäristöministeri Mikkonen vaatii, että maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön on muututtava nykyistä kestävämmäksi. Metsäkatoa on hillittävä, hiilinieluja on kasvatettava ja ruoantuotannon päästöjä on vähennettävä.
Sitä olen miettinyt, milloin vihreät ja muut huomaavat kuinka paljon metsäkatoa aiheutuu, kun kaupunkikeskukset laajenevat entistä suuremmiksi ja metsiä hakataan surutta aukoiksi tuhansien hehtaarien alalta. Ei siinä hiilinieluja ajatella.
Tästä surullinen esimerkki Jyväskylän pohjoispuolelta, kun metsää hakattiin kymmeniä hehtaareja teollisuustonttien tieltä ja murskeen saamiseksi. Jyväskylän vihreät olivat hiiren hiljaa vaikka olisin kuvitellut, että he nousevat yhdessä rintamassa barrikaadeille vastustamaan laajoja aukkohakkuita. Ilmeisesti vaaleihin on vielä riittävästi aikaa.

Risto Ikonen

Hyvä hyvä. Lisää tuollaisia lausuntoja. Alkaa vihreimmätkin silmät avautua mitä soopaa heille syötetään oman kannatuksen takaamiseksi. Suomen mahdollisuudet vaikuttaa asioihin on minimaaliset ja silti meitä kuritetaan niinkuin kaikki päästöt olisi meidän syytä.

Tapani Martikainen

”Suomen metsäpolitiikassa on huomioitava nykyistä paremmin hiilinielut ja luonnon monimuotoisuus, ja sama koskee myös soita”, Kivelä sanoo.
Sittenhän metsien omistajat tulisi laittaa ojennukseen. Ei metsät ole bisnestä varten täällä ole alunalkaenkaan.
Hamppupeltoja tulisi olla niin kuin on ollut historiassakin kerrotaan. Se on suomalainen tapa, josta saa rakennusmateriaalit, vaatteet, moottoriöljyt, bensan, biomuovipussit, ruan siis periaatteessa kaiken ja se on myös syötävää. Herätys vaikka en heti kyllä usko että tämä vaihtoehto on ollut edes lähelläkään sydäntänne. LUKEKAA VAIKKA KIRJA HAMPUN HYÖDYISTÄ ARKIELÄMÄSSÄ SEN MONINAISUUDESTA. KIITOS.

Kalle Paloheimo

Mikä on elintasoa? Jos se on kasvavaa kuluttamista on elintasoa laskettava. Mikäli Suomesta viedään tulevaisuudessa vähemmän voidaan myöskin tuoda vähemmän jotta velan ja työn määrä pysyisi tasapainossa . Edellämainittu aiheuttaa todennäköisesti sen että on vähemmän kulutettavaa. Ensimmäiseksi pitäisi vienti ja tuonti saada tasapainoon niin ei velka kasvaisi. Mielestäni velkaantuminen on hyvä mittari siihen kulutetaanko liikaa vai ei. Jos velkaantuu voi kulutusta olla liikaa. Ympäristö kysymykset pitäisi ottaa huomioon kun hinnoitellaan luottoja.

Hannu Peltola

s on ostettava vaan isompi pakastin ja haettava lihakin tallinnasta, tosin, niin han jo nytkin klun halvempaa, mutta khta alkaa liharalli viinarallin hessa, harmi kun meillä on t9llaset päättäjät jtka tuhoo vaanm talutta ja työllisyyttä, se vasta vihreetä n kun ajetaan ihmiset kluluttamaan naapurivaltioon laivalla

Esko Riikonen

IPCC on vain samanmielisten kerho. Meillä sitä halutaan pitää ehdottomana auktoriteettinä ja sen nimeen vannotaan. Ei sen kaikki väitteet ole totta.
Minusta Euroopan ei pidä tehdä mitään, ennenkuin suuret saastuttajat alkavat toimimaan. Ei Kiinan 1 300 uuden kivihiilivoimalan rakentamista voi pitää ympäristötekona. Eikä Euroopan pidä yrittää sen kompensointia. Jos meillä on yhteinen ongelma, niin sen pitää koskea kaikkia maita.

Kari Saari

Eiköhän parhaiten toimeentulevien kuulu näyttää esimerkkiä? Vai onko omaan napaan tuijottaminen ainoa asia mikä onnistuu? Teeppä pieni vertailu paljonko me kulutamme per nuppi verrattuna muihin maihin. Tälläiset kommentit syntyvät pelkästä itsekkyydestä.

Jaakko Hakala

Sulla on varmaan esittää joku toinen tutkimus, joka kumoaa tämän IPPC:n raportin. Sinun lähtökohta on täysin hanurista, se ettei meidän tulisi tehdä mitään koska Kiina ja muut isot maat eivät tee mitään. Ei meidän tarvi lopettaa lihan syöntiä, mutta toki sitä voi vähentää jopa terveyssyistä. Kohta meret hukkuu muovi paskaan, aloitetaampa vaikka siitä, että ei osteta muovikasseja, vihanneksiin on saatavana pusseja joita voi pestä ja näin ei tarvita niitäkään, tässä nyt vain esimerkki toki muitakin on mm. vaatteista on alkanut tulla kertakäyttötavaroita, ikävä kyllä. Kyllä me voidaan tehdä itse jotain, kuten sanonta kuuluu, pienistä puroista kasvaa iso virta.

Topi Rantakivi

Mikkonen pitää erota heti välittömästi, kun pölhöjä puhui. Tätä voisi verrata siihen, että aikoinaan kalloharppiteoria oli hyvä ja se vastaanotettiin positiivisesti tajuamatta, että se oli helvetin rasistinen teoria.

Nykyisin jos joku poliitikko haluaisi testauttaa kaikki suomalaiset kalloharpilla, hän saisi välittömästi kenkää Arkadianmäeltä.

Jone Virtanen

Lihan syöntiä on helppo syyttää kaikesta pahasta, etenkin jos on kasvissyöjä.
Mutta onko liha sitten niin kauhea paholainen kuin väitetään?

se on ainakin varmaa, että monta tutkimusta joka aiheesta on tehty, on todettu vääräksi.

Se ettemme söisi lihaa laskee varmasti jonkin verran päästöjä. Sitten on kysymys ravinto-arvoista. Siihen ei kasvisravinolla yksistään päästä kasvit esimerkiksi sisältävät selluloosaa, jota ihminen ei voi käyttää ravintona. Sen sijaan eläimet voivat hajottaa sen ruoansulatuksessaan.
Meitä on 2050 nykymenolla hieman vajaat 10 miljardia ja tämän porukan ruokkimen on haaste. Liha on ravintopitoisempaa apetta meille ja koska eläimet voivat syödä sellaista mitä ihminen ei voi, lihaa tarvitaan. Se on sitten eri asia, miten lihaa tuotetaan. On vaikea ymmärtää sitä, että esimerkiksi soijaa syötetään karjalle. Voisi sen ihminenkin popsia.

Syön lihaa. Paljon. En silti tunne hirveää omantunnon vaivaa asiasta. 75% kaikesta syömästäni lihasta on riistaa. (hirveä, peuraa, kaurista kyyhkystä, sorsaa, jänikisiä jne. ) Ja vielä saalistettuna pääosin alle 15 km säteellä asunnostani. Todellista lähiruokaa. Huomenna alkaa metsästyskausi ja luultavasti pakkanen alkaa jäleen täyttyä. Kyyhykynen on erinomaista! Ja kyyhykysen maksasta tehty terriini hmmmm....

Timo Ristolainen

Eikös kannattaisi ensin puuttua siihen 77 prosenttiin kuin tähän 23 prosenttiin , luulis sieltä helpommin löytyvän ilmaston muutokseen vaikuttavia toimenpiteitä . Pistekyormia on pienennettävä eli suurkaupunkien kasvaminen estettävä ja väkeä hajauttaa asumaa laajemmalle alueelle . Meillä maaseudulla ollaan hiili Nieminen suhteen positiivisia , mutta kehä kolmosen sisällä luule , että ollaan pahasti pakkasella . Nämä asiat pitäisi olla tasapainossa alueittain .kuka vastaa sitten niistä seurauksista mitkä tulee jos kaikki siirtyy kasvisruokaan . Ihminen on luotu sekakäyttäjäksi ei heinän syöjäksi , ruuansulatus järjestelmä pitäis ihmisellä olla ihan erilainen silloin . Onko tässä nyt sitte niin suuri hätä kuitenkaan jos mannerjäätiköt sulaa niin tulehan silloin maata mihin sitä puuta istuttaa ja nielut kasvaa ja maapallo rupeaa taas jäähtymään . Summa summaarum . Sitä on helppo sieltä Helsingistä käsin neuvoja huudella maaseudulle , asutaan kerrostaloissa ja hissillä kuljetaan edestakaisin . Itse ei olla tekemässä mitään asian eteen , onkohan kukaan näistä neuvonantajista edes yhtä puuta istuttanut . Lentäen mennään ympäri maapalloa ja täällä ei saisi puilla saunaa lämmittää . Vihreät europarlamentikot vois olla siel Brysselis koko kauden eikä lentää joka viikko edestakaisin Suomen väliä .