Maanantai 17.6.2019

Sopiiko jääkiekkomaajoukkueen paita pakolaisvastaiseen mielenosoitukseen?

Luotu: 
24.9.2015 14:52
  • Kuva: EPA / AOP
    Kuva
|

Jääkiekko on viime vuosikymmeninä liitetty vahvasti suomalaiseen kansallismielisyyteen. Ilmiössä ei sinänsä ole mitään uutta. Loihan vasta itsenäistynyt Suomi identiteettiään urheilun avulla 1920- ja 1930-luvuillaan, joskin silloin hyödynnettiin jääkiekon sijasta pitkänmatkanjuoksua ja murtomaahiihtoa.

Urheilu ja kansallismielisyys kulkevat käsi kädessä. Toiset poliittiset tahot inhoavat kansallismielisyyttä ja suhtautuvat siihen pilkallisestikin, mutta Suomen voittaessa jääkiekon maailmanmestaruuden pyrkivät nekin tahot keräämään itselleen irtopisteitä.

Jääkiekkoliitto on Kalervo Kummolan johtamana hyödyntänyt tilanteen tehokkaasti. Leijonilla on tahkottu rahaa valtavia summia. Huippu-urheilu ja kansallismielisyys kulkevat käsi kädessä ja Sakari Kuosmasen laulaessa Finlandia-hymniä monille tulevat kyyneleet silmiin, vaikka toisten mielestä moinen menee tahattoman komiikan puolelle.

Viime viikkoina Leijonien pelipaitoja on näkynyt pakolaisvastaisissa mielenosoituksissa. Torniossa jääkiekkomaajoukkueen ”univormut” olivat mielenosoituksissa erityisen näkyvästi esillä.

Jääkiekkoliitto ei ensin ottanut asiaan kantaa. Netissä alkoi esiintyä kuitenkin keskustelua puolesta ja vastaan, onko urheilujoukkueen tunnusten esittäminen poliittisesti kuohuttavissa tilaisuuksissa mielekästä.

Keskiviikkona Jääkiekkoliitto esitti viimein kantansa Twitterissä:

- Eiköhän sovita, että kannustuspaitoja pidetään katsomossa, ei mielenosoituksissa, Leijonien Twitter-tilillä viestitettiin.

Suomen urheilu oli vahvasti politisoitunutta aina 1980-luvulle saakka. TUL:n ja SVUL:n alaiset seurat olivat omissa leireissään. Oikeiston ja vasemmiston vastakkainasettelu urheilukentällä näkyi ja kuului.

Leijonat ei voittanut mitaleita, mutta jääkiekkomaajoukkue oli kansan yhdistäjä. Voitot Ruotsista toivat kansallisylpeyttä niin Suomessa kuin Ruotsissakin, jonne oli muuttanut 500 000 suomalaissiirtolaista.

Sittemmin Leijonista ja jääkiekosta on tullut vahva kansallinen instituutio ja rahantekokoneisto. Leijonien sanotaan yhdistävän Suomen kansaa.

Leijona-paitojen käyttäminen pakolaisvastaisissa mielenosoituksissa tuo jääkiekolle kiusallista julkisuutta. Kaikki suomalaiset eivät suhtaudu pakolaisiin kielteisesti ja jääkiekko voi menettää katsojia, jos sen tunnuksia käytetään kansanryhmiä vastaan.

Jalka- tai koripallomaajoukkueen paitoja mielenosoituksissa ei ole näkynyt. Niitä mielenosoittajat eivät ilmeisesti pidä samanarvoisina kansallissymboleina kuin jääkiekkomaajoukkuetta.

Suomen jalkapallomaajoukkueessa ja varsinkin nuorten jalkapallomaajoukkueissa on viime vuosina pelannut yhä enemmän maahanmuuttajia. Suomen koripallomaajoukkueessa pelasi tämän vuoden EM-kisoissa neljä Yhdysvaltojen kansalaista, joista Gerald Lee, Shawn Huff ja Erik Murphy ovat Suomen kansalaisia äitinsä kautta ja Jamar ”Jammu” Wilson avioliiton myötä. Jääkiekkomaajoukkueesta tutut Leo Komarov ja Aleksander Barkov ovat venäläistaustaisia.

Mutta urheilukatsomoissa, ja varsinkin jääkiekkokatsomoissa, maahanmuuttajia näkee Suomessa todella harvoin. Koripallon EM-kisoissa Ranskan Montpellierissä ranskalaisyleisössä oli paljon Ranskan pelipaitoihin sonnustautuneita maahanmuuttajia, kuten oli Ranskan ja Suomen välisessä jalkapallon MM-karsintaottelussa Pariisissa lokakuussa 2013. Monessa läntisen Euroopan maassa maahanmuuttajia on onnistuttu haalimaan katsomoonkin eikä pelkästään kentälle.

Suomessa tässä asiassa ollaan vielä alkutekijöissä. Maahanmuuttajat eivät näytä kokevan Suomen maajoukkueita omakseen.

Yritykset: 
Paikat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit