Keskiviikko 20.2.2019

Suomalaishuomio Ukrainasta: ”Pullistelu ei tähän lopu”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
6.3.2014 16:51
  • Kuva: Petteri Paalasmaa /Uusi Suomi
    Kuva
    Jukka Tarkan mukaan Itä-Ukrainan painostus ja väijyntä muistuttaa jotenkin Neuvostoliiton yya-politiikkaa Suomessa kylmän sodan aikana.
|

Faktakulma

Jukka Tarkka on valtiotieteen tohtori ja historian tutkija. Hän oli nuorsuomalaisten kansanedustaja vuosina 1995-1999.

Nykyisin Tarkka toimii vapaana kolumnistina ja kommentaattorina. Hän tunnetaan erityisesti Nato-myönteisistä kommenteistaan.

Venäjän reaktio Ukrainan tilanteeseen näyttää historiantutkijan ja valtiotieteen tohtorin Jukka Tarkan silmissä tutulta.

Tarkan mukaan Krimin sotilaallisessa haltuunotossa oli samanlaisia piirteitä kuin Georgiassa vuonna 2008 käydyssä lyhyessä sodassa.

-Paitsi että Georgiassa ammuttiin kovilla, Krimillä ei ihan, ei ainakaan vielä, Tarkka kirjoittaa kolumnissaan.

Hän sanoo, että Itä-Ukrainan painostus ja väijyntä muistuttaa jotenkin Neuvostoliiton yya-politiikkaa Suomessa kylmän sodan aikana.

-Paitsi että Ukrainassa on iso venäläinen vähemmistö ja laajalti aatteellista myötämieltä, jotka rohkaisevat haltuunottoon, mutta Suomessa niitä ei ollut.

Tarkan mukaan nyt nähdyllä toimintamallilla on paljon nykyisen Venäjän lyhyttä historiaa pidemmät perinteet. Hän muistuttaa, että Neuvostoliitto ”kaappasi” toisen maailmansodan jälkitilassa pääosan eurooppalaisista naapureistaan ja ”aseella uhaten” muodosti niistä liittokunnan.

-Venäjän Ukraina-politiikassa ei ole mitään uutta. Sen taustalla on kansallismielinen vakio, joka kehittyi 1900-luvulla aatteelliseksi pakkomielteeksi. Neuvostomallin mukainen pullistelu ei tähän lopu. Karhu kuoli, syntyi susi, hän sanoo.

Faktakulma

Jukka Tarkka on valtiotieteen tohtori ja historian tutkija. Hän oli nuorsuomalaisten kansanedustaja vuosina 1995-1999.

Nykyisin Tarkka toimii vapaana kolumnistina ja kommentaattorina. Hän tunnetaan erityisesti Nato-myönteisistä kommenteistaan.

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Tomi Salonen

Tämä "kansallismielinen vakio" pitää varmaankin paikkaansa, mutta Tarkka unohtaa globaalin kontekstin. Kuten Putinkin lopulta, kaikki ovat huomanneet, että valtiot tarvitsevat toisiaan ja sijoittajat rahansa. Onneksi nyt on kyse lähinnä (!) energia- ja raaka-aine sijoittajista - asetehdasoligarkkien monarkialle alistettu suurvalta voisi olla jo jotain muuta.

Historia (tai ihminen) toistaa itseään vain niissä puitteissa, joissa kulloinkin eletään ja mihin rakenteet antavat myöden. Sotiminen ei taida olla tämän ajan vakio liian suuressa mittakaavassa. Ehkä sen aika tulee vielä, kun tarpeeksi suuri talousromahdus pyyhkii maailman ensin sileäksi.

Harri Ikonen

EU-poliitillojahan tässä viedään taas kuin laskisankoa. Kun ne 10-15 mrd euroa on Ukrainalle "ensiapuna" annettu, niin siellä valta taas vaihtuu ja he toteavat kylmästi, että "kiitti, me ollaankin tästä eteenpäin Venäjän kavereita". Ja sieltänän tulee ruplia tuplasti.

On se muiden asioihin sekaantumine niin hienoa ja kallista.

Heikki Linnapuomi

Puolustusyhteistyötä on tiivistettävä Ruotsin kanssa. Sieltä on saatavissa myös tiedusteluapua Venäjän rajavyöhykkeellä tapahtuvista liikkeistä.On tehtävä päätös käskystä: miten menetellään jos maarajaa loukataan ja telaketjut kolisevat länteen.
Muodostetaanko motti vai ryhdytäänkö tuhoamaan tunkeutujia sitä mukaa kun niitä tulee sektoriin. Tilannetta on käytävä läpi virtuaalisesti eri vaihtoehtoja punniten. Leopardit tunnin päähän itärajan tuntumasta. Raskas tykistö 20km:n ja joukkoyksiköt itäiselle maapuolustusalueelle.
Tiedotus: Puolustusvoimat suorittaa kovapanosammuntoja mikäli tunnuksettomia tai vieraan valtion tunnuksilla olevia joukkoja ylittää rajavyöhykkeen. Vaarallinen alue: 500km Raatteen tiestä pohjoiseen ja 500km etelään rajoittuen Suursaaren merialueelle.

Jorma Pallasvirta

NLn perestrokan aikoina muutamat länsiyritykset tekivät JointVenture'ita Venäjälle. Kyynisimmät kutsuivat niidden "yhteisöelämää": toinen ottaa jointin ja toinen venturen. Niinhän tässä vuosien saatossa on tapahtunut useasti. Moni on kuunnellut seireenien lauluja ja alus uponnut.

Nyt Suomen hallitusta moititaan mahdollisista uhista suomalaisten investoinneista Venäjälle, jos emme pidättäydy Venäjän arvostelemisesta - siinäkin siis moittimisen aihetta vaikka yritykset tekevät sijoituksiaan omista riskianalyyseistään lähtien. Yritysjohdot eivät ota vastuuta riskeistään?