Sunnuntai 20.1.2019

22-vuotias huijasi maailmaa – Wikipedian kautta

Jaa artikkeli:
Luotu: 
6.5.2009 15:11
  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
    22-vuotias irlantilainen opiskelija huijasi maailmaa muokkaamalla Wikipedia-artikkelia.

22-vuotias irlantilainen opiskelija Shane Fitzgerald teki Wikipedia-jäynän, joka levisi lukuisiin eri lehtiin. Asiasta kertoo Irish Times. Fitzgerald muokkasi säveltäjä Maurice Jarresta kertovaa artikkelia internetin tietosanakirja Wikipediassa. Jarre kuoli maaliskuun lopussa.

Fitzgeraldin kirjoittama lainaus esiintyi Jarresta kertovissa artikkeleissa muun muassa Guardianissa ja BBC:llä.

Fitzgerald kirjoitti Wikipedia-artikkeliin Jarren sanoneen, että hänen koko elämänsä on ollut yksi pitkä soundtrack.

- Kun kuolen, päässäni soi viimeinen valssi, jonka vain minä voin kuulla, väitti Fitzgerald Jarren sanoneen.

Fitzgerald kertoo Irish Timesille halunneensa tempauksellaan osoittaa, miten paljon toimittajat luottavat nykyään internetiin tiedonlähteenä. Wikipedian hän valitsi siksi, että toimittajat sitä paljon käyttävät ja toisaalta siksi, että Wikipedia-artikkeleita saa muokata kuka tahansa.

Fitzgerald teki muokkauksen heti, kun tieto Jarren kuolemasta tuli julki. Koska lainauksessa ei ollut lähteitä, Wikipedian moderaattorit poistivat sen nopeasti. Fitzgerald kuitenkin laittoi lainauksen artikkeliin uudestaan muutaman kerran, kunnes se jätettiin sinne yli 24 tunniksi.

Fitzgerald kertoo yllättyneensä suuresti siitä, että valtamediat tarttuivat lainaukseen niin hanakasti.

Jaa artikkeli:

Kommentit

kultaraha

Suo siellä vetelä täällä.

"Viralliset" tietosanakirjat ovat täynnä virallisia totuuksia. On tietysti makuasia, pitääkö virallista totuutta parempana, kuin Wikin totuutta, jonka voi kyseenalaistaa esim. wiki-artikkelin keskustelussa.

Jokaiseen totuuteen siis kannattaa suhtautua skeptisesti. Ainakin sillä tasolla, että tarkastaa lähteet.

Vieras

Kyllähän Wikipedia on yksi parhaimmista palveluista koko internetin historiassa, mutta ei minkään tahon sitä kannata käyttää luotettavana lähteenä. Tai ainkain aika tiukkaa lähdekritiikkiä kannattaa harjoittaa.

Järki käteen.

Tynkä-Karjalan Antti

Tarkastin yhtä iltapäivällä yhtä Nord Stream -hankkeeseen liittyvää yksityiskohtaa Wikipediasta. HUH - HUH! Sellaista "sebastiansassia" on voinut kirjoittaa vain todellinen asianosallinen.

Käytän Wiki lähes päivittäin joku suoraan tai porttina tiedon lähteille. - Mielestäni jäynä on jotenkin huumoripitoinen, asiatiedon väärentäminen ei sitä ole.

Liike

Yksi parhaiten esimerkiksi sopivista sepustuksista:

<a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Maan_ystävät">http://fi.wikipedia.org/wiki/Maan_ystävät</a>

Artikkelissa kuvaillaan luonteeltaan poliittista järjestöä niin mainostavin sanoin, että jo tuo kirjoitus yksistään romuttaa ajatuksen Wikipediasta puolueettomana tietosanakirjana:

"Maan ystävät toimii paikallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Toiminta perustuu ihmisten vapaaehtoisuuteen ja pyrkii hierarkioiden välttämiseen. Kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan".

Sama teksti on ollut Wikipediassa iät ja ajat kenenkään poistamatta sitä.

Koko artikkelissa ei muuten ole ainoatakaan lähdeviittausta, jonka luotettavuutta voisi arvioida. Sitäkin enemmän mainoslinkkejä. Poliittisen propagandan välineeksi muuttaminen on pilannut Suomen Wikipedian.

Vieras

Wikipedia on juuri niin hyvä kuin sen kirjoittajat haluavat sen olevan. Sen sijaan että kitiset täällä keskustelufoorumeilla, voit senkin ajan uhrata Wikipedian parantamiseen. Maan ystäviä on kohennettu nyt, mutta artikkelin keskustelusivulle voi jättää vinkkejä korjattavista kohdista jos ei itse viitsi tehdä mitään.

Vieras

Kannattaa muistaa hieman mihin koko Wikipedia perustuu. Se perustuu siihen, että mahdollisimman monet muokkaavat artikkelia. Ko. artikkelin muokkaushistoriasta selviää, että oikeastaan yksi nimimerkki (Melobeat) on muokannut artikkelia enemmän. Tutkitaanpa taas Melobeatin tekemiä muokkauksia:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Toiminnot:Muokkaukset/Melobeat

Tuloksena seitsemän muokkausta ja kaikki Maan ystävät sivulle tai sen logoon. Käyttäjällä ei ole ollut halukkuutta muokata muita kuin yhtä artikkelia, joten en lähtisi pitämään häntä asiaan objektiivisesti suhtautuvana käyttäjänä. Tuloksena on sitten subjektiivista paskaa, kun ihmisille tärkeämpää on oman agendan eteenpäin vieminen kuin kansallisen tietosanakirjan laatiminen.

Parhaimmillaan Wikipedia on kun monet aktiivimuokkaajat ovat kantaneet kortensa kekoon. Tällöin on tosin vaara muokkaussotiin ja sananharkkoihin.

Liike

Kuvitellaan, että Wikipediaan kirjoitetaan taulukkosarja eri maiden urheilijoiden saavuttamista mitaleista uuden ajan olympialaisissa, ryhmitellen tiedot eri taulukoissa eri perusteen mukaan. Se onnistuu suurella todennäköisyydellä ja tallennus vain helpottuu, jos siihen osallistuu suuri joukko kirjoittajia.

Jos kuitenkin yritetään laatia artikkeli jostakin luonteeltaan poliittisesta tai muuten intohimoja herättävästä aiheesta, hyvä lopputulos on epätodennäköinen. Tarkasta aiheesta riippumatta artikkelista voi tulla tuollainen tekele, jossa ainoaksi lähteeksi on ilmoitettu Palkkatyöläinen-lehti, joka ilmoittaa olevansa "SAK:n äänenkannattaja":
<a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Vasemmisto–oikeisto-vastakkainasettelu">http://fi.wikipedia.org/wiki/Vasemmisto–oikeisto-vastakkainasettelu</a>

Suomalaisista vähintään miljoonan pitäisi osallistua jokaisen poliittisen artikkelin laatimiseen, arvioimiseen ja sen vaihtoehdoista äänestämiseen, jotta tekstistä saataisiin edes suunnilleen objektiivinen torikokousmenetelmällä. Sellaista osallistumista ei ole näköpiirissä.

tapio_o_neva

Juuri tästä syystä Uusi Suomi on monissa kysymykisssä objektiivisempi kuin Helsingin Sanomat.

Esimerkiksi Leena Hietasen tapaan ei Viron ortodoksikirkosta voisi keskustella, ellei keskustelun innoittajina olisi mm. Iivi Anna Masso, Juhani Putkinen, Veikko Saksi jne.

Loppujen lopuksi monisubjektiivisella menetelmällä pääsemme vapaan todistelun menetelmällä paljon pidemmälle asiassa kuin mitä Alma Media, Sanoma ja Yleisradio haluavat kertoa peesatessaan olettamaansa virallista linjaa.

Objektiivisuus ei tule politiikassa eikä tieteessä yksimielisyydestä, vaan erimielisyydestä, joka tuottaa lisää tietoa ja uuden konsensustilan.