Tiistai 25.9.2018

Mäkivalmentaja sai lähteä – Onko suomalaisella mäkihypyllä enää tulevaisuutta?

Jaa artikkeli:
Luotu: 
6.3.2018 18:26
  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
|

Suomen Hiihtoliitto tiedotti tiistaina, ettei itävaltalainen Andreas Mitter jatka Suomen mäkimaajoukkueen päävalmentajana ensi kaudella. Kaksi vuotta sitten Hiihtoliitto ja Mitter tekivät 2+1-vuotisen sopimuksen ja nyt Hiihtoliitto ilmoitti, ettei optiovuotta käytetä.

- Aika ajoin huippu-urheilussa on hyvä kerätä vaikutteita ja osaamista ulkomailta. Nuo opit ja kokemukset on nyt saatu. Mäkihypyn tulevan kauden talousraami asettaa meille merkittäviä paineita valmennustoiminnan keskittämiseen, Hiihtoliitto tiedotti.

Mitteriä tietysti harmittaa.

- Kaksi vuotta on lyhyt aika nähdä parannusta, on totta kai pettymys keskeyttää projekti puolessa välissä. Toivon, että urheilijat saavuttavat tavoitteensa tulevaisuudessa. Suomella on paljon arvostusta kansainvälisesti mäkihyppy-yhteisössä, Mitter sanoi Hiihtoliiton tiedotteessa.

Mitter tekee selväksi, että projekti todellakin jäi pahasti kesken.

- Meillä oli joukkueen kanssa selkeä tavoite eli fysiikan, tekniikan ja varusteiden optimointi sekä urheilijoiden tuominen FIS Cupista maailmancupiin.

Syinä Hiihtoliiton päätökseen olla jatkamatta Mitterin pestiä, olivat heikko menestys sekä taloudelliset paineet. Tulosten valossa perusteet olivat tietysti ymmärrettäviä. Maailmancupissa Antti Aalto on parhaana suomalaisena sijalla 47 ja Pyeongchangin olympialaisissa Janne Ahonen, 40, pääsi ainoana suomalaisena mieshyppääjänä toiselle kierrokselle henkilökohtaisissa kisoissa.

Hyppääjiltä Mitter on saanut positiivista palautetta. Ongelmana vain on, että mäkihypyn kuusi suurmaata, Puola, Saksa, Norja, Itävalta, Japani ja Slovenia ovat karanneet kauaksi. Resursseissaan Suomi on pahasti takamatkalla.

Ongelmana on myös harrastajien vähäinen määrä. Kun junioripuolella massaa ei ole, kuten oli vielä 1990-luvulla, on menestystarinoita hankala rakentaa.

Toissa syksynä pois nukkunut Valmentajalegenda Matti Pulli totesi tämän vuosikymmenen alussa, että jos Matti Nykänen olisi juniori nyt, ei hän valitsisi mäkihyppyä lajikseen. Nuorille on useita muitakin extreme-lajeja tarjolla. Suuret massat eivät mene enää mäkeen, kuten vielä 1970-luvulla.

Hiihtoliiton resurssit ovat niukat. Suomalaisen mäkihypyn pelastaminen vaatisikin kollektiivisia talkoita.

Ulkomaista mäkivalmentajaa ei välttämättä silti tarvita. Suomesta luulisi löytyvän riittävän hyvää valmennusosaamista näinkin perinteikkäässä lajissa.

Rohkaisevakin esimerkki mäkihypylle löytyy. Yhdistetty eli viitisen vuotta sitten lähes samanlaisessa ahdingossa, mutta nyt Eero Hirvonen ja Ilkka Herola taistelevat maailmancupin kärkisijoista ja Hirvonen saavutti Pyeongchangissa kolms kuutostilaa. Myös Leevi Mutru ja nuorten maailmanmestari Arttu Mäkiaho ovat olleet tasaisesti maailmancupin pisteillä.

Yhdistetyn maajoukkueen urheilijat ovat nyt 21-23 -vuotiaita. Mäkihypyssä voimavaroja kannattaisi siirtää 2000-luvulla syntyneisiin junioreihin.

Henkilöt: 
Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli: