Keskiviikko 18.7.2018

Jarmo Myllys 95-keväästä: "Sellaista ei tapahdu kuin kerran elämässä"

Jaa artikkeli:
Luotu: 
14.12.2017 12:21
  • Kuva: Yellow Film & TV / Tommi Hynynen
    Kuva
|

Jarmo Myllys torjui Leijonien ykkösmaalivahtina legendaarisena keväänä 1995, kun Suomi voitti MM-kultaa. Maailmanmestaruuden myötä koko Suomi meni sekaisin. Tapahtuma oli niin merkittävä, että 22 vuotta myöhemmin siitä tehtiin elokuva.

Nykyään SaPKon valmennustiimissä toimiva Myllys torjui ammattilaisena parikymmentä vuotta. Ensimmäisen arvokisamitalinsa Myllys voitti jo seitsemän vuotta ennen MM-kultaa. Hän oli mukana olympiahopeaa voittaneessa Leijona-joukkueessa Calgaryssa 1988.

Myllys pitää Calgaryn hopeaa merkittävänä käänteenä suomalaiselle jääkiekolle.

- Kyllä mä uskon, että se oli jonkunnäköinen tilanteen muuttaja. Moskovassa paria vuotta aiemmin oli huonoa tuuria, kun ei tullut sitä mitalia. Ruotsi tuli lopussa tasoihin. Mutta Calgaryn mitalia pidän kyllä yhtä henkilökohtaisesti tärkeimpänä mitalina, jonka olen saavuttanut, hän kertoo Sport Contentille.

Calgaryssa Myllys torjui voiton alkusarjassa Kanadasta. Hopean Leijonille ratkaisseessa suomalaisten 2-1 -voittoon päättyneessä Neuvostoliitto-ottelussa torjuntavastuussa oli Jukka Tammi.

- Se oli Taistolta (Tammi) upea suoritus ja sen ansiosta mitali kirkastui. Pronssihan meillä olikin jo varma, Myllys muistelee.

- Maajoukkueessa ollaan osa joukkuetta, pelaat tai et, ja tsemppaat joukkuetta hyvään menestykseen. Meillä oli hyvä maalivahti, joka pelasi loisto-ottelun ja saatiin hopeaa, Myllys jakaa.

Calgaryn kisojen jälkeen Myllys matkasi NHL:ään. Hän teki paluun Leijonien maalille, kun ruotsalainen Curt Lindström tuli Suomen päävalmentajaksi kesällä 1993.

- Uuttahan se oli kaikille, että tuli ruotsalaisvalmentaja. Sen olisi uskonut, että jos olisi ollut päävalmentajana kanadalainen tai jonkun muunmaalainen, mutta tuli ruotsalainen kaveri. Jollain tavalla tiesin Curren jo entuudestaan nuorten maajoukkueiden kautta, kun itse pelasin siellä, ja että hän on hyvää työtä tehnyt. Tiesin, mihin ruotsalaiset valmentajat painottaa, kuten tuolle henkiselle puolelle. Uskoon siihen joukkueen tekemiseen ja omaan tekemiseen sekä päämäärän saavuttamisen mahdollistamiseen, Myllys muistelee uutta tilannetta.

Lindström sai nopeasti pelaajien luottamuksen. Lillehammerin olympiakisoissa 1994 Suomi pelasi loistavaa jääkiekkoa ja siinä valossa pronssi oli pettymys, kun koko turnauksessa Leijonat hävisi vain yhden erän.

- Siitä se lähti, että saatiin Lillehammerissa hyvä startti. Pienestä sekin oli kiinni. Yksi erä hävittiin koko turnauksessa, kun Kanada oli parempi välierässä. Unelma särkyi olympiafinaalista ja jälkikäteen tietysti harmittaa, mutta sille ei mahda mitään, Myllys toteaa.

- Silloin meillä oli kyllä todella hyvä joukkue. Pelattiin kyllä todella hyvä turnaus. Varmasti yksi parhaimpia turnauksia, joissa ikinä olen ollut mukana, Myllys jatkaa.

Lillehammerin pronssiottelussa Suomi tyrmäsi Venäjän 4-0. Tsemppipuheen joukkueelle ennen ottelua piti Lindströmin toivomuksesta Marja-Liisa Kirvesniemi.

- Marja-Liisa tuli tsemppaamaan meitä. En tarkalleen muista, mitä hän sanoi, mutta se oli hieno ele Marja-Liisalta. Hän jos kuka oli, tärkeä henkilö tsemppaamaa meitä pronssiotteluun, Myllys toteaa.

Suomi oli lähellä kultamitalia myös MM-loppuottelussa 1994. Kanada voitti Leijonat loppuottelussa rankkarikilpailussa.

- Se on varmaan ollut raskain kokemus, kun on jälkikäteen miettinyt turnauksia. Pelaajahan käy vasta kauden päätyttyä läpi, mitä vuoden varrella on tapahtunut. Se oli henkilökohtaisesti todella raskas juttu, kun se oli niin lähellä, kun mentiin vielä rankkareille ja hävittiin ne. Silloin ajatteli, että oliko se tässä, että uran aikana pääsee näin lähelle, pääsee MM-finaaliin ja häviää sen rankkareilla, Myllys muistelee.

Myllyksen mukaan finaalitappio harmitti viikkokaupalla.

- Kyllä se vei pitkään. Muistan, kun kotiin Savonlinnaan läksin kisojen jälkeen. Kahden kolmen viikon periodina todella huonosti nukuin ja mietin vain koko ajan. Mutta se varmaan kannatti syvällisesti käydäkin läpi. Seuraava kokoontuminen maajoukkueen kanssa kesällä ja valmistautumisen alku kohti Globenia antoi sitä uskoa, että me ollaan niin lähellä, että me pystytään saavuttamaan se maailmanmestaruus. Ja näin sitten kävikin.

- Se oli raskas ja kirvelevä tappio koko ryhmälle, mutta antoi uskoa koko ryhmälle, että me ollaan niin lähellä maailman kärkeä ja kenties parempiakin. Sen aisti joukkueesta, että päämäärä on voittaa Globenista kultaa. Mitään muuta ei ajateltu, Myllys jatkaa.

Vuotta myöhemmin 1995 Leijonat voitti MM-kultaa. Koto-Suomessa odotti ennennäkemätön kultajuhla.

- Kun tultiin kotiin Tukholmasta, niin koneen kapteeni pyöräytti Helsingin yläpuolella lenkin ja lensi alhaalla, niin olihan se yllätys, kun näki, minkälainen väkimäärä siellä oli. Eihän sitä voinut uskoa. Osasin odottaa kyllä väkeä, mutta en missään nimessä tuossa mittakaavassa. Teiden varressakin oli valtavasti väkeä, kun tultiin kaupunkiin. Kyllähän se oli hienoa. Sellaista ei tapahdu kenellekään varmaan kuin kerran elämässä, Myllys toteaa.

Myllys pelasi Leijonissa kultakevään jälkeen vielä monta turnausta. Naganon olympiakisoissa 1998 kaikki parhaat NHL-kiekkoilijat olivat mukana ja Leijonat voitti pronssia. Puolivälieräottelussa Myllys torjui 2-1 -voiton Ruotsista.

- Joukkueet oli aika paljonkin erilaiset. NHL tuli mukaan. Oli huippunimiä molemmin puolin joukkueissa. Se oli hieno taistelu joukkueelta, Myllys toteaa Naganon menestyksestä.

- Kun parhaat olivat mukana, näki sen, missä jääkiekkoilun taso menee, ja huomasi, että Suomi oli ihan kärkipäässä. Tuloksetkin sen osoittivat, Myllys jatkaa.

Lindström oli siirtynyt tuolloin Leijonien päävalmentajan paikalta sivuun. Hänet korvaisi kakkosvalmentajana aiemmin toiminut Hannu Aravirta, jonka komennossa Leijonat voitti olympiapronssin lisäksi kolme MM-hopeaa ja yhden MM-pronssin.

Myllyksen mukaan Aravirta toi Lindströmin työlle luonnollista jatkumoa.

- Ara oli hyvä Curren kanssa, kun tekivät hommia yhdessä. Se oli hyvä jatkumo siihen maajoukkuevalmennukseen, kun Ara jatkoi Curren jälkeen päävalmentajana. Varmaan myös Curren oppeja oli, mutta Ara on erittäin pätevä päävalmentaja ja toi myös omaa osaamistaan ja valmennustyyliään. Mutta pitkälle oli samanlaisia henkimaailman asioita ja uskomista siihen voittamiseen.

Leijonien 1995 MM-kullasta kertova elokuva 95 saa ensi-iltansa joulupäivänä.

Jaa artikkeli: