Perjantai 23.6.2017

Tekoälyn läpimurto olikin potaskaa – Ihmiskunnalla nyt vakava pohdinnan paikka

Jaa artikkeli:
Luotu: 
10.6.2014 10:46
Päivitetty: 
10.6.2014 11:04
|

Viikonloppuna Redingin yliopiston professori Kevin Warwick ilmoitti tietokonehistorian lehtien havisevan. Supertietokone oli Warwickin mukaan ensimmäisenä maailmassa läpäissyt kuuluisan Turingin testin, eli uskotellut koeryhmälle olevansa ihminen.

Tarkemmin sanottuna Eugene-niminen tietokoneohjelma kykeni vakuuttamaan kolmasosan brittiläisestä testiryhmästä olevansa 13-vuotias ukrainalainen poika.

Testin Eugene varmasti läpäisi, mutta väite tietokonehistorian käännekohdasta on lähinnä näyttävä markkinointitemppu. Itse asiassa nettikeskusteluun opetettu (ja oppinut) ohjelmisto Cleverbot läpäisi samaisen testin jo vuonna 2011.

Cleverbotin kanssa voit keskustella täällä. Eugenen kanssa voi keskustella puolestaan täällä.

Toiseksi Turingin testi itsessään on lähinnä ajatuskoe, joka käsittelee ohjelmiston käyttöliittymää. Tai kuten Helsingin yliopistossa tekoälyn luovuutta tutkiva Hannu Toivonen kuvailee:

- Turingin testin läpäisyä ei voi verrata älykkyyteen. Sillä testataan ihmiseltä näyttävyyttä, Toivonen sanoo Uudelle Suomelle.

Ihmiskunta joutuu siis toistaiseksi jatkamaan elämäänsä maapallolla ilman aidosti älykkäitä, oman tietoisuuden omaavia tietokoneita.

Käyttöliittymän testi

Turingin testillä on tekoälytutkimuksessa merkittävä sija, mutta varsinaista koneälyä sillä ei kyetä kokeilemaan. Kyse ei ole myöskään tieteellisestä standarditestistä, joka toimisi merkkipaaluna tekoälyn suhteen.

Toivonen selittää:

- Jos kysytään tietokoneelta, paljonko on 345 kertaa 654, tietokone ratkaisi tehtävän hyvin nopeasti. Näyttääkseen ihmiseltä ohjelman pitäisi miettiä pitkään ja vastata lopuksi, että se on liian monimutkainen laskutoimitus, Toivonen kuvailee.

- Tietokoneen pitää huijata, ettei ole hyvä siinä, missä tietokoneet ovat parhaita: valtavan tietomäärän hallinnassa ja päättelyssä.

Turingin testi on nimetty matemaatikko ja loogikko Alan Turingin mukaan. Testin alkuperäinen kysymys kuuluu, voivatko koneet ajatella. Tätä hän pohti ja päätteli, että ajattelua voidaan testata keskustelemalla sokkona koneen kanssa. Jos ihminen pitää konetta ihmisenä, kone läpäisee testin.

Professori Warwickin julkistamassa testissä 30 ihmistä kävi yhteensä 300 keskustelua. Eugene-ohjelmisto kykeni vakuuttamaan tasan joka kolmannen ihmisen omasta ihmisyydestään.

Chattiohjelma Cleverbot onnistui tehtävässä vuonna 2011 selvästi paremmin: testissä yli 1 300 ihmistä äänesti Cleverbotin 59-prosenttisesti ihmiseksi. Samassa kokeessa vertaillut ihmiskeskustelijat äänestettiin 63-prosenttisesti ihmisiksi.

Turingin testin tärkein muuttuja ovatkin kokeeseen osallistuvat ihmiset, joiden tehtävä on tulla vakuutetuiksi.

Hannu Toivonen pitää Eugenen 33 prosentin onnistumista matalana.

- Olin hämmästynyt, kuuluu Toivosen kommentti.

- Turingin testissä pärjääminen toimii silloin, kun tehdään käyttöliittymiä tietokoneohjelmille tai –koneille. Ihmismäinen toiminta tuntuu turvalliselta ja kotoiselta [ihmis]kumppanille.

Koneen älykkyys

Turingin testin ja varsinaisen älykkyyden välillä on siis valtava kuilu. Ihmismäinen tekoäly palvelee ihmistä paremmin kuin kylmän analyyttinen laskunsuorittaja.

Vaan mitä on tietokoneen älykkyys? Toivonen ei anna kovin yksiselitteistä vastausta kysymykseen.

- Klassinen määritelmä muistuttaa Turingin testiä. Se perustuu ulkopuolisiin havaintoihin. Koneen älykkyytenä pidetään toimintaa, jota myös ihmisen tekemänä pidettäisiin älykkäänä, Toivonen kertoo.

Tekoälyn tutkimus on 2010-luvulla keskittynyt tutkimaan asioita, jotka ovat tietokoneelle vaikeita, mutta ihmiselle helppoja. Toivonen nostaa esimerkiksi kahdella jalalla kävelyn epätasaisessa maastossa.

- Tutkitaan oppimista, mukautumista ja luovuutta.

Toivosen erikoisala on laskennallinen tekoälytutkimus. Hän on julkaissut useita artikkeleita koneiden luovuudesta ja suuren datan käsittelystä.

- On myös tutkimusta, jossa keskitytään malleihin, joita ohjelmat käyttävät päätöksenteossa. Se on lähempänä kognitiotieteitä, filosofiaa ja pohdintaa, mitä äly on, Toivonen kertoo.

Miten kone päättää?

Toivonen nostaa esiin filosofian roolin tekoälytutkimuksessa. Kun samaan aikaan ohjelmistot tekevät yhä enemmän päätöksiä ihmisten puolesta, tulisi ihmisten pysähtyä määrittelemään näille päätöksille sopivat rajat jo ennakolta.

Yksi viime kuukausien kuumista kysymyksistä liittyy Googlen kehittämiin automaattiautoihin. Siis robotteihin, jotka kuljettavat ihmisiä tavallisen liikenteen seassa.

Googlen robotti on onnistunut ajamaan kohta miljoona kilometriä Kalifornian liikenteessä ilman ihmisen puuttumista ohjaimiin. Yhtään kolaria ei ole autolle tapahtunut.

Mutta entä, kun ensimmäinen vakava kolari tapahtuu? Miten robotti päättää, kuka kolarissa kuolee?

- Tästä on tärkeä keskustella, ettei yhtäkkiä olla tilanteessa, jossa meillä on laitteita, jotka tekevät päätöksiä ilman, että yhteiskunta on pohtinut tätä asiaa, Toivonen sanoo.

Länsimainen – ja inhimillinen – yhteiskunta perustuu järjestykseen, jossa tapahtumavastuussa voi olla vain ihminen. Robottiautossa päätöksen tekee kuitenkin ohjelmisto.

- Kuka on kolarista vastuussa? Auton kuljettaja, sen suunnittelija, valmistaja vai se, joka on ollut päättämässä näitä malleja, joita auto käyttää päätöksenteossa? Toivonen pohtii.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Risto Aallonharja

Pikatesti Cleverbotin kanssa:

User: Whats up.

Cleverbot: I'm saying that ernie is creepy.

User: Who's ernie?

Cleverbot: I don't know.

User: Why is he creepy?

Cleverbot: Because he is funny, and hot.

User: That is illogical.

Cleverbot: Logic is illogical.

User: No it's not.

Cleverbot: Yes it is. I can't be you and you can.

User: False premise, I can't be You, I am me.

Cleverbot: Hmmm, it is interesing.

:)

Teppo Vanamo

Ihmisen oppimisen evoluution simuloiminen on erittäin vaativa tehtävä, eikä onnistu nykyisen kaltaisilta tietokoneilta. Nykyisten tietokoneiden toiminta on periaatteeltaan kaksiulotteista, vaadittaisiin vielä kolmas ulottuvuus ja vapaa vuorovaikutus ulottuvuuksien välille. Lähimmäs inhimillistä ajattelua voitaisiin nykyisin päästä yhdistämällä miljardeja ympäristöstään havaintoja tekeviä tietokoneita itsemukautuvaksi verkostoksi, mutta olisiko tuloksena silloin inhimillinen älykkyys, tuskinpa.

Risto Aallonharja

Joo, keinoäylstä voi tulla ihan hupaisa joihinkin kodinkoneisiin. Ei siitä mitään mullistavaa kuitenkaan tule.

Ihminen pystyy ajattelemaan yhdessä minuutissa vaikka tuhat vuotta sitten tapahtuneita asioita, jotka vaikuttavat tuhannen vuoden päähän, viiden tuhannen valovuoden päässä. Samoin, ihminen voi kuvitella mielessään vaikka sadan kilometrin lyijykappaleen, mikä leijuu avaruudessa ja sitten mennä ajatuksineen sen läpi.

Mikä tarkoittaa, että ihmisen ajattelu on non-lineaarista aika-avaruudellisesti. Tähän ei koneet pysty. Edes kvanttikoneet. PItää olla elävä systeemi.

Koneet saattaa kuitenkin auttaa ihmistä, esim. raaka laskentateho kymmenellä miljardilla laskutoimituksella sekunissa, implantoituna aivoihin, mutta siinäkin, ihminen olisi keskeinen ja ohjaava äly: mitkä kaikki kymmenen miljardia laskutoimitusta, ihminen haluaisi laskettavan? Itselleni ei juuri nyt tule ainuttakaan mieleen.

