Torstai 23.11.2017

Koripallosekoilu jatkuu, Henrik Dettmann ei säästele sanojaan

Jaa artikkeli:
Luotu: 
16.10.2017 20:23
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
|

Marraskuussa alkavissa koripallon miesten MM-karsintaotteluissa osa otteluista pelataan näillä näkymin ilman Euroopan kovatasoisimman sarjan Euroliigan pelaajia. Kansainvälinen Koripalloliitto FIBA ei ole päässyt sopuun ottelupäivistä Euroliigan kanssa.

Euroliigaa pelataan marraskuussa ja helmikuussa päällekkäin MM-karsintapelien kanssa. Suomi joutuisi siis tulemaan toimeen MM-karsintaotteluissa ilman Petteri Koposta ja Sasu Salinia. Moni muukin maa on joutumassa tositoimiin ilman parhaita pelaajiaan.

Taustalla on tietysti raha. Euroliiga haluaisi olla Euroopan vastine Pohjois-Amerikan NBA-liigalle. Rahaa Euroliigassa liikkuukin, mutta näkyvyys ei ole tasolla, jolle voisi olla mahdollisuuksia päästä.

- Euroliigassa joukkueiden ja maiden määrä on supistunut, koska sarja ei ole ollut taloudellisesti kestävällä pohjalla. Siitä on tullut eliitin sarja, joka on useimmille toimijoistaan kaiken lisäksi tappiollista. Koko Euroliigaa pyörittää kourallinen vaikutusvaltaisia moguleita, joita kiinnostaa vain heidän oman joukkueensa menestys, Suomen A-maajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann jyrisee Koripalloliiton tiedotteessa.

Dettmann antaa ymmärtää, ettei Euroliigan toiminta kehitä Euroopan koripalloa

- Pahimmillaan Euroliiga toimii kuin mikäkin suurvalta geopoliittisessa pelissä: jakaa rahoja muutaman hyvä veli -verkostoon kuuluvan kaverin kesken, kalastaa irtopisteitä mielikuvapeleillä, kalistelee aseita erimielisiä vastaan ja siirtelee kansainvälisesti sovittuja rajoja hiljalleen hivuttautuen, Dettmann jatkaa kritiikkiään.

Maajoukkuekoripalloa seurataan Euroopassa kuitenkin huomattavasti enemmän kuin Euroliigaa, joka keskittyy yksittäisten seurojen fanien ympärille.

- Viihdeteollisuudessa on välttämätöntä olla läsnä markkinoilla. Vaikka Euroliiga on kehittynyt viime vuosina tuotteena merkittävästi, esimerkiksi Real Madrid kerää parhaimmillaankin vain kymmenesosan Espanjan maajoukkueen tv-katsojamääristä, Dettmann muistuttaa.

Dettmann painottaakin maajoukkueiden tuovan koripallolle paljon enemmän pr:ää. Euroliigakin voisi hyötyä siitä.

- Maajoukkueiden tehtävä on edistää lajia, tavoitella isoja joukkoja ja sytyttää unelmia. Esimerkiksi tämän vuoden EM-kisoissa Suomi ja Slovenia kykenivät luomaan lajille ennennäkemättömän huuman omissa maissaan. Susijengi keräsi kolme kertaa enemmän tv-katsojia kuin jalkapallo, jolla on sentään seitsemän kertaa enemmän harrastajia, Dettmann sanoo.

Suomessa Euroliiga on melko tuntematon sarja, vaikka Koponen ja Salin pelaavat siinä tällä kaudella. Jalkapallon Mestareiden liigaa seurataan Suomessa, vaikka suomalaispelaajia ei olisikaan tositoimissa, mutta Euroliigan peleistä harvoissa medioissa edes uutisoidaan.

Euroliigaa saakin julkisuutta lähinnä Espanjassa, Kreikassa, Turkissa, Italiassa ja jossain määrin Venäjällä. Sarjassa pyörii kyllä rahaa, mutta koripallon näkyvyys ei näiden maiden ulkopuolella ole Euroliigan avulla kasvanut.

Dettmannin mielestä FIBA:n kaltaista riippumatonta toimijaa tarvitaankin, jotta koripallo voisi kehittyä ja kasvattaa suosiotaan.

- Jos kukaan ei ota vastuuta kokonaisuudesta, ei myöskään synny kokonaisuutta – syntyy vain kyräileviä kuppikuntia, joista kukin pyrkii vain kahmimaan itselleen mahdollisimman paljon valtaa ja rahaa, Dettmann julistaa.

Dettmann painottaa, että MM-karsintojen järjestäminen seurajoukkuekauden aikana on aivan oikea ratkaisu.

- Paluu MM-karsintaikkunajärjestelmään on yksi osa laajemmasta kokonaisuudesta. Se on yksi merkittävä taistelu urheilun perustoiminnan ja markkinavoimien välisessä kamppailussa.

Euroliiga vs. FIBA – mistä on kysymys? (Koripalloliiton tiedote)

FIBA:n ja Euroliigan välinen kädenvääntö Euroliiga-pelaajien edustusoikeudesta marras- ja helmikuun MM-karsintaikkunoissa on nostanut kahden merkittävän koripallotoimijan väliset kiistat otsikoihin myös Suomessa. Mutta mistä koko jupakassa on kysymys?

Kädenvääntö juontaa juurensa vuosituhannen taitteeseen, jolloin Euroopan suuret koripalloseurat perustivat oma kattojärjestönsä ULEB:n (Union of European Leagues of Basketball) ja sen alaisuuteen Euroliigan toimintaa pyörittävän kaupallisen yhtiön ECA:n (Euroleague Commercial Assets).

Euroopan suurseurojen organisoituminen syntyi protestina FIBA Worldin passiivisuuteen kehittää Euroliigan markkinointia sekä seuroille epäedullisiin tv-sopimuksiin. Euroliigan aluevaltausta helpottivat FIBA:n 1990-luvun lopun merkittävät taloudelliset vaikeudet. FIBA pyristeli yhden kauden ajan vastaan omalla Suproliigallaan, joka jäi kuitenkin auttamattomasti altavastaajaksi Euroliigan rinnalla.

Väliaikaisen linnarauhan saavuttamiseksi vastaperustettu FIBA Eurooppa typistikin maajoukkuetoiminnan kokonaisuudessaan heinäkuun lopun ja syyskuun alun väliselle ajanjasolle. Aiemmin karsintaikkunoita oli ollut vuoden mittaan useampia niin, että seurajoukkuekausi katkesi kaksi tai kolme kertaa kauden aikana karsintaotteluiden vuoksi.

2000-luvun edetessä ULEB ja ECA kehittivät Euroliigaa omaksi brändikseen, joka vahvisti vähitellen jalansijaansa muiden palloilulajien eurooppalaisten huippusarjojen rinnalla. Syvimmästä lamastaan selvinneenä FIBA puolestaan käynnisti vuonna 2006 oman laajamittaisen organisaatiouudistuksensa vahvistaakseen asemiaan maailman johtavana koripallotoimijana sekä saadakseen vuosituhannen alussa menettämäänsä vaikutusvaltaa takaisin.

Turkin MM-kisojen yhteydessä järjestetyssä FIBA Worldin maailmankokouksessa vuonna 2010 ilmoitti Euroliiga koko koripalloyhteisön hämmästykseksi pidemmän tähtäimen tavoitteekseen synnyttää Eurooppaan NBA:n veroinen ammattilaissarja. Tämä ”Euroopan NBA” toimisi suurseurojen yhteenliittymänä, eivätkä sen joukkueet välttämättä enää pelaisi kansallisten liittojen ja sitä kautta FIBA:n hallinnoimissa kansallisissa sarjoissa.

FIBA vastasi Euroliigan liikkeeseen syksyllä 2010 ilmoittamalla kasvattavansa EM-kisoihin osallistuvien joukkueiden määrää 16:sta 24:aan taatakseen lajin suosion leviämisen ”perinteisten” koripallomaiden ulkopuolelle. Seuraava liike nähtiin marraskuussa 2012, jolloin FIBA ilmoitti Kuala Lumpurin maailmankokouksensa jälkeen tuovansa vanhat maaotteluikkunat takaisin seurajoukkuekauden aikaiseen kilpailukalenteriin syksyllä 2017.

Vuonna 2014 FIBA:n jäsenmaat hyväksyivät yksimielisesti sääntömuutokset, jotka antoivat FIBA:lle oikeudet ohjeistaa entistä tarkemmin maakohtaisten lajiliittojen toimintaa. Tämän seurauksena myös FIBA Euroopan asema muuttui itsenäisestä eurooppalaisesta toimijasta FIBA Worldin alaiseksi yksiköksi.

Seuraavasta aluevaltauksestaan FIBA ilmoitti syksyllä 2015, jolloin se ilmoitti perustavansa Eurooppaan oman Mestarien Liigansa pyrkimyksenään palauttaa eurooppalaisten seurojen huippukoripallo oman sateenvarjonsa alle.

FIBA:n Mestarien Liigan perustaminen oli viimeinen pisara Euroliigalle, joka haastoi FIBA:n oikeuteen helmikuussa 2016. Siitä lähtien FIBA ja Euroliiga ovat kommunikoineet keskenään lähinnä juristien välityksellä eri oikeusasteissa.

FIBA:n ja Euroliigan välisessä arvovaltakiistassa kädenvääntö Euroliiga-pelaajien edustusoikeudesta marras- ja helmikuun MM-karsintaikkunoissa on vain viimeisin luku.

Henkilöt: 
Jaa artikkeli: