Maanantai 22.1.2018

Kommentti: Epätasa-arvoa kauhistelevan YLE:n katsottava peiliin

Jaa artikkeli:
Luotu: 
13.12.2017 12:41
  • Kuva: EPA / AOP
    Kuva
|

YLE on alkuviikosta räväyttänyt otsikoita nais- ja miesurheilijoiden tienestien räikeästä epätasa-arvosta. Naisen euro urheilussa on YLE:n mukaan kolme senttiä, joskin tuo laskelma tehtiin joukkuelajeista, joissa vertailtiin suomalaisia naispelaajia ulkomailla huippusarjoissa pelaaviin miespuolisiin huippuammattilaisiin.

YLE:n juttu on hyvä muistutus ikävästä epätasa-arvosta, johon tarvittaisiin korjausta. Naisurheilijoiden taloustilanne on Suomessa huono varsinkin joukkuelajeissa. Jääkiekossa ja jalkapallossa suomalaispelaaja voi elää ammattilaisena kotimaisessakin pääsarjassa, mutta naiset voivat vain haaveilla moisesta.

YLE myös vertaili suomalaisten NHL-pelaajien tienestejä ja suomalaisten naiskiekkoilijoiden tienestejä ja uutisoi eroista ikään kuin ”kohu-uutisena”. Toisinaan YLE on positiivisina kohu-uutisina uutisoinut suomalaisten NHL-pelaajien palkoista ja hehkutellut, kuinka esimerkiksi Patrik Laine tulee tienaamaan miljoonia.

Tasa-arvon nimissä olisi kannattanut mainita, että vain muutama prosentti suomalaisista aikuisjääkiekkoilijoista kykenee elättämään itsensä jääkiekolla. Heistäkin valtaosalla käteen jää laskujen maksun jälkeen vähän ylimääräistä.

On aiheellista tuoda esiin palkkaeroja, mutta YLE:n kaltaisen ei-kaupallisen median olisi hyvä panostaa laadukkaaseen journalismiinkin. Palkkaerojutuissa on käsitelty vähän ammattilaisurheilun perusteita tai historiaa. Touhun laajuus riippuu täysin yleisön kiinnostuksesta ja sitä kautta saadusta sponsorinäkyvyydestä.

Ammattilaisurheilun historia on Suomessa lyhyt, eikä se ole Suomessa kovinkaan rahakasta bisnestä. Jääkiekon SM-liigasta tuli täysammattilaissarja vasta 1990-luvun alussa. Jalkapallon Veikkausliigassa on yhä useita puoliammattilaisia.

Naisilla on mahdollisuuksia jalkapalloammattilaisuuteen ulkomailla. Jääkiekkoammattilaisuuteen mahdollisuudet ovat naisilla heikot. Pohjois-Amerikassakaan naisten jääkiekolla ei ole resursseja tienata niin paljon, että voisi turvatusti elättää itsensä.

Naisten jalkapallo tuli olympiakisojen ohjelmaan 1996 ja jääkiekko 1998. Niiden kansainvälinenkin historia on lyhyt, eikä ammattilaisuutta luoda tyhjästä. Naisten jalkapallo on kasvattanut suosiotaan huomattavasti, mutta jääkiekko on maailmalla marginaalilaji, jonka bisneskehitys on haastavaa.

Yksilölajeissa muutamat suomalaisnaiset tienaavat erittäin hyvin. Olympiakisojen mitalitoivot Kaisa Mäkäräinen, Krista Pärmäkoski ja Enni Rukajärvi pääsevät syksyisin otsikoihin isoista tienesteistään, kun verotiedot julkaistaan. Naisten talvilajit kiinnostavat Suomessa, koska suomalaisurheilijat menestyvät, mutta lajien suomalaistähdet tienaavat ennen kaikkea kansainvälisen menestyksensä ansiosta.

Valtiovalta tukee veikkausvoittovaroista niitä urheilijoita, jotka eivät kykene elättämään itseään ammattilaisina. Tukisummat riippuvat menestysmahdollisuuksista, eikä kriteerinä ole, onko tuettava mies tai nainen.

