Keskiviikko 13.12.2017

Juha Mieto olympialaisista: ”Talvisotahenkeä, vahva isänmaallisuus oli mukana”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
6.12.2017 09:33
  • Kuva: Compic-Photos/Eduskunta
    Kuva
|

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö palkitsi Suomen 100-vuotisjuhlien kunniaksi suomalaisia olympiavoittajia Leijonien ritarimerkeillä. Palkittujen joukossa ollut hiihtäjälegenda Juha Mieto oli kunnianosoituksesta hyvin kiitollinen.

- Kyllä tämä havahduttaa ja pistää miehen nöyräksi. Näin juhlava vuosi vielä. Suomi täyttää 100 vuotta. Kun saatiin vielä tasavallan presidentin kiitospuhe tuolla Mäntyniemessä, niin voiko omalle kohdalle enää parempaa sattua?, kertoo Mieto Sport Contentille.

- Kun ajattelee vielä, että Suomi on säilyttänyt itsenäisyytensä koko 100 vuotta. Ei sodissakaan sitä menettänyt, niin se suuri kunnia kuuluu meidän sotaveteraaneille, lotille ja sen aikaiselle Suomen kansalle. Kuinka nopeasti suomalaiset olivat yhtenäisiä ja kuinka nopeasti Suomi maksoi sotien jälkeen sotavelkansa jopa korkojen kera. Siitä tähän päivähän kehittynyt Suomi, joka on vauraudessa kolmen joukossa maailmassa. Tämän kuin kaikki muistaisivat, ja katsoisivat peiliin, niin pitäisi olla kiitollinen, Mietaa jatkaa.

Mieto edusti Suomea neljissä olympiakisoissa 1972-84. Hän voitti yhden kultamitalin, kaksi hopeaa ja kaksi pronssia.

- Olin 22 vuotta ja kolme kuukautta, kun pääsin ensimmäisen kerran edustamaan Suomea olympialaisissa Sapporossa 1972. Olen kuitenkin sotaveteraanin poika. Isä haavoittuikin sodassa, mutta selvisi hyvin. Näin jälkeenpäin ajateltuna hänellä ei ollut hermoissakaan mitään vikaa. Ei traumoja ainakaan näyttänyt. Kyllä se Suomi, se oli talvisotahenkeä silloin 1970-luvun alusta. Ne olympiadit, jotka minä kävin, niin kyllä siellä vahva isänmaallisuus oli mukana, Mietaa muistelee.

Innsbruckissa Mieto voitti 1976 olympiakultaa viestissä. Miedon lisäksi joukkueessa hiihtivät Matti Pitkänen, Pertti Teurajärvi ja Arto Koivisto.

Miedon jättihiihto toisella osuudella ratkaisi pitkälti, että Suomi otti kultaa.

- Kyllä mä hiihdin sen toisen osuuden oikein kuin sonni, jos oikein voidaan sanoa. Silloin tuntui, että oli mistä repiä. Mutta kyllä löytyy muitakin sellaisia vastaavia, toteaa Mieto.

Lake Placidissa 1980 Mieto hävisi 15 kilometrin olympiakullan Ruotsin Thomas Wassbergille sadaosalla. Mieto muistelee katkeraan tappioon päättyneen kisan olleen yksi parhaista suorituksistaan, kuten myös Lake Placidin kisojen viestiosuutensa

- Silloin kun Wassbergille hävisin sen 15 kilometrin kisan sadasosalla. Ja samoissa kisoissa Lake Placidissa viestin ankkuriosuus viestihiihdossa, kun viidentenä lährettiin ja noustihin pronssille. Wassbergin kanssa lährettiin, se lähti mun perään 15 metriä. Kyllä se oli kanssa havahduttava hiihto.

Mieto toteaa uransa jatkuneen pitkään positiivisen ajattelunkin kautta.

- Kyllä arvokisoista muutama kova suoritus löytyy, mutta urheilijahan on tällainen, niin myös minä, että silloin kun tuntuu, että ei oikein kulje, niin ei sitä nokkiinsa oteta, vaan otetahan vähän huumorilla. Eli huomenna on päivä uusi. Ei aina lyödä päätä seinähän, kun siltä tuntuu.

Lake Placidissa 1980 Mieto arvioi olleensa ehkä uransa parhaassa kunnossaan.

- Olin varmasti parhaassa kunnossani 1973-80. Mä olin 30 vuotta ja kolme kuukautta siellä Lake Placidissa. Niin minä väitän, että silloin mies on parhaimmillaan. Sen jälkeen rupeaa pikkuhiljaa hiipumaan tai pitää olla hirmu tarkka siinä, että harjoituksen ja levon suhde on varmana oikea. Kilpailuna pitää vähentää, että on tappamisen meininki päällä.

Suomen urheilun Mieto katsoo olevan ihan hyvällä tolalla, mutta toivoisi, ettei touhu olisi turhan vakavaa.

- Kyllä Suomen urheilu kauttaaltaan hyvin voi. Pikkuisen voidahan ajatella, että hilpeyttä suupieliin tulee, kun on kaikenmoisia managereja, kallon supistajia ja puristajia. Tuntuu kuule, jotta perhana, että urheilija on sellainen robotti. Se on kun kaljua lyörähän päälle. Sut on ohjelmoitu ja sanotaan, että anna mennä. Tämä meikäläistä joskus vähän hilpeästi mietityttää.

Henkilöt: 
Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli: