Tiistai 12.12.2017

Pohjois-Korea myy huumeita, aseita ja kansalaisiaan – sen ydinaseessa vaarallisinta on myynti, sanoo suomalaistutkija

Jaa artikkeli:
Luotu: 
11.8.2017 14:21
  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
    Suljettu ja kommunistinen Pohjois-Korea rahoittaa toimintaansa muun muassa laittomalla asekaupalla sekä ihmiskauppaan verrattavissa olevalla kansalaistensa työvoimaksi vuokraamisella.
|
Pohjois-Korean mannertenvälinen ydinohjus voi olla valmis jo vuodenvaihteessa. Itse ohjusta suurempi riski kuitenkin on, että diktatuuri myy ydinaseteknologiaansa rajojensa ulkopuolelle, arvioi Ulkopoliittisen instituutin tutkija Elina Sinkkonen.
 
Tiukkojen talouspakotteiden alla sinnittelevä valtio rahoittaa toimintaansa muun muassa laittomalla asekaupalla, ihmiskauppaan verrattavissa olevalla työntekijöiden vuokraamisella sekä hiilikaupalla. Aiemmin valtiojohtoinen ja suurlähetystöjen kautta pyöritetty huumekauppa sen sijaan on siirtynyt taka-alalle sen ymmärrettävän mainehaitan vuoksi. 
 
Yhdysvaltain ja Pohjois-Korean välinen sanasota on jälleen kiihtynyt tällä viikolla. The Washington Post -lehti kertoi tiedustelulähteisiinsä nojaten, että Pohjois-Korea olisi onnistunut valmistamaan oman mannertenväliseen ohjukseen sijoitettavan ydinkärjen. Tätä Sinkkonen on kuvannut Yhdysvaltain suurimmaksi peloksi. Uusimpia tietoja hän ei pidä täysin luotettavina.
 
–Tästä on jo vuodesta 2014 jotkut sotilaslähteet raportoinut, että Pohjois-Korea on edennyt tässä prosessissa. Mutta tämä on aika monimutkainen kysymys ja kiinni myös siitä määritelmästä, että milloin voidaan todeta, että Pohjois-Korealla on toimiva ydinkärki, jonka voi laittaa pitkän kantomatkan ohjukseen, Sinkkonen sanoo Uudelle Suomelle.
 
–Vaikka heillä on materiaaliset palikat kasassa, niin myös pitäisi olla käyttövarmuus. Tässä kohtaa on varmasti vielä puutteita, mutta varmaankin Pohjois-Korea määrittelee sen käyttövarmuuden eri tavalla kuin läntiset sotilasvaltiot. Heille varmaan riittää vähempikin.
 
Konkreettinen todiste teknologisessa etenemisessä on Sinkkosen mukaan ollut se, että viimeisimmissä ydinkokeissaan Pohjois-Korea on onnistunut kiihdyttämään räjäytystä kaasuseoksilla. Tätä prosessia käytetään myös ydinkärjissä.
 
–Mutta tästä ei ole mielestäni riittävää todistusta, että onko ydinkärki operationaalinen. Se varmaan vaatisi lisää testausta.
 
Erityisesti ohjusten testausta maa onkin Sinkkosen mukaan tehnyt selvästi enemmän nyt Kim Jong Unin kaudella kuin edellisen johtajan, tämän isän Kim Jong Ilin aikana. Heinäkuussa diktatuuri testasi onnistuneesti mannertenvälistä ballistista ohjusta.
 
Luotettava ydinohjus voikin olla Pohjois-Korealla koossa hyvinkin pian.
 
–Yleinen Pohjois-Korean teknologinen kehitys on mennyt sellaisella tavalla eteenpäin, että se on ollut nopeampaa kuin asiantuntijat ovat olettaneet. Sikäli voi olla, että tämä tulee ennemmin kuin myöhemmin, Sinkkonen sanoo.
 
–Etelä-Koreaan loikannut Pohjois-Korean entinen Lontoon suurlähettiläs on keväällä arvioinut, että operationaalinen puoli voisi olla kunnossa tämän vuoden loppuun tai viimeistään ensi vuoden alkuun mennessä.
 
MIKSI POHJOIS-KOREA HALUAA YDINASEEN?
 
Ydinasetta Pohjois-Korea kokee tarvitsevansa ennen kaikkea turvatakeena Yhdysvaltoja vastaan. Sinkkosen mukaan jännitteet ovat perua aina 1950-luvun alun Korean sodasta, mutta nykyisin Yhdysvaltojen uhan vastustaminen on myös keino pönkittää diktaattorin valta-asemaa.
 
–Kyllä Pohjois-Korea varmasti kokee myös sillä tavalla, että kun katsoo muutamia muita valtioita, joilla ei ole ollut ydinaseita ja joiden hallintomuoto on ollut sellainen, että länsivallat ovat pyrkineet sitä muuttamaan, niin kova turvallisuuspuoli – ohjukset ja ydinaseet – mahdollistavat regiimin jatkuvuuden. Se on ihan keskeinen turvallisuustae, toteaa Sinkkonen.
 
–Libyan esimerkkiä on opiskeltu tarkkaan ja se näkyy ihan Kimin puheissa, hän jatkaa.
 
Yhdysvaltain tuore presidentti Donald Trump on ottanut retorisesti kovan linjan Pohjois-Korean kanssa. Tällä viikolla juuri Washington Postin artikkelin julkaisemisen jälkeen Trump totesi toimittajille, että Pohjois-Koreaa uhkaa sellainen ”tuli ja raivo, jota maailma ei ole ennen nähnyt”. 
 
Huhtikuussa Trump varoitti Pohjois-Koreaa olemaan tekemättä kuudetta ydinkoetta ja lähetti lentotukialuslaivueen kohti Korean niemimaata. Satelliittikuvien perusteella Pohjois-Korea oli juuri valmistautumassa uuteen kokeeseen. Toistaiseksi ydinkokeesta on pidättäydytty.
 
LUE MYÖS:
 
–Trumpin asiantuntijat ovat suosittaneet, että hän ei vetäisi tällaisia tiukkoja rajoja, koska se näyttää vain huonolta, kun raja menee rikki sitten kuitenkin. Silloin pitäisi olla valmius toteuttaa ne uhkaukset ja se olisi hyvin iso ja monimutkainen operaatio, josta tulisi myös isoja tappioita omalle puolelle.
 
–Kyllä Pohjois-Koreakin tietää, että kun nämä mannertenväliset ohjukset on nyt testattu ja tuli kovat talouspakotteet, niin voi olla liian iso riski jopa heidän mielestään tehdä tämä testi. Mutta mistä sitä tietää, Sinkkonen pohtii.
 
TRUMP VAATII KIINALTA PALJON – TOISTAISEKSI EI DIILIÄ
 
 
Yhdysvaltain ja Kiinan presidentit Donald Trump ja Xi Jinping tapasivat G20-kokouksessa heinäkuussa.
Lentotukilaivueen lähettämisen lisäksi Yhdysvallat on myös toimittamassa Etelä-Korealle Thaad-ohjuspuolustusjärjestelmää. Tätä Kiina ja Venäjä ovat vastustaneet jyrkästi. Kiina on vedonnut Yhdysvaltoihin, jotta se ei toimittaisi Thaad-järjestelmää, sillä se maan mukaan horjuttaisi merkittävästi alueen strategista tasapainoa. Myös syvenevä puolustusyhteistyö Japanin kanssa ärsyttää Kiinaa, Sinkkonen toteaa.
 
 
Kun yhtälöön lisää vielä, että presidentti Trump vaatii kiinalaisilta heille itselleen epäedullisempia kauppaehtoja, ei ole kovin yllättävää, että Kiina ei ole halunnut ottaa ratkaisijan roolia Pohjois-Korean kanssa, kuten Yhdysvallat on siltä vaatinut. Kauppadiilikin jäi heinäkuussa syntymättä.
 
Sinkkonen pitää kuitenkin selvänä, että Kiina ymmärtää hyvin, että Pohjois-Korean kriisin välttämiseksi tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä ja myös sen omaa panosta. 
 
–Kiinalta on tullut näitä ulostuloja ulkoministeriltä ja muiltakin, että Kiina ei ole tässä ratkaiseva valtio, vaan se on Yhdysvaltojen ja Pohjois-Korean välinen kysymys, eivätkä he voi tätä yksin ratkaista. Mutta kyllä he varmasti ovat sen osalta valmiita tekemään yhteistyötä, vaikka näyttääkin nyt siltä, että jenkit nyt vain vaativat.
 
–Mutta jos Yhdysvaltojen ja Kiinan välit olisivat tosi hyvät, eikä muita ongelmia olisi olemassa, niin ratkaisun löytyminen olisi huomattavasti helpompaa.
 
Tiukasti varjellusta diktatuurista valmistui keväällä erikoinen, loikkareiden kertomuksiin perustuva raportti, jonka mukaan vähintään 30 prosenttia maan kansalaisista käyttää metamfetamiinia tai oopiumia. Huumeita käytetään paitsi viihdekäyttöön myös työn lomassa ja liikenteessä. Valmistukseen sopivia tehdashalleja maasta löytyy yllin kyllin.
 
