Torstai 23.11.2017

Suomen urheiluun tulossa raju uudistus, olisi tarvittu aiemmin

Jaa artikkeli:
Luotu: 
15.8.2017 19:59
  • Kuva: Tiina Somerpuro / Alma Talent arkisto
    Kuva
|

Maaseudun Tulevaisuus uutisoi, että rahanjakomalli suomalaisessa urheilussa uusitaan. Jatkossa rahaa kohdistetaan enemmän kärkilajeille, joissa menestyminen on todennäköisempää. Aiemmin kuusi miljoonaa euroa on jaettu tasaisesti eri lajeille.

Esitykset kärkilajeista tekee huippu-urheiluyksikkö. Opetus- ja kulttuuriministeriö on pohtinut asiaa lajiliittojen kanssa viime keväästä lähtien.

Toistaiseksi huippu-urheilun muutosryhmän työn tulokset eivät ole näkyneet menestyksenä. Ongelmana on, ettei huippu-urheilijoilla ole tarpeeksi rahaa. Tämä johtuu siitä, että tuet on jaettu tasaisesti eri lajeille ja muiden maiden kilpailijoille annetaan tasoitusta.

Tanskassa tukirahoja on keskitetty niille lajeille, joissa on mahdollista menestyä. Tulokset puhuvatkin puolestaan, sillä Rio de Janeirossa 2016 Tanska voitti 15 olympiamitalia. Lontoossa 2012 Tanskan mitalisaldo oli yhdeksän.

Urheiluasioista vastannut ministeri Paavo Arhinmäki ilmoitti loppuvuodesta 2012, ettei Suomeen tule Tanskan mallia. Hän piti parempana lajien tukemista tasaisesti.

Arhinmäen ministerinpesti päättyi 2014, mutta sen jälkeenkin Suomessa on eletty ”sillisalaattimallilla” vielä kolmen vuoden ajan. Urheilusta vastaavat poliittiset päättäjät ja huippu-urheilun muutosryhmä eivät katsoneet, että rahanjakosysteemiä pitäisi muuttaa.

Sotshin 2014 talviolympialaisissa Suomi saavutti viisi mitalia ja Rion 2016 kesäolympialaisissa vain yhden pronssimitalin. Suomi ja Tanska ovat suunnilleen samankokoisia maita, mutta Tanska voittaa olympiakisoissa mitaleita lähes kolme kertaa enemmän.

Nyt Suomessa ymmärretään kantapään kautta, ettei menneisyydessä voi elää, jos urheilumenestys koetaan tärkeäksi. Huippu-urheilu on nykypäivänä ammattimaista toimintaa.

Toivottavasti tämä ymmärrettäisiin, myös urheilun suorituspaikkojen osalta. Urheilufanit haluavat seurata kaupallista urheiluviihdettä 2010-luvun standardien mukaisilla areenoilla.

Helsingin Olympiastadionin korjausrakentaminen tulee veronmaksajille kalliiksi. Käytännössä samalla rahalla olisi saanut kokonaan uuden avattavalla katolla varustetun stadionin, joka olisi soveltunut talvikäyttöönkin. ”Museosta” pidettiin valitettavasti kiinni ja korjausrakentamisen hintalappu tuli paljon suuremmaksi kuin odotettiin.

Olympiastadion-projektissa ajateltiin menneisyyttä eikä tulevaisuutta. Suomalaisessa urheilussa sellainen on valitettavan yleistä.

Esimerkiksi Keniassa ajatellaan tulevaisuutta. Sinne rakennetaan kolme uutta stadionia, joista yhden on määrä toimia yleisurheilun 2023 MM-kisojen päänäyttämönä Nairobissa. Kenian stadionhankkeita kustannetaan yksityisillä varoilla.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Jukka Lampinen

Juu, tärkeintä ei ole liikunta, ruumiilinen ja henkinen kunto, vaan kultamitalli.
Lasten lisenssi maksuja pitää myös nostaa, niin saadaan rahaa huippujen ravintola laskuihin.
Eikös huippu-urheilun pitänyt tukea liikunta harrastusta, nämä lasten tukijat on todella merkillisiä kun vievät kaikki rahat.