Keskiviikko 16.1.2019

”Rikkinäisten ikkunoiden teoria” paljastui todeksi

Jaa artikkeli:
Luotu: 
24.11.2008 11:53
  • Kuva: EPA/All Over Press
    Kuva

Hollannissa on tehty empiirinen tutkimus siitä, miten epäjärjestys ja pikkurikollisuus vaikuttavat ihmisten käyttäytymiseen. Tutkijoiden havaintojen mukaan graffitit ja kadulle heitetyt roskat kaksinkertaistavat ihmisten valmiuden roskata ja varastaa.

Croningenin yliopiston tutkijat pohjasivat tutkimuksensa George Kellingin 1980-luvulla kehittelemään ”rikkinäisten ikkunoiden teoriaan”, jonka mukaan pari rikkonaista ikkunanruutua rakennuksessa johtaa useampaan rikkonaiseen lasiin. Kellingin teoria johti aikoinaan graffittien nollatoleranssiin New Yorkin metrossa, minkä seurauksena pikkurikollisuus vähentyi.

Croningenin yliopiston tutkijat kokeilivat Kellingin teoriaa käytännössä useammalla kokeella, joissa kaikissa luotiin aina kahdet testausolosuhteet: järjestys ja epäjärjestys.

Yhdessä testissä kujalle parkkeerattuihin pyöriin oli laitettu kuvitteellisia mainoslehtisiä, eikä kujalla ollut roskakoreja. Ensimmäisessä erässä kujan seinät olivat täynnä töhryjä, toisessa seinät olivat puhtaat. Kävi ilmi, että töhryisen kujan ihmisistä 69 prosenttia heitti mainoslehtiset maahan tai ripusti toiseen pyörään, kun töhryttömällä kadulla roskaamisen syyllistyi vain 33 prosenttia ihmisistä.

Tutkijat myös keräsivät erikseen pois jokaisen pois heitetyn mainoslehtisen, jotta ei voitaisi sanoa, että roskaaminen aiheuttaa lisää roskaamista.

Dramaattisin havainto liittyi siihen, kuinka moni ihminen oli valmis varastamaan epäjärjestyksen vallitessa. Testissä postilaatikon luukkuun oli jätetty roikkumaan kirjekuori, josta pilkotti selvästi viiden euron seteli. Kun postilaatikko oli täynnä graffiteja, kirjekuoren nappasi omaan taskuunsa 27 prosenttia ihmisistä. Kun postilaatikko oli siisti, kuoren nappasi mukaansa kaksinkertaisesti pienempi määrä, 13 prosenttia.
Jos postilaatikko oli puhdas, mutta ympäristö oli roskainen, kirjekuoren nappasi mukaansa 25 prosenttia ihmisistä.

Tutkimustulosten perusteella Helsingissä vuodesta 1998 käytössä ollut nollatoleranssin Stop Töhryille –kampanja puolustaa paikkaansa.

Hollantilaistutkimuksesta kertovat The Economist –lehden nettisivut Science-lehden juttuun viitaten.

Henkilöt: 
Paikat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Vieras

Harvinaisen oikeaanosuva tutkimus. Tämä tulos on itsekin empiirisesti havaittu. Roska vetää roskaa puoleensa kuin magneetti. Monet mökkiläiset esim. tunkevat viikonloppujätteensä ennestään täysinäisiin levähdfysalueiden roskiksiin, joita Tielaitos tyhjentelee (jos viitsii).

Dr. Schmidt

Kyllä ympäristövaikutusten korostaminen on lähempänä sosialismia, kuin kapitalismia. Sitä vartenhan NL:ssä oli uusklassinen stalinistinen arkitehtuuri vallalla , että luodaan uusi ihminen ympäristön suotuisasti vaikuttaessa.

milkku

Muistan jostakin lukeneeni tutkimuksesta, jonka mukaan esimerkiksi sairauskohtauksen saatuaan todennäköisyys saada apua oli parempi jos tapahtumalla oli vain yksi tai muutamia silminnäkijöitä. Kun tapauksen näki yli kymmenen (en muista tarkkaa määrää) ihmistä, oli vähemmän todennäköistä saada apua.

Ryti

No minkähänlaisesta alakulttuurista nämäkin töhryt alunperin tulee? Paskalla on monta eri olomuotoa. Tämmöistä sotkemista EI tarvitse suvaita sivistyneessä ja puhtaassa järjestyksen maassa ja jos joku näitä vielä jaksaa puolustaa, minä puolustan näiden henkilöiden välitöntä maasta muuttoa. Todellinen katutaide on sitä, että on siistiä ja puhdasta eikä mitään päättömiä joujou merkkejä joka v*tun kulmassa!

annika

Vihaan töhryjä. Silmitön ympäriinsä tägeily, sotkeminen ja rikkominen ovat juuri niitä liian vapaa-ajan lieveilmiöitä, joita tulisi kitkeä ohjaamalla ihmisten energia hauskempaan ja merkityksellisempään tekemiseen.

KAIKKI graffitit, esimerkiksi huolella harmaisiin alikulkutunneleihin sommitellut maalaukset, eivät ole töhryjä. On myös luvallisia teoksia, jotka on poistettu, kun niin sokeasti vihataan kaikkea, ja niputetaan yhteen asioita, jotka eivät yhteen kuulu. Toivoisin kaupunkiimme mahtuvan kaikkien ihmisryhmien taidetta, ei vain vanhoillis-kokoomuslaisten jossain taiteen ylimmän tuomiokapitulin ummehtuneissa salongeissa yksimielisesti hyväksymää "tämä-ei-ärsytä-ketään" -sievistelyä. Jolle sillekin suotakoon paikkansa.

Kun töhryistä ja graffititaiteesta puhutaan samassa merkityksessä, ei ylletä sille älyllisen keskustelun tasolle, jolla tämänkin lehden lukijat varallisuutensa tai muun yhteiskunnallisen asemansa puolesta selvästi kuvittelevat olevansa. Ylimielisistä kommenteista päätellen.

Ruvetaanpa nyt erottamaan eri käsitteet toisistaan ja ehkä kestämään jopa se, että me kaikki puhtaudesta ja siisteydestä pitävät emme pidä samanlaisesta taiteesta. Kun käsitys taiteesta on yhteisesti sovittu ja lukkoon lyöty, ja parhaimmillaan muurattu museoon, on taide kuollut, ja käsissämme pelkkä raato. Pysyäkseen hengissä on taiteen - siinä missä muunkin inhimillisen toiminnan - uusiuduttava, muututtava kyetäkseen kommunikoimaan alati uudistuvan ja muuttuvan ympäristönsä kanssa.

STOP RUMILLE RAKENNUKSILLE! Kuka estäisi arkkitehtuurin kammottavimmat tuhotyöt? Ne sentään säilyvät riesanamme huomattavasti pidempään ja näkyvämpinä kuin jotkut töhryt. Joita en siis kannata!

Vierailija

"Kun töhryistä ja graffititaiteesta puhutaan samassa merkityksessä, ei ylletä sille älyllisen keskustelun tasolle"

Graffiteista ja taiteesta puhuminen "samana päivänä" on mielestäni epä-älyllistä. Sillanalusgraffitien mieltäminen taiteeksi vaikuttaa vitsiltä sekin. Ne harmaat alikulkutunnelitkin ovat siistimpiä ilman näiden "taiteilijoiden" tuotoksia, sopivat usein kokonaisuuteen jonka graffitintekijä sitten sotkee, kun ei näe kokonaisuutta. Vasta satanut puhdas lumipeitekin on hieno, graffiti on kuin jonkun keltaiset lorotukset siihen lumipeitteeseen, vaikutuskin on sama, lorotettua paikkaa aletaan kiertämään.

Vieras

Tämä se vasta älykäs vertaus sitten onkin... Luonnonilmiön vertaaminen ihmisen rakennelmaan ontuu pahasti. Jos luontoon ruvetaan vertaamaan, ihminen häviää aina. Myös ne "siistin harmaat alikulkutunnelit".

Taide nyt vain on asia, jonka ei pidäkään olla itsestäänselvä ja kaikkien mielestä sama. Koita nyt vain kestää se. Yhtä hyvin sinun taidekäsityksesi voisi olla minun mielestäni väärä ja "epä-älyllinen."

Kiistelemme nyt yhteisestä, myös nuorisollemme kuuluvasta, kaupunkitilasta ja sen estetiikasta. Emme koskaan tule olemaan siitä kaikki aivan samaa mieltä. Kysymys kuuluukin: olemmeko valmiita kompromisseihin? Olemmeko kykeneviä tunnustamaan muutkin kuin omaa kauneuskäsitystämme palvelevat visuaaliset ilmiöt? Kestämmekö myös muiden ihmisten omastamme poikkeavat mieltymykset? Mahtuuko tähän kaupunkiin useampi kuin yksi taidekäsitys?

New Yorkissa asunut

Töherryket pitää maalata yli mahdollisimman nopeasti, mieluiten 24h sisällä niiden ilmestymisestä. Niitä ei kannata pestä pois - se on ajan ja rahan haaskausta. Nopea ylimaalaus karkottaa "taiteilijat" muualle. Näin New Yorkissa, jossa rikollisuus on saatu republikaanipormestareiden 0-toleranssilla kuriin.

Arse-nickki

Ei se maalikaan ilmaista ole. Ja kaikkia pintoja ei niin vain maalatakaan.
Minä en jaksa hirveästi graffiteista välittää kun kaupungilla on kuitenkin niin karseen näköstä.

Vieras

"Kun postilaatikko oli siisti, kuoren nappasi mukaansa kaksinkertaisesti pienempi määrä, 13 prosenttia."

Kaksinkertaisesti pienempi? 100% pienemmän ymmärrän, se on pyöreä nolla, mutta 200% pienempi kuin 27/100 ei ole 13/100 vaan menee ainakin laajan matikan mukaan vahvasti miinusmerkkiseksi. Laittoiko siis 27% tutkituista ihmisistä sinne kuoreen ylimääräisen vitosen omasta pussistaan?

Vieras

Kaksinkertaisesti (eli kaksi kertaa) pienempi ei tarkoita 200% pienempää vaan 50% pienempää.

Kun sanotaan että A on n kertaa pienempi kuin B tarkoittaa se että A = B/n.

Eli kun sanotaan, että senttimetri on sata kertaa pienempi kuin metri, tarkoittaa se, että senttimetri = metri/100.

Kielipoliisi

"Kaksi kertaa pienempi" ei oikeasti tarkoita kyllä yhtään mitään. "Puolet pienempi" olisi oikein.

Olen tästä huomauttanut toimittajille ennenkin. Usein uutista onkin sitten korjattu huomautukseni takia.

Vieras

Tällainen uutisointi näemmä kannustaa törkyviestien lähettämiseen. Törky vetää törkyä puoleensa, kuten on todistettu.

Annika huomautti asiallisesti uutiseen tai tutkimukseen liittyvästä käsitteellisestä ympäripyöreydestä. Graffiteilla kaiketi tarkoitetaan siinä mitä tahansa seinään tai postilaatikkoon tehtyä maalausta, merkkijonoa, iskulausetta, suttua tms. Mieletön lähtökohta. Miten mahtavat esim. koululaisten laillisesti opettajan johdolla maalaamat kuvat alikulkukäytäviin tms. sijoittua tähän epämääräiseen joukkoon? Ainiin, kansahan tietää, että ne on lasten maalaamia, ja laillisia, joten ne on taidetta ja edustaa järjestystä.

Graffitit ovat osa kansan alakulttuuria, jota valtaväestö ei tule varmasti koskaan ymmärtämäänkään. Suuri edistys kuitenkin olisi, jos yritettäisiin edes jonkilaisilla käsitteellisillä tarkennuksilla erottaa minkälaisista kulttuurin muodoista on kyse. Onko järkevää kietoa graffiti-sanan piiriin kaikki seinäkirjoittelu yms.? Laillinen-laiton vastinpari ei anna järkevää lähtökohtaa ainakaan taidestatuksen arvioimiseen. Historia ja nykyinenkin maailma on väärällään esimerkkejä siitä miten haitallisena pidettyä (lue: hallintoa tms. kyseenalaistavat) taidetta on kriminalisoitu. Onko järkevää ajatella, että kriminalisointi näissä kaikissa tapauksissa onnistuu myös riistämään taidestatuksen kohteeltaan?

En millän jaksa uskoa, että esimerkiksi uutisoinnin yhteydessä olevan kuvan graffitin läheisyydessä rikollisuus kasvaisi. Voi olla, että tageja tai töhryjä täynnä oleva postilaatikko aiheuttaa erilaisia vaikutuksia.

Vieras

Graffitit eivät ole mitään taidetta. Graffitit ovat vähän kuin tatuoinnit: kukaan ei ostaisi sellaista kehystettynä kotiseinälle. Graffitit ovat yhtä taiteellisia kuin kliseiset tribaalitatuoinnit.

Töhrijöiden on opeteltava suvaitsevaisuutta. Heidän on opittava ymmärtämään, että kaikki eivät pidä heidän taiteestaan. Siksi graffitin tekemiseen on aina kysyttävä lupa.

Vieras

Graffitit eivät ole mitään taidetta. Graffitit ovat vähän kuin tatuoinnit: kukaan ei ostaisi sellaista kehystettynä kotiseinälle. Graffitit ovat yhtä taiteellisia kuin kliseiset tribaalitatuoinnit.

Töhrijöiden on opeteltava suvaitsevaisuutta. Heidän on opittava ymmärtämään, että kaikki eivät pidä heidän taiteestaan. Siksi graffitin tekemiseen on aina kysyttävä lupa.