Maanantai 25.6.2018

Mika Kojonkoski yllätti - Päätti astua syrjään

Jaa artikkeli:
Luotu: 
28.2.2018 16:19
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
|

Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Kojonkoski yllätti keskiviikkona ilmoittamalla, ettei hän hae uudelle toimikaudelle tehtäväänsä. Kojonkosken pesti päättyy 30. kesäkuuta.

- Olen tehnyt 25 vuoden työuran huippu-urheilun parissa. Työurani on koostunut määräaikaisista huippu-urheiluprojekteista, joissa olen aina antanut kaikkeni ja siirtynyt eteenpäin, kun aika on ollut sopiva. Juuri nyt takanani on viisi intensiivistä vuotta Huippu-urheiluyksikön johtajan tehtävässä, jossa suomalaisen huippu-urheilun kehittäminen on ollut ajatuksissani jokaisena päivänä.

Kojonkoskella ei ole jatkosuunnitelmia.

- Nyt on hyvä hetki vetää henkeä ja miettiä, mihin haluan energiaani seuraavaksi suunnata. Minulla ei tällä hetkellä ole lukkoon lyötyjä tulevaisuuden suunnitelmia, hän ilmoittaa.

Kojokoski julkaisi myös kirjoituksen, jossa käy läpi suomalaisen huippu-urheilun kehitystä. Talvilajeissa on hänen mukaansa menty eteenpäin.

- Talvilajeissa Suomen olympiamenestys oli laskevaa Torinosta 2006 Vancouveriin 2010 ja sieltä edelleen Sotšiin 2014. Huippu-urheiluyksikön ensimmäisenä toimintavuonna satsattiin voimakkaasti Sotšin joukkueen onnistumiseen ja syöksykierteen katkaisemiseen. Sotshissa Suomen joukkue onnistui ennakko-odotuksia paremmin, ja se takasi mahdollisuudet päästä takaisin nousevalle menestyskäyrälle kohti PyeongChangia, mikä toteutui äskettäin päättyneissä kisoissa, Kojonkoski kirjoittaa.

- Vancouverissa ja Sotshissa henkilökohtaisia olympiamitaleja tuli yhteensä vain kolme, kun PyeongChangissa niitä tuli viisi. Lisäksi PyeongChangin mitaleista ja pistesijoista peräti 80 % on sellaisten urheilijoiden ja joukkueiden hankkimia, joiden voidaan ikänsä ja urakaarensa perusteella odottaa kohentavan asemiaan seuraavalla olympiadilla, Kojonkoski jatkaa.

Kesälajeissa tilanne on ongelmallisempi. Rio de Janeiron 2016 kesäolympiakisoissa Suomi saavutti vain yhden pronssimitalin. Urheilun ystävät arvostelivat Kojonkoskea sosiaalisessa mediassa kovin sanoin.

Kojonkosken mukaan kesälajeissakin on menty eteenpäin.

- Myös kesälajeissa Suomen menestys on ollut laskevaa Pekingistä 2008 Lontooseen 2012 ja sieltä edelleen Rioon 2016. Rion kisoista alkaen mitalipotentiaalisten urheilijoiden määrää on kuitenkin saatu lievästi nostettua, ja menestysennuste oli jo Riossa korkeampi kuin Lontoossa, vaikka tämä ei realisoitunutkaan Riossa parempana menestyksenä.

- Pitkän ajan urheilijaseuranta osoittaa kuitenkin kiistattomasti, että vuosien 2012 ja 2017 välissä suomalainen kesäurheilu on mennyt tasollisesti hieman eteenpäin, ja nousu näyttää jatkuvan kohti Tokion kisoja 2020. Tällä hetkellä meillä on kesälajeissa 16 supertalenttia, joiden odotetaan nousevan mitalikandidaateiksi vuosien 2020 ja varsinkin 2024 olympiakisoissa. Kun talvilajeista on saatu rohkaisevia esimerkkejä nuorten urheilijoiden kehittämisestä huipulle, se antaa eväitä myös näiden talenttien viemisessä eteenpäin.

Kojonkoski on painottanut, että huippu-urheiluyksikön työn tulokset tulevat näkymään vasta 2020-luvulla.

- Koen omalta osaltani, että suomalainen huippu-urheilu on nyt oikeanlaisen yhteistyön tiellä ja nousevalla menestyskäyrällä. Viime vuosina tehtyjen suurten muutosten vaikuttavuus huippu-urheilumenestykseen näkyy merkittävästi vasta tulevilla vuosikymmenillä, mutta se edellyttää sitä, että valitusta linjasta pidetään johdonmukaisesti kiinni ja sitä pitkin kuljetaan päättäväisesti eteenpäin niin hyvinä kuin huonoinakin päivinä.

Henkilöt: 
Jaa artikkeli: