Maanantai 20.11.2017

Etelämantereen paradoksi hämmentää tutkijoita: Miksi jää ei sula?

Jaa artikkeli:
Luotu: 
3.4.2013 17:18
  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
    Kuvassa Mertzin jäätikkö Etelämantereella. Tutkijoiden mukaan Etelämantereen jääpeitteen sulaminen laajentaa ympäröivää merijäätä.

Tutkijoiden mukaan ilmastonmuutos on paradoksaalisesti johtanut merijään laajenemiseen Etelänavalla, kertoo Nature-lehti.

Lehden mukaan tutkijoille on aiheuttanut päänvaivaa se, miksi merijään pinta-ala kasvaa Etelänavalla, kun taas Pohjoisnavalla merijää on sulanut huomattavasti kolmen vuosikymmenen aikana. Nature-lehden mukaan Etelänavalla jääpeitteen kasvu ei ole kovin voimkasta, mutta kuitenkin merkittävää.

Nature Geoscience -lehdessä julkaistu tuore artikkeli kuitenkin viittaa siihen, että taustalla on erikoinen paradoksi.

Tutkijoiden mukaan ilmaston lämpeminen sulattaa Etelämantereen jääpeitettä, ja kylmät sulamisvedet puolestaan luovat rannikolle kylmän kerroksen. Mantereen jään sulaminen siis kylmentää ympäröivää merta.

Kylmä kerros suojaa merijäätä lämpimämpien pohjavesien sulamisvaikutuksilta, jolloin jääpeitten pinta-ala ei pienene, vaan voi jopa kasvaa.

Etelämannerta ympäröivän merijään laajenemisen syitä on selvitetty aiemminkin, ja myös tuulen vaikutusta on pidetty yhtenä syynä jääpeitteen kasvamiseen ilmaston lämpenemisestä huolimatta.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Mauri Hyhkö

Ilmastotieteilijät huomio! Onko tehty ilmastomallinnuksia joissa ihmistä ei olisi koskaan ollut olemassa? Mitä ihmeellistä siinä on , että meri jäätyy. Suomessakin meri jäätyy lähes joka vuosi. Kun on riittävän kylmää niin vesi jäätyy. Suolainen merivesi voi olla alijäähtynyttä ja sulamisvesi jäätyy valuessaan siihen ja makeampana on luonnollisesti pinnassa. Tämän voin sanoa täydellisen tietämättömyyden antamalla varmuudella.

Pekka Loikkanen

Vihreät manasivat Suomeen tulee Keski-Eurooppalaista ilmastoa, ja siinä toivossa Pekka Sauri hävitti Helsingistä lumilingot. Kun tarpeeksi pitkään toistaa samaa enustetta ilmaston käyttäytymisestä, niin joskus se toteutuu, ensi vuonna, viidensadan vuoden kuluttua. kukapa sen tietää.

raunopaavilainen

Pekka Sauriko on vastuussa siitä, että Helsinki myi lumenpoistokalustonsa pois?

Työttömät saisivat ryhtyä töihin, poistamaan lunta ja jäätä Helsingin kaduilta, mielellään aika nopeasti, sillä ennen Juhannusta pulma ratkeaa muutoinkin.

Markku Lehto

Näin "varmalta" pohjalta meilläkin luodaan elinkeinoelämää ja tavallisen kansalaisen elämää vaikeuttavaa viherlainsäädäntöä. Viherlakien vuosittaiset kustannukset veronmaksajille, yrityselämälle ja yhteiskunnalle ilman vastiketta ovat satoja miljoonia euroja joka vuosi.

