Maanantai 20.5.2019

Venäjältä 9,6 mrd € / vuodessa? – Tutkija: EU menetti kasvonsa

Luotu: 
2.12.2013 12:36
  • Kuva: EPA/All over press
    Kuva
    Ukrainalaiset kokoontuivat viikonloppuna Kiovaan osoittamaan mieltään presidentti Viktor Janukovytšia vastaan. Janukovytš ilmoitti, että Ukraina jäädyttää lähentymisneuvottelut EU:n kanssa ja suuntaa sen sijaan Venäjän ajamaan Euraasian tulliliittoon.

Euroopan unionin pitäisi jatkaa itäistä kumppanuusohjelmaansa takaiskuista huolimatta, kirjoittaa ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes kommentissaan.

Marraskuussa Ukraina päätti, että se jäädyttää neuvottelut EU:n kanssa ja aloittaa neuvottelut Euraasian liiton kanssa. Pettymys varjosti Vilnassa marraskuun lopussa järjestettyä itäisen kumppanuuden huippukokousta.

– Ukrainalta saadut pakit olivat EU:lle diplomaattinen kasvojen menetys, ja sen on pakko tunnustaa tappionsa, Moshes kirjoittaa.

Neuvotteluista näyttää tulleen Venäjän ja EU:n välinen kilpailu maiden suosiosta. Venäjä houkuttelee omaan Euraasian tulliliittonsa osin samoja maita, joiden kanssa EU neuvottelee lähentymisestä. 

EU on pyrkinyt tekemään selväksi, että kumppanuusohjelma ei ole Venäjän etujen vastainen. Venäjä on kuitenkin sitä mieltä, että EU:n lähentyminen Venäjän naapurimaiden kanssa on Venäjältä pois.

Mosheksen mukaan Venäjän etu on, että sillä on tarjota maille selkeät poliittiset ja taloudelliset ehdot.

– Sen viesti naapurimaille on selvä ja vilpitön: Venäjä edellyttää alistuvaa suhdetta, jonka vastineeksi se tarjoaa mittavaa taloudellista apua, Moshes kirjoittaa.

Mosheksen mukaan Venäjä on luvannut Ukrainalle jopa 6,7–9,6 miljardia euroa vuodessa, mikäli Ukraina liittyy Euraasian tulliliittoon.  Toisaalta Venäjällä on käytössään myös tehokkaita sanktioita, kuten kaasutoimitukset ja ukrainalaistuotteiden tuonnin vaikeuttaminen.

EU sen sijaan ei tarjoa suoria rahapalkintoja, vaan epämääräiseksi jäävää ”kumppanuutta” ja vapaakauppaa.

EU aloitti itäisen kumppanuushjelman vuonna 2009. Ohjelman tarkoitus oli lähentää viittä entistä neuvostomaata, Ukrainaa, Moldovaa, Valko-Venäjää, Armeniaa, Azerbaidžania ja Georgiaa unioniin taloudellisesti ja poliittisesti. Armenia ilmoitti jo syksyllä suuntaavansa Euraasian tulliliittoon.

EU haluaa tukea maiden uudistuksia demokraattiseen suuntaan, mutta unionin jäsenyyteen niille ei tarjota mahdollisuutta. Ukrainalle ehtona oli entisen pääministerin Julija Tymošenkon vapauttaminen vankilasta. 

Mosheksen mukaan EU:n pitää ottaa Ukrainan pakeista opikseen. Hänen mukaansa EU ei pysty ulkopolitiikassaan yhdistämään ”geopoliittisia tavoitteita” ja pyrkimystä muuttaa maiden omia järjestelmiä. 

– Siihen kyetäkseen unionin tulisi olla sisäisesti yhtenäinen, sen tavoitteiden ja viestien tulisi olla selviä, ja sen pitäisi olla halukas käyttämään kaikki mahdolliset voimavarat tavoitteisiin päästäkseen, Moshes kirjoittaa.

Venäjällä nämä edut Mosheksen mukaan ovat.

Mosheksen mukaan EU:n pitäisikin keskittyä neuvotteluihin Moldovan kanssa, sillä se vaikuttaa lupaavimmalta kumppanilta. Resurssien keskittäminen lisäisi Mosheksen mukana kykyä vastustaa Venäjän painostusta. Moshesin mukaan EU:n olisi viisainta tarjota eniten huomiota ja resursseja niille maille, jotka ovat yhteistyöhön halukaimpia.

– Haluttomat kumppanimaat ja niiden johtajat tarkastelkoot vapaasti muita tarjolla olevia vaihtoehtoja. Mikäli ne sitten ovat valmiita kääntymään EU:n puoleen, unionin tulisi olla valmis vastaamaan kutsuun – mutta mikäli eivät, kumppanuus saa typistyä pelkäksi retoriikaksi, Moshes kirjoittaa.

