Maanantai 25.9.2017

Mika Kojonkoski kertoi keinoista, joilla Suomen olympiaurheilun tasoa nostetaan

Jaa artikkeli:
Luotu: 
23.8.2017 23:06
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
|

Suomalaisen huippu-urheilun tukijärjestelmä muuttuu. Olympiakomitea tiedotti tiistaina, että jatkossa tukea keskitetään niille urheilijoille, joilla on mahdollista menestyä.

Tiedotustilaisuudessa käytettiin termiä podium-urheilija, mikä tietysti tarkoittaa urheilijaa, jolla on arvokisoissa mahdollisuuksia mitaleille.

Vielä ei ole päätetty lajeja, joihin tukea kohdistetaan enemmän. Kaikki lajiliitot eivät tule olemaan tyytyväisiä, koska toiset lajit menettävät tukea.

- Rakennamme lajien kanssa yhteiset raamit huippu-urheilun kehittämiselle ja sparraamme lajeja rakentamaan oman menestyssuunnitelmansa samalla kun kasvatamme ja keskitämme panostustamme, kertoo huippuvaiheen ohjelman johtaja Mika Lehtimäki.

Valmentajille annetaan enemmän tukea.

- Tavoitteena on nostaa rimaa kaikilla tekemisen tasoilla, toimia yhteisen strategian suunnassa ja tukea ja sparrata lajeja, urheilijoita ja valmentajia pitkäjänteisesti, Lehtimäki linjaa.

Suomen huippu-urheilun taso on ollut yksilöurheilussa laskussa. Torinon ja Pekingin olympiadilla 2006-08 Suomi saavutti 13 mitalia. Vancouverin ja Lontoon olympiadilla 2010-12 mitaleja tuli enää kahdeksan ja Sotshin ja Rio de Janeiron olympiadilla 2014-16 vain kuusi.

Huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Kojonkoski sai selitellä Rion kisojen surkeaa menestystä (vain yksi pronssimitali) paljonkin. Rion jälkeen onkin tultu tulokseen, että muutoksia tarvitaan.

- Maailma muuttuu vauhdilla ja urheilunkin pitää muuttua. Nelivuotiskauden jälkeen pohdittiin huippu-urheiluyksikössä, mitä pitää parantaa. Lajiliittojen kanssa oli yhteistä näkemystä. Tehtiin kansainvälistä benchmarkia, kommentoi Kojonkoski.

- Huippu-urheilulle pitää saada arvostusta ja sitä saadaan vain menestyksellä, Kojonkoski painottaa.

Urheilijatkin antoivat Riossa selkeää palautetta muutosten tarpeista.

- Riossa urheilijat kertoivat, että oman prosessin pitää vastata kansainvälistä prosessia. Lajiliitot vastaavat tekemisestä, mutta valmennusosaaminen on kaiken akilleenkantapää, Kojonkoski totesi.

Olympiakomitea ilmoitti, että tavoitteena on saavuttaa talvi- ja kesäolympiakisoista yhteensä kymmenen mitalia yhdeltä olympiadilta. Myös paralympialaisten kesä- ja talvikisoista tavoitellaan yhdeltä olympiadilta yhteensä kymmentä mitalia.

Lisäksi Suomi tavoittelee palloilujoukkuetta Tokion 2020 olympiakisoihin. Tämä tarkoittaa käytännössä miesten lentopallomaajoukkuetta. Miesten koripallomaajoukkueelle tavoite tulee liian aikaisin eteen.

Olympiakomiteassa ollaan tyytyväisiä, että suomalaiset välittävät urheilusta.

- Suomalaiset ovat urheiluhullua kansaa ja janoavat menestystä. Se ei pidä paikkaansa, etteivätkö suomalaiset muka välittäisi urheilusta. Työ Olympiakomiteassa on todella merkityksellistä, painottaa Olympiakomitean uusi toimitusjohtaja Mikko Salonen.

Heikon menestyksen lisäksi rahankäytöstäänkin kritisoitu Olympiakomitea on uudistunut ja johtokin on vaihtunut.

- Olympiakomiteassa tullaan tekemään avointa ja läpinäkyvää toimintaa. Mikään taho ei yksin nosta menestykseen, vaan yhteistyötä tarvitaan, Salonen korostaa.

Salonen painottaa sitäkin, että Olympiakomitea tekee työtä senkin eteen, jotta suomalaiset harrastaisivat liikuntaa enemmän.

- Suomalaiset pitää saada liikkumaan. Se on meille yhtä tärkeää, Salonen ilmoittaa.

Huippu-urheilua tuetaan Suomessa veikkausvoittovaroista. Huippu-urheilun tukemista verovaroilla kritisoidaan paljon, mutta usein unohdetaan kyseen olevan vapaaehtoisesta verosta. Veikkauksen pelien pelaamiseen ei pakoteta ketään, mutta niitä pelaamalla voi osallistua huippu-urheilun tukemiseen.

Henkilöt: 
Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Pasi Anttila

Huippu-urheilun tukijärjestelmä. Miksi tämä kuulostaa pahalta. 2 syytä. 1. tukijärjestelmä. Miks kaikkea pitää tukea ja ennenkaikkea valtion? Miksi tässä maassa mikään ei toimi ilman tukea? 2. Huippu-urheilu! Sanananhan tämä tarkoitttaa kilpailemista huipulla lajiensa parhaiden kanssa, ja he tarvitsevat tukea? Edes huipulla urheilevat eivät pärjää ilman tätä tukijärjestelmää. Silloin on jotain pielessä.

Valtion ei tulisi osallistua eikä puuttua koko huippu-urheiluun. Kuntourheiluun kannustaminen sensijaan on suotavaa.

Esim yu kannattaisi ehkä perustaa oikeita joukkueita/yhtiöitä jotka hakevat rahoituksensa esim osakeannilla ja ylipäänsä sijoittajilta. Urheilijat ovat tällöin joukkueen/yhtiön työntekijöitä/omistajia? joille maksetaan palkkaa ja ehkä myös osinkoja. He voisivat keskittyä urheiluun, ammattinsa harjoittamiseen. Tämä takaisi paremmat olosuhteet valmistautua ja harjoitella, paremmat ja ammattimaisemmat valmentajat ym. Ja mikä hienointa valtio voisi keskittyä siihen mihin sen kuuluu, hteiskunnallisten ongelmien ratkontaan. Vaikka selostajalegenda Mertaranta piti huonoa mm-kisa menestystä suurena yhteiskunnallisena ongelmana ei se sitä ole. Työttömyys, eriarvoistuminen ym ovat yht.kunn. ongelmia.

Valtion ei tarvitse tukea tätä nationalistista huippu-urheilua. Joukkueet mitkä läh. tulevaisuudessa kisoihin voisivat edustaa näitä joukkueita/yhtiöitä, ei tarvitsisi suomenlippua eikä kansallishymniä, yritykset voisivat kehittää omansa.