Tatu Lund

Lukekaapa nyt tarkkaan tuo artikkeli ja varmuudenvuoksi käykää vilkaisemassa Naturen alkuperäistäkin juttua. Missään ei mainita, että sää Etelämantereella olisi viilentynyt. Kysehän on siitä, että mannerjää sulaa ja kylmäsulamisvesi jäätyy uudelleen merijääksi. Siksi märijään pinta-ala on enemminkin kasvanut, kuin sulanut. Pohjoisnavalla taas mekanismi toimii ihan eritavalla, koska siellä mannerjäätä on vähän. Sulaminen on siis edennyt jo merijään sulamiseen. Suomen viimeiset talvet taas osoittavat kuinka oikukas systeemi ilmasto on. Vaikka pohjoisnavalla on ollut tavanoimaista lämpimämpää, niin siitä huolimatta tai juuri siksi meille on idänpuolelta pukannut kylmää ilmaa. Tosin tämäkin talvi on keskilämpötilaltaan todennäköisesti lähellä keskiarvoa, kun tammi-helmikuu oli poikkeuksellisen lauhaa ja joulukuu ja maaliskuu taas poikkeuksellisen kylmiä. Itse varoisin tekemästä äärimmäisiä johtopäätöksiä ilmastonmuutoksesta kumpaankaan suuntaan. Ilmasto on sen verran kaaottinen, että vasta jostain 30-vuoden tms. kumulatiivisesta keskiarvosta näkee trendejä, jotka sitten on asteen kymmenesosia jne. Koko ajan löydetään uudenlaisia takaisinkytkentämekanismeja, jotka vaikuttavat lempenemistä tai viilentämistä voimistavasti, ja ilmastomallit tarkentuvat. Ylöspäin kuitenkin ikävästi käyrät näyttävät. Lämpenemisellä, CO2:lla ja teollistumisen aikataululla on turhankin hyvä korrelaatio. Tämä ei tietenkään sulje pois pientä mahdollisuutta siihen, että tuo on osin sattumaa. On myös olemassa koulukuntia, jotka ovat sitä mieltä, että ongelma ei ole niinkään teollistumisen aiheuttama CO2, vaan liikapopulaation ja maatalouden kautta tuhoutuneet hiilinielut. Osa ilmaston vaihtelusta selittyy varamsti ns. luonnollisilla syillä. On kuitenkin selvää, että ihmisen vaikutus tavalla tai toisella on jo niin merkittävä tai riski on niin ilmeinen, että meidän on alettava kantamaan vastuuta tuostakin puolesta. Syyllistämisellä pelolla ja kauhulla en kuitenkaan ilmastonmuutosta markkinoisi, se aiheuttaa ihmisissä usein väärän vastareaktion. Ja valitettavasti juuri näin on tehty. Riippumatta ilmastonmuutoksesta, talouskasvu ei ole pitkällä aikavälillä mahdollista ehdyttämällä uusiutumattomia luonnonvaroja. Teollinen rakennemuutos on siis jokatapauksessa välttämätön työpaikkojen ja uuden talouskasvun luomiseksi. Jos tuo ilmastoasia voidaan sivutuotteena kuitata pois päiväjärjestyksestä, niin hyvä. On iso ero tavalliselle ihmiselle, kokeeko hän tulleeksi irtisanotuksi ilmastonmuutoksen takia vai työllistyneeksi uuden teknologian ansiosta.

Kaarle Akkanen

Tietokonelaskelmien lähtöarvot ovat sellaiset, että saadaan haluttu skenaario. Epäilijät ja suoranaisten virheiden esittäjät on vaiennettu, haluttu pitää "paitsiossa"? Vain yksi "totuus" sallitaan. Ilmastopolitiikasta tulee mieleen YYA-Suomi. Miksiköhän?

Tatu Lund

Minusta ilmastonmuutos propagandassa on tehty paljon perustavaa laatua olevia virheitä. Ensimäisen mainitsinkin jo edellisessä komentissa, eli pelolla ja syyllistämisellä markkinointi. Tämä johtaa vääriin vasta reaktioihin, hyvä esimerkki on vaikka Markku Lehdon komentti ylhäällä.

Lisäksi äänessä on usein voimakkaimmin eri äärilaitojen poliitikot, eivät useinkaan asiantuntijat. Silloin viesti luonnollisesti värittyy johonkin suuntaan. Ilmastohysteerikot ja toisaalta ilmastonmuutoksen kieltäjät saavat suhteettoman suuren huomioarvon. Ja fakta on, että kummatkin ovat useimmiten väärässä.

Ilmastomalleista on annettu kansalle sellainen kuva, että on ehdottoman 100% varmaa että ilmastolämpää näin ja näin paljon. Sori, tämäkään ei ole totuus. Mallit antavat parhaimmillaankin todennäköisyyksiä erilaisille karkeille ilmastoskenaarioille. Jos tähän listattaisiin kaikki mallit ja niiden antamat kaikki ennusteet todennäköisyyksineen, olisi lista pitkä ja vaikeaselkoinen. Ja fakta jälleen on, että kaikki nuo voivat olla jollain tavalla vääriä. Pointti on kuitenkin se, että korkeimman todennäköisyyden saavat sellaiset skenaariot, joissa ilmasto lämpenee enemmän tai vähemmän ja, että suurimalla todennäköisyydellä ihmisen vaikutus näissä on vähintäänkin merkittävä.

Mitä tämä tarkoittaa siis kansan kielellä. No sitä, että jos haluat 100% varmuuden asiasta, niin ei ole muuta vaihtoehtoa kuin odottaa sata vuotta ja mitata tulos. Sitten se tiedetään varmasti. Sitten sadan vuoden päästä olet tilanteessa, että ilmasto joko lämpeni tai ei, ja jos lämpeni, niin ottaa päähän syötävästi, koska valkenee, että ahaa, olisi pitänyt jo ajat sitten toimia.

Eli mitä tämä tarkoittaa lisäksi. Meidät on laitettu tilanteeseen, jossa pitää tehdä päätös, vaikka ns. 100% varmuutta asiasta ei ole. Tämä muuten on strategioiden tekemisessä ihan tavallista. Itse yleensä määrittelen päätökseksi valinnan, joka tehdään nimen omaan epävarman tiedon varassa ja joidenkin faktojen puuttuessa. Se, että tiedetään 100% varmasti kaikki, ei ole päätös, vaan vääjäämättömään tilanteeseen ajautuminen, jossa todetaan asiat ja eletään niiden mukaan, valintaa ei tarvitse tehdä.

Oikeastaan tilanne on vähän sama kuin tupakoitsijalla. Tiedämme, että tupakointi lisää huomattavasti keuhkosyövän riskiä. Tiedämme myös, että pieni osa tupakoitsijoista elää täysin terveen elämän ja kuolee vanhana saamatta keuhkosyöpää. Tiedämme myös, että vaikka tupakoitsija lopettaa tupakoinnin, niin hän voi silti saada keuhkosyövän, johtuen jo saadusta altistuksesta tai ihan muuten vaan jostain muusta syystä X. Melko moni meistä pitää järkevänä olla tupruttelematta.

Ilmastonmuutoksen kohdalla on kyse samankaltaisista todennäköisyyksistä. Ero on siinä, että tupakoisijoiden kohdalla meillä on paljon suurempi tilastollinen näyttö, dataa on kerätty miljoonista yksilöistä. Ilmastomallien kohdalla meillä on dataa vain yhdestä Maapallosta, joten siltäkin osin ollaan aavistuksen hatarammalla pohjalla. Muuten vertaus on oikein osuva.

Sitten se päätös. Ollaanko tupruttelematta vai eikö? Tuossa aiemmassa komentissani viittasin talouskasvun edellytyksiin. Tiedämme jo nyt, että kessuaskista loppuu tupakat, eikä kaupasta enää uusia saa. Eli joudumme jokatapauksessa keksimään jotain uutta huvia itselemme tupruttelun sijaan.

Siksi pelkoon perustuva propaganda on ihan väärä. Enemminkin markkinoisin tätä tilannetta tuhannen taalan paikkana tehdä isompi elämäntapa muutos kohti kestävämpää ja terveempää elämää (noin kuvainnollisesti). Meidän pitäisi kiinnittää huomiota enemmän teknologian suomiin mahdollisuuksiin ja siihen, miten niistä saadaan uutta bisnestä ja talouskasvua. Tekemällä niin, tulemme enemmän tai vähemmän automaattisesti myös tekemään parhaimpamme ilmastonmuutoksen torjumiseksi, jos sille edes voi ylipäätään tehdä mitään.

