Tiistai 18.9.2018

”Mestis-mestaruus” – Jääkiekon Liigalla itsetutkiskelun paikka

Jaa artikkeli:
Luotu: 
12.3.2018 11:17
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
|

Jääkiekon Liigassa viiden joukkueen kausi päättyi runkosarjaan. HPK ja Ilves menettivät mahdollisuutensa puolivälieräkarsintoihin eli kansankielellä ”säälipleijareihin” jo ennen päätöskierrosta. Jukurit, KooKoo ja Sport olivat menettäneet mahdollisuutensa jo aiemmin.

Liigan siirtoikkuna menee kiinni varsin myöhään. Kevään korvilla sarjataulukon häntäpäässä olevat joukkueet harrastivatkin tyhjennysmyyntiä talouttaan paikatakseen.

Seurajohtajia ei voi tästä syyttää. Urheilufanien on kannattaa osoittaa sormellaan itse Liigaa, joka moisen järjestelmän sallii.

Liigasta ei voi pudotakaan, ellei seura sitten mene konkurssiin, kuten Espoo Bluesille kävi pari vuotta sitten. Kun menestysmahdollisuuksia ei ole, voi tyhjennysmyynnillä pelastaa talouttaan.

Mikkelin Jukureiden omistajiin lukeutuva Jukka Toivakka sai kritiikkiä niskoilleen hehkutettuaan seuransa voittaneen Liigassa ”Mestis-mestaruuden”, kun seura sijoittui KooKoon ja Sportin edelle. Kyse oli huumorista, mutta varsin traagisestakin sellaisesta.

Vaasan Sport, Kouvolan KooKoo ja Jukurit nostettiin Liigaan 2013-16 kabinetin kautta. Liiga halusi laajentua 16 joukkueen sarjaksi, joskaan tavoiteltua joukkuemäärää ei saatu täyteen Bluesin ajauduttua konkurssiin.

Liigan ja Mestiksen erona on, että Liiga on ammattilaissarja ja Mestis amatöörisarja. Tässä mielessä Liigan sulkeminen on perusteltua.

Mestis kuitenkin näivettyy. Liigassakin on tavallaan kaksi eri sarjaa, kun Jukureiden omistaja kertoo huumorilla ”Mestis-mestaruudesta”.

Liiga alkaa muistuttaa yhä enemmän KHL:ää, jossa seurojen resurssierot ovat valtavia. SKA Pietari ja Moskovan TsSKA ovat budjeteillaan valovuosia KHL:n heikoimpia seuroja edellä.

KHL:ssä tilanteeseen on reagoitu poistamalla heikoimpia seuroja. Viime kauden jälkeen lähtöpassit saivat Metallurg Novokuznetsk ja Medvescak Zagreb. Novokuznetskissa pelataan nykyään Venäjän kakkosliigaa ja Zagrebissa Itävallan liigaa.

KHL:ssä on käytössä NHL:stä tuttu varausjärjestelmä, mutta rikkaiden ja köyhien välinen kuilu on iso siitä huolimatta. Mestarisuosikit voi KHL:ssä luetella yhden käden sormilla.

Liigassakin erot suurten ja pienten välillä vain kasvavat. Jukureilla, KooKoolla ja Sportilla ei ole realistisia mahdollisuuksia taistella mestaruudesta, mutta putoamispeikkokaan ei niitä uhkaa, kun sarja on suljettu. Novokuznetskin ja Zagrebin kohtalollakaan ei ole Mikkeliä, Kouvolaa ja Vaasaa uhkailtu.

Häviäjinä ovat jääkiekkofanit. Liigakarsintojen palauttamista toivottaisiin. Niissä voitaisiin pelata ”ihan oikeasta Mestis-mestaruudesta”.

Suomessa saataisiin tasokkaampi jääkiekon pääsarja, jos mukana olisi vain 12 joukkuetta. Pudotuspeleihin voisi edetä kahdeksan joukkuetta ja loput neljä voisivat pelata Mestis-mestaruudesta Mestiksen neljää parasta vastaan. Karsintasarjan neljä parasta pelaisi seuraavalla kaudella Liigassa.

Suuri haaste on tietysti ammattilaissarjan ja amatöörisarjan raja. Mutta järkevä taloudellinen malli olisi varmasti löydettävissä, jos todellista tahtoa olisi. Valitettavasti kaikki ajattelevat ennen kaikkea omaa etuaan, joten yhtälö on vaikea.

Ongelma saattaa toki ratketa siihen, että Eurooppaan perustetaan ylikansallinen ammattilaissarja, johon Liigan rikkaimmat seurat siirtyisivät. Suomen rajojen sisäpuolella kasvumahdollisuuksia ei enää juuri ole ja kansainvälistyminen lienee Suomen suurimmille seuroille jopa realiteetti.

Jaa artikkeli: