Keskiviikko 22.11.2017

Muutoksia Suomen järvissä: ”Kälkäjoella 7-14 % johtuu turpeen tuotannosta”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
10.12.2014 17:58
Päivitetty: 
11.12.2014 09:25
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Etelä-Savon ELY-keskuksen hydrologi Antti Haapala tutki Puulan järven ja läheisen joen vesistökuormitusta. Noin 7-14 prosenttia kuormituksesta syntyi läheisestä turvetuotannosta.
|

Etelä-Savon ely-keskus ja Geologian tutkimuskeskus GTK selvittivät, miksi Suomen järvien vedet muuttuvat.

Etelä-Savon Puulan vesistöön kuuluvan Kälkäjoen kuormittavista aineista 7-14 prosenttia tulee turpeen tuotannosta, paljastaa Etelä-Savon ely-keskuksen tutkimus. Muita vesistöä kuormittavia tekijöitä ovat metsän luonnonhuuhtouma ja peltoviljely.

Geologian tutkimuskeskuksen GTK:n tutkimuksen mukaan turvetuotannon lähellä sijaitsevan järven hiilikertymä ei poikkea merkittävästi turvetuotannon ulottumattomissa olevan järven hiilikertymästä.

GTK vertasi turvetuotantoa lähellä olevaa Martinjärveä läheiseen Iso-Kivijärveen, jonka lähellä ei ole turvetuotanto, kertoi GTK:n johtava tutkija Tommi Kauppila.

Iso-Kivijärven ja Martinjärven hiilen kertymien määrissä ely-keskus ei havainnut merkittäviä eroja.

– Voidaan vetää se yleinen johtopäätös, että ainakaan tällä menetelmällä ei pystytä näyttämään, että ainakaan tässä turvetuotannon vaikutteisessa järvessä olisi (hiilen kertyminen) kiihtynyt merkittävästi enemmän kuin vertailujärvessä, Kauppila sanoi turvekonserni Vapon tänään keskiviikkona Helsingissä järjestämässä ympäristöseminaarissa.

Ainoastaan yksi tutkijoiden ottama näyte viittasi siihen, että turvetuotannosta voisi olla haittaa järvelle.

– Tässä on yhden näytteen kokoinen notkahdus. En tiedä uskaltaako sitä tulkita. Tämä voisi johtua siitä eloperäisen aineen vaikutuksesta. Se on kuitenkin vain yhden näytteen kaliumpitoisuus, Kauppila kertoi.

7-14 % turvetuotannosta

Etelä-Savon ely-keskus selvitti Puulan järven vesistökuormitusta, koska vuonna 2009 Puulan järven lähistöllä asuvat ihmiset ihmettelivät tummien vesien liikkumista järvessä. Järven lähistöllä on Vapon turvetuotantoa.

– Turvetuotanto Kälkäjoella oli intensiivisimmillään vuonna 2009, Puulan vesistöä tutkinut hydrobiologi Antti Haapala Etelä-Savon ely-keskuksesta sanoi Vapon tilaisuudessa.

Tutkimuksissa paljastui, että ”väkevimmät, eli humuspitoisimmat ja ravinteisimmat vedet” ovat juuri Kälkäjoen alueella, Haapala kertoo.

Vesistön läntisellä valuma-alueella, missä on turvetuotantoa, fosforikuormituksesta suurin osa tuli metsän luonnonhuuhtoumasta ja peltoviljelystä, Haapala kertoi.

 – Typen osalta 25 prosenttia tuli metsien luonnonhuuhtoumasta ja turvetuotannosta 14 prosenttia. Kiintoaineen osalta suurin kuormittaja oli peltoviljely ja metsien luonnonhuuhtoumat, Haapala sanoi.

– Kälkäjoella turvetuotantoalueiden rooli kokonaiskuormituksesta vaihteli seitsemän ja 14 prosentin välillä, hän totesi.

Mökkiläinen huomannut eron

Vapon tilaisuudessa käynyt Puulan järven kesäasukas Petri Pussinen on huolissaan järvessä tapahtuvista muutoksista. Hän on seurannut järven muutoksia 18 vuotta.

– Muutos on nähtävissä. Vettä ei voi enää juoda, Pussinen kertoo Uudelle Suomelle Vapon tilaisuuden jälkeen.

– Veden kirkkaus on muuttunut. Väri on muuttunut ja vesi limottuu. Ei voi saunaan jättää vettä kahdeksi viikoksi, koska se on limainen. Ei ollut kymmenen vuotta sitten, Pussinen sanoi.

Hänen mukaansa viimeisen 10 vuoden aikana järvellä on alkanut kasvaa myös lumpeita.

Pussinen korostaa, että on vaikea sanoa, mistä hänen havaitsemansa muutokset johtuvat.

– En vastusta turpeen polttoa, mutta olen sitä mieltä, että toisen kaivoon ei saa käydä kusella, hän sanoi.

Vapon toimitusjohtaja esitteli tilaisuudessa Vapon ympäristölupauksia. Vapon raportin löydät täältä. Hänen mukaansa kaikilla tuotannossa olevilla Vapon soilla vesi puhdistetaan.

Puulan kalastusalue suhtautuu kriittisesti Vapon antamaan selvitykseen toimintansa vaikutuksista vesistöihin. Järjestön mukaan on harhaanjohtavaa kutsua Vapon ohijuoksutettua vettä puhdistetuksi, koska vedessä näkee ”valtava määrä kelluvaa turvetta”.

Ohijuoksutetun veden määrä ei Puulan kalastusalueen mukaan ole vähäinen.

Juttua on tarkennettu 11.12.2014. Turvetuotannon osuus kuormituksesta tarkennettu Puulan vesistöön kuuluvaan Kälkäjokeen.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Jussi Alanko

Artikkelissa on virhe. Hiilen kertymiä kahdella järvellä mittaili GTK, ei Ely. Gtk:n tutkimus on täyttä potaskaa ja tehty vapon tarkoitusperiä palvelemaan. Ely-keskus on hallintopakkopäätöksessään kirjannut että turvetuotannon aiheuttamat ympäristömuutokset näkyvät järviketjussa pitkälle Martinjärven alapuolellekin. GTK ei ole näitä havainnut, mikä on anteeksiantamatonta.