Maanantai 24.9.2018

Näin brexit voisi peruuntua – Asiantuntija: ”Edellyttää pitkää harkinta-aikaa ja uutta liittymisprosessia”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
14.1.2018 12:50
  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
    Tutkijan mukaan brexitin peruuntuminen on teoriassa mahdollista, mutta poliittisesti vaikeaa.
|

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela arvioi, että Britannian EU-eron eli brexitin peruuntuminen on teoriassa mahdollista, mutta poliittisesti vaikeaa.

Brexitiä ajaneen brittiläisen Ukip-oikeistopuolueen entinen puheenjohtaja Nigel Farage sanoi viikolla, että uuden brexit-kansanäänestyksen järjestämistä tulisi harkita. Myös Britannian entinen pääministeri Tony Blair on esittänyt uutta kansanäänestystä, koska uudesta EU-suhteesta ei hänen mukaansa ole ollut aiemmin riittävän selkeää käsitystä.

Lue lisää: Nigel Farage herätti keskustelun Britanniassa: Uusi brexit-äänestys – EU-eron peruminen mahdollista

–Poliittiset ongelmat ja taloushuolet ovat lisänneet vaateita perua Ison-Britannian EU-ero. Kestävä ratkaisu saattaa kuitenkin edellyttää pitkää harkinta-aikaa ja siten uutta liittymisprosessia, Jokela arvioi kirjoittamassaan kommenttipuheenvuorossa.

Artikla 50:n mukaiset neuvottelut Britannien EU-erosta ovat edenneet toiseen vaiheeseen. Jokelan mukaan tahmeasti edenneet neuvottelut ja eroon liittyvät epävarmuustekijät ovat lisänneet vaatimuksia harkita uudelleen eropäätöstä.

–Osa uusista mielipidekyselyistä osoittaa, että aiempaa suurempi osa kansalaista pitää eron puolesta äänestämistä vääränä ratkaisuna. Enemmistö kuitenkin katsoo yhä, että hallituksen pitäisi edetä brexitin toimeenpanossa. Analyytikot eivät näe suurta muutosta kansalaismielipiteessä, hän toteaa.

EU on Jokelan mukaan edelleen syvästi kansakuntaa jakava asia Britannian politiikassa puolitoista vuotta kansanäänestyksen jälkeen. Pääministeri Theresa May on onnistunut pitämään konservatiivipuolueensa yhtenäisenä ajamalla kovaa brexitiä, mutta on samalla Jokelan mukaan kuitenkin ajautunut puun ja kuoren väliin tehtyään virhearvion uusien parlamenttivaalien järjestämisestä.

Jokela sanoo, ettei EU-eron uudelleenharkintaa voi täysin sulkea pois lisääntyneiden taloushuolien ja yhä jatkuvan poliittisen turbulenssin oloissa.

–Mahdollisuus perua artikla 50:n mukainen eroilmoitus jakaa oikeusoppineita. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk totesi kuitenkin äskettäin, että Lontoo voi edelleen päättää, että eroneuvottelut päättyvät EU:ssa pysymiseen. Myös monet asiantuntijat ja päätöksentekijät eri puolilla EU:ta ovat korostaneet, että jos Britannian hallitus päättäisi kumota brexitin, loput 27 jäsenmaata tukisivat sitä, eivätkä epäröisi tarttua tilaisuuteen välttää historiallinen takaisku Euroopan yhdentymiselle.

Britannian eropäätöksen peruminen ei välttämättä olisi täysin mutkaton asia EU:lle poliittisesti, vaikka se tapahtuisi ennen kuin Britannian irtautuu EU:sta maaliskuun lopussa 2019, hän kommentoi.

Brexitin peruuttaminen ennen maaliskuuta 2019 mahdollistaisi Jokelan mukaan sen, että Britannian hallitus voisi pitää kiinni nykyisistä erityisjärjestelyistään ja jäsenmaksualennuksesta.

–Muut jäsenmaat voisivat kuitenkin nähdä tilaisuutensa tulleen ajaakseen muutoksia Britannian jäsenyysehtoihin. Ne olisivat todennäköisesti huolissaan Britannian suunnanmuutoksen uskottavuudesta nykyisessä politisoituneessa ja polarisoituneessa poliittisessa ilmapiirissä. Poliittisesti tai oikeudellisesti sitovien takeiden saaminen Britannialta voi osoittautua vaikeaksi ja luottamusta heikentäväksi.

Hän arvioi, että brexitin uudelleentarkastelu voisi osoittautua viisaammaksi lähtökohdaksi omaksumalla pitkän aikavälin perspektiivi ja edistämällä sitä sen jälkeen, kun Britannia on ulkona EU:sta.

Käytännössä paluu EU-jäseneksi olisi Jokelan mielestä helpointa siirtymäkauden aikana, jolloin Britannian odotetaan noudattavan nykyistä EU-lainsäädäntöä, panevan täytäntöön uudet säädökset ja tunnustavan EU-tuomioistuimen aseman.

–Mitä tiiviimpänä Britannian ja EU:n lainsäädännöllinen ykseys säilyy, sitä helpompaa paluu unioniin olisi käytännön kysymysten osalta. Poliittisesti prosessi näyttäisi vaativalta ja voisi osoittautua pitkäksi. Se saattaisi silti olla vaatimus kestävälle ratkaisulle.

EU:n näkökulmasta Britannian uusi EU-ehdokkuus vaatisi yksimielistä tukea kaikilta jäsenmailta. Tämä koskee Jokelan mukaan myös päätöksiä jäsenyysneuvotteluiden käynnistämisestä ja päättämisestä.

Hän sanoo, että uusi jäsenyysprosessi kuitenkin mahdollistaisi perinpohjaisen poliittisen arvioinnin Britannian jäsenyyden vaikutuksista unionille ja maan kyvystä sitoutua jäsenyyteen.

Jokela huomauttaa, että riittävän suuri muutos kansalaismielipiteessä saattaa syntyä hitaasti ja edellyttää mahdollisuutta punnita jäsenyyden etuja ja haittoja myös jäsenyyden jälkeisen ajan kokemuksia vasten.

–Jos tällainen muutos tapahtuu, sen pitää heijastua pääpuolueiden kantoihin sekä saada riittävästi kannatusta parlamenttivaaleissa ja mahdollisesti uudessa kansanäänestyksessä. Tämän kaltainen kehityskulku on nykytiedon valossa epävarma. Siksi on vaikea nähdä, että nopea U-käännös olisi poliittisesti mahdollinen ja voisi johtaa kestävään ratkaisuun, hän sanoo.

Suomalaiset europarlamentaarikot Heidi Hautala (vihr.), Liisa Jaakonsaari (sd.), Sirpa Pietikäinen (kok.) ja Henna Virkkunen (kok.) ovat pitäneet brexitin peruuntumista mahdollisena.

Lue myös: 4 suomalaismeppiä: Brexit saattaa hyvinkin peruuntua – Uusi kansanäänestys ratkaisee

Henkilöt: 
Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Jaakko Karki

Vain jos EU löytää uuden suunnan ja sopivan pitkän aikavälin strategian, Britit voisivat olla uudestaan kiinnostuneita EUn jäsenyydestä. Nykyisellä EUn liittovaltio ja vastuiden jakamishankkeilla ei Brittejä saa kiinnostumaan. Tämä uusi suunta sisältäisi kansallisen lainsäädännön ja itsemääräämisoikeuden sekä rajojen kunnioittamista, Brysselin byrokratian ja korruption vähentämistä ja asiallisiin yhteisiin asioihin keskittymistä. Mutta näitä ei ole näkyvissä EUn suunnalla, joten Britannia lähtee omille teilleen.

Tapio Mäkeläinen

Britannian EEC/EU polku on ollut yhtä hoipertelemista koko ajan 50- luvulta saakka. Sehän ei ole perustajavaltio. Mukaan tultiin vasta 50 v sitten alkaneen prosessin kautta vasta 1973.
Tämä nyt on yksi vaihe pitkässä eurooppalaisessa in-out politiikassa.
Toivottavasti brittien nenä
niistetään kunnolla.