Markku Lehto

Ymmärrän että terveesti epäilet niin ilmaston lämenemistä ja ihimisen roolia siinä julistavia, että toisaalta niitä jotka vaativat perusteellisempaa, kattavampaa ja objektiivisempaa tutkimusta asiasta. Mutta olet siis sitä mieltä, että huolimatta siitä, onko niin tai näin , näitä yhteiskuntaa, elinkeinoa ja yksilöä rasittavavia viherlakeja tulee ikään kuin "varmuuden vuoksi" ja muutoksen saamisen vuoksi säätää. Siis niinkuin joissakin maissa annetaan annetaan eläimille tauteja ennalta ehkäisevästi antibiootteja.

Ongelma on se, että kun yhteiskunnan, elinkeinoelämän ja yksilöiden resurssit ovat rajallisa, viherlainsäädännön rasitteet vievät resursseja konkreettisista ympäristöä suojelevista toimista.

Esimerkkinä esitän Suomen liikenne- ja tietoinfran kehittäminen, jolla on oikeasti saavutettavissa mittavia sekä taloudellisia että ekologisia säästöjä. Mieti kuinka paljon säästettäisiin esimerkiksi sillä, että 25 - 30 % maantiekuljetustuksista ja henkilöliikenteestä saataisiin siirrettyä rautateille ? Tämä olisi täysin mahdollista kohdentamalla liikenneinfraan niitä vuosittain maksettavia 200 miljoonan euron veronmaksajien kustantantamia tuulimyllytukiaisia. Tuulimyllytukiaisista suuri osa valuu ulkomaisten tuulimyllyvalmistajien sekä tuulisähköyhtiöiden katteisiin. Kuitenkaan tuulimyllyt eivät ratkaise maamme sähköntuotannon päästökysymyksiä ja ovat sähkötuotannon kannalta täysin marginaalinen, mutta tolkuttoman kalliiksi tuleva tekijä.

Tämä ei ole pelottelua, vaan tosiasioiden tunnustamista.

Ari Pohjanlehto

Artikelista löydettyä täysin uutta ja mullistavaa tietoa:
"Tutkijoiden mukaan ilmaston lämpeminen sulattaa Etelämantereen jääpeitettä, ja kylmät sulamisvedet puolestaan luovat rannikolle kylmän kerroksen.
Mantereen jään sulaminen siis kylmentää ympäröivää merta."

Ei tarvitse olla kummoistakaan tutkijan tutkintoa oivaltaakseen, että kun jäävettä lisätään sitä lämpimämpään veteen koko seoksen lämpötila laskee! Itse asian voin tarkistaa vaikkapa lisäämällä jääpaloja vesilasiin kesähelteillä. Tutkijoiden tai kääntäjän taso kyseenalainen!

Matti Auer

Kait nyt lukion fysiikallakin ymmärtää, että jää kun sulaa, se ei muutu enään jääksi takaisin, muuten kuin kylmemmissä olosuhteissa. Uutisessa nimenomaan jääpeite olisi kasvanut etelämantereella, ei siis puhuttu veden kylmenemisestä.

Timo Huolman

Paradoksin selvittämisessä on yksi kohtuullisen kattavaa laatua oleva ongelma, nimittäin etelämantereen mannerjääkin on lisääntymään päin, eikä siis sulamassa.

Ensimmäinen HAVAINTOIHIN perustuva tutkimus antoi nettokasvua 50Gt vuodessa,
luku kuulostaa suurelta, mutta on suhteutettuna mitätön,
kaikenkaikkiaan maapallon suuret mannerjäätiköt ovat jopa yllättävän vakaassa tilassa.

Markus Heikkinen

Ei tuo minun mielestäni niin paradoksaaliselta kuulosta, sillä ilmaston muutokset voivan hyvinkin tulla 10, 100, tai tuhatkin vuotta viiveellä.

Esimerkkiarvaus: Ilmasto lämpenee nopeasti -> jää sulaa nopeasti -> jää muodostaa kylmän vesialueen ympärilleen -> jää kasvaa, mutta mannerjäätikon kokonais "energia" pienenee -> sulamenien alkaa, kun sulamis/vedenjäähtyminen on tasapainottunut -> ilmaston muutos näkyy antarktiksen mannerjäätikössä 10-100 vuoden kuluttua.