Perjantai 14.12.2018

Natosta tiukka ehto ”Euroopan armeijalle”: Sopii vain Naton sisällä

Jaa artikkeli:
Luotu: 
13.11.2018 13:25
  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
    ”Eurooppalaisten puolustushankkeiden täytyy tapahtua Naton sisällä, vahvistaen eurooppalaista pilaria Naton sisällä. Niin pitkään kuin eurooppalainen armeija tarkoittaa tätä, toivotan EU:n puolustuspyrkimykset tervetulleiksi”, Stoltenberg linjaa.
|
Puolustusliitto Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg kehottaa Eurooppaa keskittymään Natoon kehittäessään puolustustaan. Stoltenberg vastaa Deutsche Wellen haastattelussa suoraan Ranskan presidentti Emmanuel Macronin ehdotukseen Euroopan unionin omasta armeijasta.
 
Stoltenberg sanoo DW:lle, että Euroopan armeijan tulisi toimia Naton sisällä. Hänen mukaansa EU-armeija voisi vahvistaa maanosan puolustusta, mutta Naton pääsihteeri asettaa hyväksynnälleen tiukan ehdon.
 
”Eurooppalaisten puolustushankkeiden täytyy tapahtua Naton sisällä, vahvistaen eurooppalaista pilaria Naton sisällä. Niin pitkään kuin eurooppalainen armeija tarkoittaa tätä, toivotan EU:n puolustuspyrkimykset tervetulleiksi”, Stoltenberg linjasi DW:lle.
 
Esimerkiksi Suomi on Naton kumppanimaa, muttei puolustusliiton jäsen. Suomi on toivonut osana puolustustaan eurooppalaisen puolustusyhteistyön vahvistamista. Lue lisää: Sauli Niinistö: Trump ja Putinkin sen todenneet – ”Euroopalla voisi olla enemmän lujuutta”
 
Emmanuel Macron perusteli viikonloppuna EU-armeijaa sanoen, että Euroopan unionin täytyy pystyä suojelemaan itseään Venäjän, Kiinan ja ”jopa USA:n” uhilta. Toisaalta hän katsoi, että Euroopan täytyy vähentää riippuvuuttaan Yhdysvalloista. Ranskassa vieraillut Yhdysvaltain presidentti Donald Trump piti Macronin avausta hyvin loukkaavana, mutta muistutti, että eurooppalaiset Nato-maat voisivat panostaa enemmän puolustukseensa ja puolustusliiton rahoitukseen.
 
Stoltenberg varoitti DW:n haastattelussa Eurooppaa vaarantamasta suhteitaan Yhdysvaltoihin.
 
”Mitä olemme oppineet maailmansodista ja kylmästä sodasta, on transatlanttisen suhteen tärkeys”, Naton pääsihteeri sanoo.

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Jaakko Karki

No nyt meni Macronin Napoleon kompleksissaan pitkäksi perustellessaan EUn armeijan tärkeyttä sanomalla että "Euroopan unionin täytyy pystyä suojelemaan itseään Venäjän, Kiinan ja USA:n uhilta". Osoittaa lähinnä sitä että Macron ei ymmärrä sotilaspoliittisia faktoja tai sitten hänellä on joku muu asia ajettavanaan.
Eurooppa pystyy puolustamaan itseään Venäjän uhkaa vastaan vai USAn sotilasmahdin ja tarvittaessa ydinaseuhkan avulla.

Reijo Paunonen

Stoltenbergin viesti on selvä.
Suomen on myös syytä keskittyä transatlanttisen puolustusliiton vahvistamiseen, eikä lähteä mukaan EUn turvallisuutta ja puolustushierarkiaa heikentäviin hankkeisiin.
Suomen tuki EU:lle tulee antaa NATOn kautta.

Tuntuu erikoiselta, että meillä korostetaan ulkoa päin tulevan kybervaikuttamisen vaarallisuutta ja puhutaan yhtenäisyydestä mutta sitten ollaankin ajamassa linjaa joka on täysin tämän periaatteen vastaista.
Ja mikä pahinta, se tapahtuu juuri tärkeässä EUn turvallisuus- ja pulustuspolitiikassa. Jos, ja kun se mitä Macron sanoi, on vastoin NATOn linjauksia ja puolustushierarkiaa niin silloin Suomen tuki EUn yhteiselle armeijalle EI voi olla yhtenäisyyden kannalta kestävällä perustalla. Suomi kaivaa maata jalkojensa alta juuri kun se on saanut NATO yhteistyön hyvin käyntiin.

Timo-Pekka Mustakallio

Yhteiseurooppalainen puolustus oli kuollut ajatus jo ennen EY-alkion, hiili- ja teräsunionin perustamista. Euroopan maiden vaikea keskinäinen historia huomioon ottaen tuo onkin hyvin ymmärrettävää, eikä näitä herkkyyksiä pyyhitä pois utopistisilla hajatelmilla joita mm. outopoika Macron hiljattain esitti. Erikseen pitäisi pohtia myös eri jäsenmaiden faktista sotilaallista kykyä, mikä on Eurokriisin jälkimainigeissa ajettu rankasti alas (jopa Saksassa!), ja jonka kohottamiseen ei ole varaa eikä siten liioin poliittista tahtoa. Nythän (myös sotaliitto-NATO:n osalta!) on myös ongelmana, ettei yhteispuolustuksen tarpeisiin löydy edes riittävää kuljetuskalustoa ("NATO-laivat eivät tule" - koska niitä ei ole!), eikä liioin ole sovittu vieraiden sotilasjoukkojen kauttakulkuoikeuksista... tämähän on erittäin herkkä aihe monissa EU-jäsenmaissa, joissa EU:n pyrkimyksiin kohti "yhteishuushollia" on vastattu kansallistunteen väkevällä vahvistumisella. Halusimmepa tai ei, on yhteisen Euroopan aate näivettynyt EU-toilailujen ansiosta pahasti, ehkä jo kuolemansairas.

Mutta entä sotaliitto-NATO (yksiselitteisesti sotaliitto, koska sillä ei ole edellä mainittuja välttämättömiä edellytyksiä toimittaa sotilasapua, eikä se edes ole viitsinyt varautua näihin vuosikymmnenten historiansa aikana!!!)? Se ei ole vaihtoehto, sillä sotaliiton eri jäsenmaat - etenkin sen kantava voima USA - ovat syyllistyneet sotarikoksiin: liittoon mukaan meneminen tarkoittaisi "rikoksen suosimista", kanssarikolliseksi ryhtymistä, ja sellainen on - aivan oikeutetusti! - nostattanut sotaliitto-NATO:n poliittista vastustusta laajasti, myös muualla kuin Suomessa.

Presidentti Trumpin kovin yksioikoiset ajatukset Euroopan "hoitamattomista laskuista" ovat totisinta totta: lukemattomat sotaliiton eurooppalaiset jäsenmaat ovat jääneet kauas sovitusta 2%/BKT-sotilasmenojen tasosta - muutama jopa alle 1%/BKT. Monet näistä maista ovat kuitenkin pahassa velkakierteessä jo nyt, huomioimatta edes edessä olevaa taantumaa (varhaiset indikaattorit osoittavat taitteen jo ohitetun) mikä tekee yhä mahdottomammaksi "napata leivänkannikka eläkeläisen suusta" jotta sotilasmenoja voitaisiin lisätä lupaillusti: miten realistista onkaan kuvitella, että esimerkiksi korviaan myöten velkaantunut Italia voisi päättää puuttuvasta miljardiluokan satsauksesta? Eikä muukaan EU ole juuri paremmassa asemassa, sillä muistinvaraisesti velkaantuneisuus on 90%/BKT-luokkaa unionin jäsenmaiden keskiarvona.

Miten Yhdysvallat reagoivat tähän pattitilanteeseen, tyhjiin lupauksiin Euroopasta? Me näemme jo pahoja ryppyjä transatlanttisessa rakkaudessa, sen isolationistista "going it alone"-politikointia joka on suorastaan vastoin Euroopan etua (vaikkapa kauppasodat): läntinen suurvalta itse on jyrkässä alamäessä, ylivelkaantunut ja velkaantumassa yhä holtiottomammin. Voimme siis odottaa siltä vain yhä itsekkäämpää politiikkaa oman "johtavan asemansa" säilyttämiseksi - mikä faktisesti käy yhä mahdottomammaksi, sillä suurvallan valtiontaloudella ei tosiasiassa ole enää "pöksyjä" ylläpitää entisenlaista maailmanlaajuista sotilaallista läsnäoloaan - sotimisesta puhumattakaan. Maahan on nyt umpijuntturassa aloittamiensa sotaretkien kanssa, jumittunut orwelliaanisiin ikuisiin ja ratkaisemattomiin sotiinsa (sen aseteollisuus hymyilee toki leveästi!). Trendinomaisesti se käy yhä heikommaksi... ja samoin heikkenee myös sen vaurauden päivinään luoma sotaliitto-NATO, aina purkautumiseensa asti (jättäisin avoimeksi purkautuko sotaliitto esimerkiksi EU:n hajoamisen yhteydessä, vaiko finanssimaailman jättikriisin seurauksena: kumpikin on nyt jo täysin realistinen ellei jopa väistämätön skenaario).

Vain täysin arvostelukyvytön menisi tässä tilanteessa enää luuserin kyytiin, jolta alkaa hiekka ikävästi loppua tiimalasistaan. Tosin Suomi on historiansa aikana ennenkin "kunnostautunut" hyppäämällä mahdollisimman huonosti harkitusti muidenkin häviöön ellei katastrofiin tuomittujen liittolaisten kelkkaan... ja kohta onkin tullut pahat paikat. Voisikohan poliittinen johtomme tällä kertaa olla hieman kaukokatseisempi, ja tehdä vain varmuudella turvallisia ratkaisuja? Ilmiselvästi samankaltaisten ja vakaiden Pohjoismaiden pitäisi edessä väistämättä olevia kriisejä (niin poliittisia kuin taloudellisia) ennakoidakseen tiivistää suhteitaan, tavoitella vakaata "Pohjoiskalotin kilpeä" mikä ehkä voisi pysyä erossa Euroopan vaikeuksista. Vaikuttaisi näet, että olemme hyvinkin pian ajautumassa suorastaan historialliseen koskipaikkaan: ei sen vähempään kuin 1990-luvun alusta asti vallinneen ja kovin väliaikaiseksi omien virheiden takia muodostuneen ns. "läntisen järjestyksen" murtumiseen. Tästä koskipaikasta tulee ilman pienintä epäilystä erittäin vaikea ja paha: siihen pitäisi varautua kohentamalla kansallista yhtenäisyyttä (jotta pyörrepaikoissa pystyisimme reagoimaan nopeasti ja harkitun tarkasti, mieluiten valmiiksi ajateltujen kontingenssisuunnitelmien pohjalta) ja myös etsimällä yhteistyötä kulttuuriltaan hyvin samankaltaisten pohjoismaisten naapureidemme kanssa. Entiset totuudet eivät koskipaikassa enää päde, vaan ne voivat olla jopa hengenvaarallisia: aivan ilmiselvästi sotaliitto-NATO tulee olemaan eräs kuohunnan ensimmäisistä uhreista.

Toivottavasti olen väärässä... mutta onko meillä varaa jättää varautumatta?

Mikko Toivonen

Kun maailmalle voi tulla lisää Trumpin kaltaisia johtajia, jotka ovat valmiita purkamaan sopimuksia ja kiristämään ihan mielijohteista, niin kyllä Euroopalla täytyy olla omasta takaa kykenevä puolustus ja puolustusvälineteollisuus.
Siksi esimerkiksi meidän päättäessämme vaikkapa lentokalustouusinnasta on ihan oikeasti ja painavasti harkittava eurooppalaisia vaihtoehtoja. Tosin sellaisia vaihtoehtoja joihin voidaan sijoittaa myös kalliit jo hankitut kuten JASSM ilmasta maahan risteily ohjukset.
Miten Euroopan puolustuskyky organisoidaankin niin sen on oltava vahva sekä valtioittain että liittona. Liiton velvollisuus pitäisi olla ulkorajojen suojaus ja valvonta.

Tuomas Sikander

Eihän NATO suinkaan kuollut ole, se vain haiskahtaa hieman oudolta.
Äärimmäistä tyhmyyttä eurooppalaisilta olisi lähteä tukemaan epäluotettavaa fasistihalliintoa jolla on jo tovin ollut omituisena tapanaan pyyhkiä nationalistista anustaan allekirjoittamiinsa kansainvälisiin sopimuksiin.
._.

Markku Lehto

"Stoltenberg varoitti DW:n haastattelussa Eurooppaa vaarantamasta suhteitaan Yhdysvaltoihin."

Kukahan nyt on vaarantanut mitäkin suhteita mihinkin suuntaan ? Ja pelannut Putinin pussiin ? EU:lle ja Suomelle kyllä kelpaa ylläpitää transatlanttisia suhteita, mutta rajansa on kaikella, jos vastapuoli ei halua näitä suhteita ylläpitää.

Stoltenberg lienee norjalaisena hieman puun ja kuoren välissä. Norja kun ei kuulu EU:hun. Näin ollen Stoltenbergin lausunto lienee hieman omituinen, kun ulkopuolelta aletaan EU:ta neuvomaan. No eiköhän tästä päästä ylitse ja löydetä yhteinen sävel.

Pentti Paloniemi

Stoltenbergillaä ei liene juurikaan mitään legitimiteettiä kieltää EU-valtioita muodostamasta omaa puolustusliittoa. Sellainen liitto voidaan perustaa siinä kuin tulliliitto tai Schengen-sopimus. Jos Amerikkaa ei kiinnosta Euroopan puolustus niin eurooppalaisilla valtioilla ei ole tarvetta olla Naton jäseninä. Puolustusliitto ei vaadi nykyisten asevoimien lisäksi muuta kuin, että Ruotsin pitää saada aikaiseksi nykyistä paljon parempi puolustusvoima ja -kyky, ja lisäksi pitää EU:lla olla mahdollista sotaa johtava ja voimien käyttöä koordinoiva esikunta. Sellainenkin Brysselissä jo on jonkinlaisessa kokoonpanossa.