Jukka Tamminen

Von-Neumann arkkitehtuurin tietokoneista ( lue nykyisistä tietokoneista ) ei ole eikä tule keinoälykkäitä. Samaan hengenvetoon täytyy todeta, että monessa paikassa ollaan kehittämässä uusia uuteen piiri teknologiaan perustuvia oppivia "aivokoneita". Nämä rakennetaan hermosolua muistuttavien komponenttien avulla ja nämä ovat AIDOSTI oppivia koneita ( kts. esim. IBM Almaden lab SyNAPSE- projekti http://www.research.ibm.com/cognitive-computing/neurosynaptic-chips.shtm... ) Tämä hankeen tavoittena on rakentaa 10 potenssiin 14 synapsin järjestelmä vuoteen 2018 mennessä. Nämä koneet voivat hankkia tietonsa ympäristöstä ihmisen tapaa. Myös IBM:n Watson hankkeet on toteutettu vastaan hermoverkkorakenteen avulla, mutta näissä hermoverkkoa simuloidaan jättiläismäisen von Neuman koneen avulla. Tällainen ratkaisu ei ole sen paremmin skaalautuva kuin kestävä, mutta osoittaa hermoverkkorakenteen oppimisominaisuuden. IBM:n neuroship hanke on myös tutkinut aivojen valkoisen aineen ( white matter ) aivoalueiden pitkien hermosolujen merkitystä ja toimintaa aivojen koordinaatiossa ja kokonaistoiminnassa. Tästä tiedetään vielä hyvin vähän ja tämän rakenteen merkityksen ja toiminnaan selvittäminen on hyvin keskeistä, kun rakennetaan oikeata keinoälyä

Sepetius Kangas

Ihmisen ja tietokoneen keinoälyn kesken on voittamaton este. Ihminen tekee jatkuvasti virheitä ajatellessaan. Varsinkin tunteisiin vetovissa asioissa aivot sekoaa melkein kokonaan. Tietokone ei sensijaan koskaan niin tee. Jos sille annetut parametrit ovat oikeita. Niin vastukset taatusti on erehtymättömiä. Ehkä koneille pitäisi opettaa. että olematta täydellineen muistuttaa ihmistä parhaiten. Eli konekkin tekis välillä päätelmiä sattunnaisilla arvoilla. Koneet ovat hyviä töissä ja myös päätelmien teossa siinä ne aina ihmisen voittaa. Ihmisen tiedon hallintakyky on varsin rajallinen. Koneen kyvyssä sen sijaan ei rajoja saavuteta. Ne tulevat vain entistä monimutkaisemmiksi. Tai niille tehdyt ohjelmat.

Jussi Keskinen

Kannattaa soittaa Jumalan puhelinnumeroon. Se on koodattu exoduksen seitsemäänkymmeneenkahteen kirjaimeen.

Evoluutiopotaskatiede vie harhaan ja sille ei voi kuin nauraa.

Siis täytyy murtaa vain kryptaus, joka antaa hyperventiloitumiseen kunnolla potkua.

Ihmisaivojen dramaattinen kehitys alkoin about kaksikymmentä tuhatta vuotta sitten.

Kultainen leikkaus, Fibonicen lukusarja - suhde 1.618, joka löytyy kaikkialta jopa sinun ja minun sormien luista ...

... täytyis ensin ymmärtää vaikka valon olemus :) tai ajan ... entäpä vaikka parasetamoolin vaikutusmekanismi .. no ne löytyy ja tieto niistä mutta ei se löydy kvanttifysiikasta ..

Timo Riikonen

> Joo, keinoäylstä voi tulla ihan hupaisa joihinkin kodinkoneisiin. Ei siitä mitään mullistavaa kuitenkaan tule.

Aikanaan parikin asiantuntijaa arvioi montako tietokonetta tarvitaan englantiin (Yhdysvaltojen tapaus ei pidä paikkansa kuten se on kerrottu) ja vastaukset olivat viiden luokkaa. Nyt me lähestymme kovaa vauhtia keinoälyn murrosta, mutta moni on turtunut liian optimistisiin ennusteisiin ja ovat laittaneet silmänsä kiinni oikeilta edistysaskeleilta, joka Eugenekin ilmeisesti on.

> Mikä tarkoittaa, että ihmisen ajattelu on non-lineaarista aika-avaruudellisesti. Tähän ei koneet pysty. Edes kvanttikoneet. PItää olla elävä systeemi.

Koneet ovat tunnetusti olleet heikkoja oppimisen, mielikuvituksen ja valheiden tunnistuksessa kontekstista. Yllä oleva lause tullaan silti kumoamaan lähivuosina, kuten IBM, Google ja muut jo ovat kumonneet useita vastaavia "mahdottomuuksia".

> mitkä kaikki kymmenen miljardia laskutoimitusta, ihminen haluaisi laskettavan?

Kun koneet sitten viimein oppivat oppimaan itse niin niiden oppimisvauhti voi hyvin olla satakertainen ihmiseen verrattuna. Ihmisten ylivertaisuus on jo rikottu joillain osa-alueilla. Kun muutos kiihtyy niin vaaka kääntyy toisin päin ja jos huonosti käy niin kone alkaa ihmettelemään mihin se tarvitsee ihmisiä.