Sunnuntai 27.5.2018

8 hurjaa ennustetta: Onko tämä todellisuutta jo 2020?

Jaa artikkeli:
Luotu: 
1.2.2014 14:07
Päivitetty: 
1.2.2014 14:10
  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
    Jo tämän vuosikymmenen puolella voidaan joillain teillä ajaa automaattiohjauksessa, kuuluu yksi ennuste liikenteen kehityksestä.

Tulevaisuutta on ennustettu onnistuneesti – ja usein epäonnistuneesti. Viime aikoina keskustelua ovat Suomessa herättäneet erityisesti arviot robottien ja robotiikan vaikutuksesta työelämään ja työllisyyteen jo tulevina vuosikymmeninä.

Keskusteluun ottavat osaa myös futuristi ja kauppatieteiden tohtori Elina Hiltunen sekä tekniikan tohtori Kari Hiltunen teoksellaan Teknoelämää 2035 (Talentum). Maanantaina julkistettavassa kirjassa kuvataan uusien innovaatioiden kehityksen nykytilaa eri aloilla ja kuvataan ennustuksia, joita esimerkiksi teknologisesta kehityksestä on viime vuosina tehty.

Jo nykyisin teknologista todellisuutta ovat esimerkiksi lentävät autot ja printatut ihmiselimet, vaikka ne eivät vielä käytännön elämässä näykään, kirjoittajat muistuttavat.

Tässä kahdeksan esimerkkiennustetta teknologisista edistysaskelista, joita eri tahot ovat ennustaneet toteutuvaksi jo vuoteen 2020 mennessä:

1. Elimien tulostus onnistuu jo vuonna 2015.

2. Ensimmäinen kuolematon hiiri kehitetään 2015.

3. Maataloustyöt teetetään laajalti roboteilla jo vuonna 2016.

4. Maailman tietokoneiden yhteenlaskettu laskentakapasiteetti vastaa koko maailman ihmisten yhteenlaskettua aivokapasiteettia vuonna 2019.

5. Monilla teillä on automaattinen ajojärjestelmä, joka mahdollistaa autojen tietokone- tai automaatio-ohjauksen jo vuonna 2019.

6. Tekoälyentiteetti suorittaa maisterin tutkinnon – ja tekoälyentiteetistä tulee kansanedustaja vuoteen 2020 mennessä.

7. Ihmisen keho saa ravintoaineet erityisten metabolisten nanorobottien avustuksella vuonna 2020.

8. Vuonna 2020 kehitetään virtuaali- tai kyberarkku, joka tuottaa ihmisille uudenlaisen elämän, kun keho rappeutuu.

Lähde: Teknoelämää 2035

Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Otto Gustafsson

Suomessa keksitään varmasti joku rajoitus, sääntö, kielto tai vero, jolla erilaiset innovaatiot torpataan lähtökuoppiinsa. Ainoastaan matkapuhelimissa onnistuttiin saamaan aikaan läpimurto, mutta sekin tuhottiin lopulta täysin luovuttamalla suomalaiskansalaiseen tapaan markkinat kilpailijoille ilmaiseksi ja ilman vastinetta, omien osakkeenomistajien vahinko maksimoimalla. Nokian pörssikurssillakin meni jonkin aikaa, ennen kuin se romahti kunnolla, sillä markkinatkaan eivät aluksi meinanneet uskoa, ettei takana ole mitään Plan B:tä, vaan johto on tosiaan tehnyt vuosisadan huonoimman bisnesratkaisun ja kehuu siitä itseään.

Otaniemessä keksittiin aikoinaan reititin, mutta ajateltiin ettei sille löydy rahoitusta, joten idea haudattiin. Cisco-niminen yritys otti keksinnöstä vaarin ja kaupallisti sen. Suomalainen nörtti esitteli Skypen esiastetta 1990-luvun taitteessa (järjestelmä, jolla voi soittaa puheluita toiselle saman ohjelmiston omistavalle ja välittää tiedostoja jopa tavallisessa dataverkossa, kun nopeat modeemit olivat yleistyneet). Asia tuli erään Helsingissä toimivan teleoperaattorin tietoon, joka sanoi haastavansa tekijän oikeuteen, jos järjestelmä julkaistaan, verkon väärinkäytöstä (joku monopolisäännös kielsi käyttämästä halvemmalla myytävää dataverkkoa puheen välitykseen). Jos tällainen järjestelmä olisi suuressa taloyhtiössä, jokaisen asunnon olisi ollut maksettava hillitön summa joka päivältä, kun järjestelmä on käytössä "tekijänoikeuksien omaajille korvauksia."

1990-luvulla eräs kaveri ehdotti TV-korttien käyttämistä kaikkien TV-ohjelmakanavien tallentamiseen kovalevyille. Teosto tai Kopiosto kuuli asiasta ja kertoi, että tällainen puuhailu kannattaa lopettaa alkuunsa, koska oikeudet joutuisi hankkimaan jokaiselta ohjelmamyyjältä erikseen kaupallista jälleenmyyntiä varten ja näistä pitäisi maksaa korvaukset kaikista esityskerroista, koska TV-asemalla ei ole oikeutta myydä tallenteita edelleen. Summasta olisi tullut tähtitieteellinen.

1993 kaveri oli töissä suomalaisfirmassa, joka teki MP3-jukeboksia, joka lataa biisit tietoverkon välityksellä. Tämänkin idean Teosto torppasi sillä perusteella, että heidän "aivan omat lait" sanovat, että fyysinen tallennusmedia täytyy olla siinä paikassa, jossa musiikkia esitetään. Heillä oli myös ideana Spotifyn tapainen palvelu, jossa olisi voinut kuunnella mitä tahansa biisiä verkon kautta. Tästäkin lakimiehet vetivät laskupaperia esiin ja silmät kiiluen näyttivät sellaisen summan, ettei kukaan tähän ryhdy. (Nämä siis jo yli 20 vuotta sitten).

Innovaatioita olisi vaikka mistä, mutta mitään ei Neuvostoliitossa saa tehdä. Se on nähty ja monet keksinnöt ovat ruotsalaiset kaupallistaneet hyvällä menestyksellä, tai sitten Jenkit. Maailmassa olisi ollut ilman kateutta, ahneutta ja suoranaista vihaa monopolin ulkopuolisia kohtaan jo yli 20 vuotta Spotify ja TV-tallennuspalveluita + tilausvideojärjestelmiä. Ihmettelen edelleen, mitä masokisteja suomalaiset ovat, kun antavat tällaisen edelleeen jatkua ja jaksavat asua maassa, vaikka ovat varmasti ulkomailla matkaillessaan nähneet hieman erilaisempaa menoa.

Otto Gustafsson

Suomessa keksitään varmasti joku rajoitus, sääntö, kielto tai vero, jolla erilaiset innovaatiot torpataan lähtökuoppiinsa. Ainoastaan matkapuhelimissa onnistuttiin saamaan aikaan läpimurto, mutta sekin tuhottiin lopulta täysin luovuttamalla suomalaiskansalaiseen tapaan markkinat kilpailijoille ilmaiseksi ja ilman vastinetta, omien osakkeenomistajien vahinko maksimoimalla. Nokian pörssikurssillakin meni jonkin aikaa, ennen kuin se romahti kunnolla, sillä markkinatkaan eivät aluksi meinanneet uskoa, ettei takana ole mitään Plan B:tä, vaan johto on tosiaan tehnyt vuosisadan huonoimman bisnesratkaisun ja kehuu siitä itseään.

Otaniemessä keksittiin aikoinaan reititin, mutta ajateltiin ettei sille löydy rahoitusta, joten idea haudattiin. Cisco-niminen yritys otti keksinnöstä vaarin ja kaupallisti sen. Suomalainen nörtti esitteli Skypen esiastetta 1990-luvun taitteessa (järjestelmä, jolla voi soittaa puheluita toiselle saman ohjelmiston omistavalle ja välittää tiedostoja jopa tavallisessa dataverkossa, kun nopeat modeemit olivat yleistyneet). Asia tuli erään Helsingissä toimivan teleoperaattorin tietoon, joka sanoi haastavansa tekijän oikeuteen, jos järjestelmä julkaistaan, verkon väärinkäytöstä (joku monopolisäännös kielsi käyttämästä halvemmalla myytävää dataverkkoa puheen välitykseen).

1990-luvulla eräs kaveri ehdotti TV-korttien käyttämistä kaikkien TV-ohjelmakanavien tallentamiseen kovalevyille. Teosto tai Kopiosto kuuli asiasta ja kertoi, että tällainen puuhailu kannattaa lopettaa alkuunsa, koska oikeudet joutuisi hankkimaan jokaiselta ohjelmamyyjältä erikseen kaupallista jälleenmyyntiä varten ja näistä pitäisi maksaa korvaukset kaikista esityskerroista, koska TV-asemalla ei ole oikeutta myydä tallenteita edelleen. Summasta olisi tullut tähtitieteellinen. Jos tällainen järjestelmä olisi suuressa taloyhtiössä, jokaisen asunnon olisi ollut maksettava hillitön summa joka päivältä, kun järjestelmä on käytössä "tekijänoikeuksien omaajille korvauksia."

1993 kaveri oli töissä suomalaisfirmassa, joka teki MP3-jukeboksia, joka lataa biisit tietoverkon välityksellä. Tämänkin idean Teosto torppasi sillä perusteella, että heidän "aivan omat lait" sanovat, että fyysinen tallennusmedia täytyy olla siinä paikassa, jossa musiikkia esitetään. Heillä oli myös ideana Spotifyn tapainen palvelu, jossa olisi voinut kuunnella mitä tahansa biisiä verkon kautta. Tästäkin lakimiehet vetivät laskupaperia esiin ja silmät kiiluen näyttivät sellaisen summan, ettei kukaan tähän ryhdy. (Nämä siis jo yli 20 vuotta sitten).

Innovaatioita olisi vaikka mistä, mutta mitään ei Neuvostoliitossa saa tehdä. Se on nähty ja monet keksinnöt ovat ruotsalaiset kaupallistaneet hyvällä menestyksellä, tai sitten Jenkit. Maailmassa olisi ollut ilman kateutta, ahneutta ja suoranaista vihaa monopolin ulkopuolisia kohtaan jo yli 20 vuotta Spotify ja TV-tallennuspalveluita + tilausvideojärjestelmiä. Ihmettelen edelleen, mitä masokisteja suomalaiset ovat, kun antavat tällaisen edelleeen jatkua ja jaksavat asua maassa, vaikka ovat varmasti ulkomailla matkaillessaan nähneet hieman erilaisempaa menoa.

Nytkin pinnan alla on monia innovaatioita, joita ei osata tuoda julkisuuteen tai arvellaan jo etukäteen, ettei niitä sallita.

Irja Laamanen

Hyvä kertomus suomalaisesta kateudesta ja kaiken kieltävästä byrokratiasta. Varmasti oma lukunsa saataisiin niistä fiksuista teknologiayrityksistä, jotka kehitettiin suomalaisin voimin ja varoin ja myytiin siinä vaiheessa, kun ne olisivat juuri oleet kypsiä tuottamaan. Niitäkin on ollut paljon. Miten ajattelemattomuus voittaa aina?

Osmo Marttila

Otto kirjoittaa hyvin ja asiaa. Seuraavat keksinnöt, joita Suomessa edelleen toimivat Neukkulan hengenheimolaiset desantit pyrkivät estään viedään toteutukseen välittömästi ulkomaille, mistä julkaistaan myös kattavat lausunnot jokaisesta täällä ryssitystä tapauksesta erikseen. Tämä osaltaan avaa valitsemiemme keinojen merkitystä tärkeämpien ohella myös taloudelliselle menestyksellemme jatkossa.

Totuuksia - Mikä meitä motivoi ja millaisiinkin tuloksiin :
www.youtube.com/watch?v=u6XAPnuFjJc

Totuuksia - Koulutuksen merkityksestä ja suuntaamisesta :
www.ted.com/talks/ken_robinson_changing_education_paradigms.html
,

Juhani Lempiäinen

Typerin kielto koskee Segway-pyörää. Pelkästää se, että pyörät ovat siinä rinnakkain eikä peräkkäin tekee siitä ajokelvottoman suomalaiseen liikenteeseen. Lennokkeja ei saa lennättää metsässä kun lennättäjän täytyy nähdä lennokki koko ajan vaikka erityisesti väärävärikuvaus antaisi metsänomistajille paljon mahdollisuuuksia tutkia puustonsa tilaa. Drinkkirobottia tarjosin kerran anniskelutehtäviin, mutta tuotevalvontakeskus sen tyrmäsi kännykkämaksun totaalikiellolla ja kuulemma alkometri ei ole riittävä instumentti asiakkaan päihtyneisyyden tarkastamiseen. Ei nämä ole mitään lakeja vaan viranomaisten keksimää suomalaisten kyykyttämistä. Milloin tämä katajainen kansa nousee viranomaisholhousta vastaan?

Aki Terentjeff

Muualla euroopassa ehkä mahdollista, mutta Suolessa, älä naurata.
Meillä on Cuupaakin vanhemmat autot ja politiikka täällä.
Meillä kaikki kehitys autoissa tapahtuu noin 15 VUOTTA JÄLJESSÄ!
Käykää Tallinnassa niin alatte heräämään totuuteen.

Sauli Harju

Tietotekniikka menee semmosta vauhtia eteenpäin että aivan mahdollista on. Joka vuosi robotiikassa otetaan isoja harppauksia ja sen näkee jo youtuben videoista jossa Darpa on valmistanut jo aika hyvin toimivia sotarobotteja.

Riku Jungell

"4. Maailman tietokoneiden yhteenlaskettu laskentakapasiteetti vastaa koko maailman ihmisten yhteenlaskettua aivokapasiteettia vuonna 2019."

Tämä on taas niin ympäripyöreä väite, ettei tiedä mistä kohtaa sitä voisi tarttua. Jos kyse on siitä kumpi laskee yhteenlaskujatehtäviä nopeammin, tietotekniikka voittaa. Jos kyse on siitä että tietokoneiden pitäisi selvitä ihmisaivojen suorittamista tehtävistä niin tämä lienee lähinnä vitsi.

Matti Hemmi

Kuten monet valistuneet pohdinnat edellä uumoilevatkin Suomen jo lasauttaneen jarrut päälle kaikesta perinteisestä hyvästä ja nahkojaan luovista arvoista ja keksinnöistä. Joten tyhjästä ei enää kannata kauaa nyhjäistä.
Kun tälle tsaarinajan kyyristelijä-virkakunnalle on lisäksi saatu Brysselin pykäläautomaatti avuksi, voimme olla varmoja että pohjoisen periferian äly on taantumassa monen luupään eduksi. Kun näin on, en epäile ollenkaan, että hallituksemme tiukassa ohjauksessa pian jopa kahvinkeitin ylittää keisareitaan kumartelevien suomalaisen älymystön ymmärryksen, totanoinnii...

Maschera Solare

"Kun tälle tsaarinajan kyyristelijä-virkakunnalle on lisäksi saatu Brysselin pykäläautomaatti avuksi, voimme olla varmoja että pohjoisen periferian äly on taantumassa monen luupään eduksi."

Vertauksesi Venäjän keisarien palvontaan ei todellakaan ole, valitettavasti, tuulesta temmattu.
Tässä yksi käytännön esimerkki: Espoon Leppävaarassa kunnostettiin viime vuonna, koulun ja päiväkodin tuntumassa olevia, nykyiseen puistoon kaivettuja ja louhittuja juoksuhautoja. Ne olivat osa Tsaarin puolustusjärjestelmää 1900-luvun alussa.
Ympäristöä rumentavat ja lapsille vaaralliset kaivannot ovat museoviraston erityissuojeluksesa. Eikö niitä juoksuhautoja voisi täyttää mullalla ja puu-/pensasistutuksilla?

Jussi Keskinen

Kunhan nyt päästään ensin huomiseen niin hyvä on. Aivan kyber diibadaabaa mut saahan sitä leikkiä, jos lapsettaa ....

Onhan ne lulut kivoja ja aina joskus tulee jotain tarpeellista ainoa mtka matkassa on ihminen, että sen kun sais pois tieltä ensin raivattua ja hyvältähän tuo nätyttää, kun ei osaa elinympäristöstään edes uolehtia eikä lähiavaruudestakaan joka on jo saastunut ....

a kiuru

Aika monen, myös näiden ennustajien, kannattaa lukea Joni Martikaisen kirja: "Älä usko kaikkea, mitä ajattelet". Tutkitusti niin talous- kuin myös teknologiaennustajat ennustavat tulevaisuutta pääsääntöisesti yhtä luotettavasti kuin tavallinen tallaaja.
Mm. Futures Magazine analysoi 1500 teknologista ennustusta eikä ne olleet kummempia kuin tavallisten ihmisten tekemät, kenen tahansa. Muitakin tutkimuksia on kirjassa mainittu.
Huomioitavaa monille edellisille kirjoittajille! Vaikka ennustus toteutuikin, se ei saavuttanut suurta suosiota. (Silkalla tuurilla on iso osa) Samoin teknologian omaksuminen oli hitaampaa kuin ennustettiin ja kehittäminen edelleen kalliimpaa.
Taaksepäin on hienoa katsella: "Mitä jos..." . Vaikeampi silti on ennustaa, mitä olisi "mitä jossin" jälkeen tapahtunut. Tuskin niin kuin nyt ajatellaan.

Mirja Mönkkönen

Petrus Taskinen ihmetteli koska saadaan aikaan kuolematon ihminen. No se uutisen listan kohta 8 jo lupaili jonniinmoista uutta elämää. Sisältö ei oikein auennut, josko olisi niin että henki / sielu jää heilumaan Tellukselle astraali-, ektoplasma-, virtuaali- tms. entiteettinä. Ja minkähänmoinen mahtaa olla kansanedustaja-olio ulkoiselta habitukseltaan. Ehkäpä Väykän klooni :-)

Pekka Tanskanen

Savustuspussi, mäkihyppyä kesäkelillä, selluloosan vatkaamista, AIV-rehu ja kirsikkana kaiken päällä astiankuivauskaappi! Yeah!

YLEn dokumentti suomen keksintöjen historiasta sopii masokisteille.

Yksi hyvä kohta on kun tutkija esittelee puhesyntetisoijaa ja tiedät että miten hommassa sitten kävi.

Samaan aikaan toisaalla yksi koulunsa kesken jättänyt pössyttelijä puuhaili iskänsä autotallissa teknologista vallankumousta. Mutta ei suomessa.

Kelaus kolme vuosikymmentä eteenpäin ja onko mikään muuttunut mahdollisuuksien suhteen?

Keksijä on edelleen se pelle joka joutuu panttaamaan esimerkiksi omaansa tai vanhempiensa omaisuutta saadakseen rahaa toteuttaa jotain muuta kuin "spedeilyä".

Vai että oikein mobiilisovellus…on ne aika pellejä kun luulevat onnistuvansa. Ajattele. Lintuja! Onko niillä pää paleltunut vai mitä?

Lasse Laine

Kyllä kateus ja ennakkoluulot toimivat myös ulkomailla kuten esim. Ruotsissa,mistä minulla on kokemuksia.Myös tiedemaailmassa vaikka sen periaatteessa pitäisi kunnioittaa vapaata keskustelua ja totuuden etsintää.Olen kohdannut ko. asenteita niin suomalisten kuten ruotsalaisten professorien ja yliopisto-opettajien taholta yrittäessäni päästä tieteessä ylöspäin uuden,teoreettisesti laajemman tieteen perusparadigman kanssa.Ei onnistu: pysäytetään laudatur/pro gradu tasolle (Fil.kandi).-Mitä tulee kohtaan 8.: katson että ihminen on moniulotteinen-että selittämättömät empiiriset datat parapsykologiassa,fysiikassa,biologiassa-analysoituina uuden paradigman uusilla käsitteillä ja teorioilla-puhuvat niin mielen-sielun ja mahdollisesti hengen jatkuvuuteen fyysisen kuoleman jälkeen,ja jopa niiden uudesti syntymän puolesta,uudessa fyysisessä kehossa.Joten pyrkimys pitää vain fyysistä kehoa elossa on tarpeeton ja säälittävää: ei uskalleta ensinnäkään elää tietoisesti ja eettisesti,toiseksi annetaan tunneajattelun estää ihmiskunnan uudistuksen.Viimeeksimainittu-tässä ajassa-sisältäisi mm. puolue-elämän uudistuksen,josta olen kirjoittanut mm. viimeisessä bloggiartikkelissani (ruotsiksi,at www.vidorghelps.blogspot.se saitilla).-Mahdollisesti siirrän firmani Suomeen ja tällöin nostan esille ko. paradigmamuutoksen mahdollisuuden sen eri tahoilla: tiedekeskustelussa,politiikassa,elinkeinoelämässä,kultturielämässä.Jos kateus ja mahti eivät sitä nyt estä...?

Miika Helsky

Vaikuttaa pätevältä todeta, että ajatuskokeet ja muu kognitiivinen toiminta on ehdottoman tärkeä osa-alue, ainakin vaikuttaisi loogiselta. Mitä tulee tieto-teoriaan ja tunnemaailmaan, ovat kyllä kiperiä kysymyksiä. Joku eettisyyshän ihmisillä tälläkin ihmiskehitys-asteella pitää olla, mikä se sitten onkaan.