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Jouni Kokkonen

Miksi EU haluaisi itäblokin diktatuureja jäsenikseen? Ei laajentuminen saa olla EU:lle itsetarkoitus. Sen pitää olla hallittua, eikä jäseneksi saa päästä maa jonka johtajilla on eri arvot kuin eurooppalaisilla demokratioilla. Jos venäjä on valmis maksamaan vasallivaltioilleen niin siitä vaan!

Osmo Marttila

Ukraina on paljon parempi EU-kumppani liitettäväksi mukaan kuin Turkki. Toivottavasti Ukrainassa kansalaisten viimeaikaiset voimakkaat tahdonilmaukset saavat liittymisen etenemään. Myös EU:n puolelta. Tämä edesauttaisi Ukrainaa vapautumaan diktatuurista ja maailman vaikuttajana vahvistaisi entisestään EU:ta, jossa kyllä sisäisiä haasteita riittää.

Erilaisten näkemysten esittely ja perustelu sekä kansaisten mielenmukaiset päätökset riitaisetkin, sitähän se on, haasteet - tätä kutsutaan demokratiaksi - huonoimmaksi hallittomalliksi lukuunottamatta kaikkia muita, joita on kokeiltu.

Arre Kougappi

Kuitenkin tähän tähdätään pitkällä aikavälillä, turha kiistää. Talousvaikeudet jarruttaa etenemistä.

EU:n sokeat omahyväiset byrokraatit yrittävät manipuloida 45 milj. ukrainalaista lupaamalla heillä parempaa tulevaisuutta ja paljon hyvinvointia. Muun muassa EU:n laajentumisesta ja naapuruuspolitiikasta vastaava komissaari Stefan Füle lupasi vähintään 6% talouskasvua vuosittain. On myös luvattu europarlamenttivaalien jälkeen lisää etuja, näin epävirallisesti.

Jo nyt, on tehty useita viisumihelpotuksia , jotka mahdollistavat sen, että ukrainalaiset hankkivat puolalaisia maatalousviisumeita ja tulevat Suomeen. Ovat orjina virolaisilla työmailla ja paperittomina. Helsingin kaupunki on päättänyt jo nyt hoitaa heidätkin. Kysymys vaan kuuluu kuka tämänkin maksaa?

Eikä Venäjälle tarvitse tehdä yhtään mitään, kun vaan ilmoittaa , että samat tullimaksut mitä maksetaan Suomesta , EU:sta, Kiinasta, USA:sta tuotaviin tavaroihin.

Koska Venäjän tuontitullit ovat merkittävä osa budjettia.

Myös päivänselvää, että sop. allekirjoituksen jälkeen Venäjän olisi nostettava tullit samalle tasolle, kun muiden maiden kanssa.

Ainoastaan kommunisti tai perehtymätön voi ajatella eri tavalla jos olisi johtamassa Venäjää.

Tätä ei nyt kukaan kommunisti Brysselista haluaa kertoa ja uutisoinnissa pidetään samasta linjasta kiinni.

Asiassa ei pitäisi olla mitään epäselvää, Ukraina voi tehdä sopimuksen EU:n kanssa, mutta kuka maksaa koko lystin?

Maksakoon tämän jälkeen EU koko lystin, kaikkine lieveilmiöineen ja rikollisuuden nousun myötä. Nostetaan eläkeikä 75-vuoteen ja nautitaan Eurostoliitosta.

Reilu osa ukrainalaisista on jo niin aivopesty, että odottivat kieli pitkänä sopimusallekirjoituksen jälkeen, että palkat nousee 4000 euroon, pääsee nauttimaan eurooppalaisista sos. eduista ja eläkeläisillä hyvät eläkkeet, lapset opiskelee eurooppalaisissa kouluissa ja kaikille on kivaa. Sopimuksen perusteella näin ei ole, mutta kansa näin uskoo.

Tässä harhassa ihmisen on helppo lähteä kylmyyteen vaatimaan sopimusta ja vastustamaan kaikkea.

Timo Knuutila

Armeniahan ei ole mikaan Valko-Venajaan rinnastettava maa. Venaja vain ei valita eika arvosta yhdenkaan reunamaansa itsenaisyytta ja kansan oikeutta haluta jotain muuta kuin Venajan takapajuisuus ja teknologinen ja kauppapoliititnen jalkeenjaaneisyys. Armenian osalta:
""In a largely unexpected development, on September 3, 2013 Armenian President Serzh Sarkisian announced a dramatic U-turn in Armenian policy. While in Moscow, after being summoned to a meeting with his Russian counterpart, the Armenian president promised Russian officials that Armenia would join the Russian-led "Customs Union," and would support Moscow's efforts to "integrate" the former Soviet space. That decision effectively ended Armenia's planned "initialing" of an Association Agreement and related Deep and Comprehensive Free Trade Area (DCFTA) with the European Union set for the Vilnius Summit in late November 2013."
http://www.ge.boell.org/web/110-1601.html# "