Sinkkonen kertoo, että huumeita on valmistettu ja myyty aiemmin valtiojohtoisesti.
 
–Se on yksi kätevä tapa hankkia valuuttaa. Koska Pohjois-Korea on pyritty eristämään kansainvälisestä pankkijärjestelmästä vuoden 2013 pakotteiden jälkeen, niin rahavirrat on ollut vaikea järjestää. 
 
–Pohjois-Korean valtiolliset toimijat ovat vetäytyneet siitä, eikä enää käytetä suurlähetystöjä, kun aiemmin lähetystöjen henkilöstö oli mukana huumekaupassa. Siitä on luovuttu 2012 jälkeen, kun se on niin iso imagohaitta. Nyt isot rikollisliigat hyödyntävät tilannetta, Ulkopoliittisen instituutin tutkija kertoo.
 
”YDINASEMATERIAALIN VUOTAMINEN MAAILMALLE SUUREMPI UHKA”
 
Eteläkorealainen mies seurasi uutislähetystä Pohjois-Korean ohjuskokeesta toukokuussa.
Valtiollisen huumekaupan jälkeen hämäräkaupan kohteeksi ovat tulleet Pohjois-Korean kansalaiset. 
 
–Yksi nouseva kanava rahoittaa toimintaa on työläisten lähettäminen ulkomaille. Venäjälle on lähetetty aika paljon, Kiinassa on jonkin verran, sitten Afrikkaan on lähetetty ja jopa EU:n sisällä Puolassa on ollut telakoilla ja rakennustyömailla näitä pohjoiskorealaisia työntekijöitä, Sinkkonen kertoo.
 
Eniten Sinkkonen on huolissaan kuitenkin Pohjois-Korean käymästä asekaupasta. Se toimittaa muun muassa köyhempien valtioiden vanhoihin asejärjestelmiin huoltoja ja varaosia, joita ei enää muualta saa. Pohjois-Korean tiedetään Sinkkosen mukaan myös kouluttaneen muiden maiden turvallisuusjoukkoja. 
 
Näiden lisäksi Pohjois-Korean tiedetään välittäneen aseita aina käsiaseista ohjuksiin ja viitteitä on myös kemiallisten aseiden välittämisestä.
 
–Sellainen suurempi ongelma tässä Pohjois-Korean asetuotannossa on, että kun he ovat näin hankalien talouspakotteiden kohteena, mutta he kuitenkin tarvitsevat varoja systeemiin ylläpitämiseen, niin heillä on insentiiviä myydä aseistusta muualle maailmaan, jos se vain on mahdollista, Sinkkonen toteaa.
 
–Sitten on väitteitä siitä, että Pohjois-Korea olisi osallistunut Syyrian hallinnon kemiallisten aseiden kehittämisohjelmaan. Koska nämä ovat konfliktialueita, niin vedenpitävien todisteiden hankkiminen on tietysti hyvin hankalaa. Historialliset viitteet tällaiseen yhteistyöhön löytyy. Tämä on jatkuva uhka.
 
–Huippu olisi, jos ydinaseisiin liittyvää materiaalia pääsisi vuotamaan muualle. Minusta se on tällä hetkellä merkittävämpi turvallisuusriski kuin se, että Yhdysvallat hyökkäisi Pohjois-Koreaan tai tulisi suurvaltakonflikti.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Juha Dubbe

Jos kirjoituksen viimeinen lause, että ydinasetietouden vuotaminen P-K.sta eteenpäin on isompi turvallisuusriski, kuin USA.n isku maahan, on tosi, on varmaankin odotettavissa, että USA.n tekemä isku tulee tapahtumaan??

Tuomas Sikander

Huumeista tuli mieleen että Talibanien kertaalleen lopettama oopiuminviljely kukoistaa entistä suurempana Naton kainalossa, jopa lännen ahneesti vingahtelevat astmalautailijatkin ovat korviaan myöten mukana lehmäpoikain huumekaupassa.
Korea on niille korkeintaan kilpaileva taho.
._.

Markku Nieminen

Mikä siellä P-Koreassa "tuhoutuisi" diktatuurin lisäksi? Puolue-eliitin elintaso korkeintaan.
Härkien vetämien kärrien pyörät ja kuokat on helppo tehdä tuhoutuneitten tilalle.
Yli 90 % ihmisistä voittaisi vapauden ja oman elämänsä herruuden takaisin. Tosin kansainväliset suuryritykset ottaisivat oman osansa uudesta vapaudesta, iin kuin täällä meilläkin.