Naisten joukkuelajien kehno taloustilanne johtuu siitä, ettei yleisö niitä juuri seuraa. Kun ei ole katsojia, ei ole rahaakaan.

Ongelmaan olisi yksinkertainen ratkaisu: Jos kymmenet tuhannet suomalaiset lähtisivät naisten pääsarjapeleihin tai maaotteluihin paikan päälle, löytäisivät sponsoritkin tiensä perille. Yhtäkkiä naisetkin voisivat tienata ammattilaisurheilijoina.

Urheilu kiinnostaa enemmän miehiä kuin naisia. Sen näkee kuka tahansa jääkiekko- tai jalkapallo-ottelussa käyvä. Jos naiset kiinnostuisivat urheilusta enemmän, saattaisi moni heistä myös suunnata mieluummin naisten kuin miesten otteluun.

Suomen Jääkiekkoliitto ja Palloliitto maksavat maajoukkuetehtävistä miehille enemmän kuin naisille. Tätä perustellaan lajien sponsorirahoituksella.

Tilanne varmasti korjaantuisi, jos sponsorit vaatisivat, että naisille on maksettava yhtä paljon. Siihen vaaditaan myös suuren yleisön suurempaa kiinnostusta lajia kohtaan, koska sponsori ei rahoita huvikseen, vaan vaatii vastinettakin. Naisten jalkapallon MM-karsinnat Suomi on aloittanut upeasti, mutta katsomossa on nähty ikävän vähän porukkaa, joten yleisökin voi katsoa itseään peiliin.

Kaupallinen media toimii mainosrahoituksen tai käyttäjämaksujen logiikalla ja näyttää sellaista urheilua, joka maksaa itsensä takaisin. YLE:llä on mahdollisuuksia toimia toisin ja tuoda naisten urheilulle lisää näkyvyyttä.

YLE on kuitenkin ollut haluton näyttämään jalkapallon naisten kotimaista pääsarjaa pääkanavillaan saatikka naisten Mestareiden liigaa. Arvokisat.com -verkkosivuston laskelmien mukaan YLE:n verkkosivuilla oli uutisia naisten jalkapallosta 2,76 prosenttia miesten jalkapallouutisten määrästä viimeisen kuuden viikon aikana.

Viime maanantaina YLE uutisoi näyttävästi jalkapallon miesten Mestareiden liigan neljännesvälieräarvonnoista. Euroopan Jalkapalloliitto UEFA arpoi samaan aikaan naisten Mestareiden liigan otteluparit, mutta niistä ei mainittu YLE:n verkkosivuilla mitään.

YLE:n urheilua rahoittaa jokainen suomalainen, halusi tai. Kaupallisen urheilubisneksen tukemisen sijasta verorahoilla olisi mahdollista edistää naisten ja miesten tasa-arvoa ilman kaupallisen median lainalaisuuksia.

Kauhistelujuttujen sijasta YLE edistäisi tasa-arvoa paremmin näyttämällä naisten jalkapalloa, koripalloa, käsipalloa, jääkiekkoa ja jääkiekkoa pääkanavillaan viikoittain. Jalkapallon miesten Mestareiden liiga tai NHL sopivat miljardibisneksenä paremmin kaupallisille kanaville.

Yritykset: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Marja-Liisa Kalkela

lainaus:
Kauhistelujuttujen sijasta YLE edistäisi tasa-arvoa paremmin näyttämällä naisten jalkapalloa, koripalloa, käsipalloa, jääkiekkoa ja jääkiekkoa pääkanavillaan viikoittain. Jalkapallon miesten Mestareiden liiga tai NHL sopivat miljardibisneksenä paremmin kaupallisille kanaville.

Kummasta sukupuolesta koostuu eniten urheilua seuraavat? Olisiko naisten jääkiekolla ja jalkapallolla yhtä paljon katsojia kuin miesten pelaamilla?

Miten tasa- arvo toteutisi jos miehet joutuisivat maksullisilta kanavilta seuraamaan urheilua ja naiset pääkanavilta ? Eikö kumpikin maksa YLE-maksua ?